Ukrainan sodan rauhansuunnitelman päivitetyn version kohdista on viime päivinä tihkunut tietoja julkisuuteen.
Yhdysvallat pyrkii presidentti Donald Trumpin johdolla nyt ajamaan Ukrainan rauhanneuvotteluita eteenpäin. Kuva elokuulta, kun Euroopan johtajat vierailivat Valkoisessa talossa. EPA / AOP
Ukrainaa varten työstettävä kompromissi alueluovutuksista voi helpottaa niiden hyväksymistä myös Suomessa ja muissa Euroopan valtioissa, arvioi Iltalehdelle kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg.
Tuoreimmasta 20-kohtaisesta rauhansuunnitelmasta yhdysvaltalaismedioille CNN:lle ja Washington Postille tihkuneiden tietojen mukaan esillä on nyt ehdotus nykyisille rintamalinjoille perustettavasta demilitarisoidusta vyöhykkeestä.
– Kyllähän Suomikin luovutti alueitaan talvisodan jälkeen, mutta tässä tilanteessa Ukrainalle on hankala kysymys, miten se voidaan poliittisesti viedä läpi, Forsberg sanoo.
Etenkin Yhdysvallat on pyrkinyt ehdotuksella kääntämään Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin päätä, joka on jyrkästi ilmoittanut, ettei Ukraina sen perustuslainkaan mukaan voi suostua alueluovutuksiin.
Demilitarisoidun vyöhykkeen ratkaisussa sekä Venäjä että Ukraina voisivat sanoa hallitsevansa alueita.
Kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg. Pete Anikari
Samalla ratkaisun myötä myös Suomi ja useat muut Euroopan maat voisivat olla tyytyväisempiä siihen, että Venäjä ei saanut aggressiostaan palkintoa. Tämän on pelätty rohkaisevan Venäjää jatkossakin samanlaisiin toimiin.
– Antaa Venäjän pitää niitä alueita, mutta niitä ei kuitenkaan tunnusteta osaksi Venäjää. Jos Yhdysvallat ne tunnustaa, niin eurooppalaiset eivät paljon mitään voi, mutta eurooppalaisten ei ole silti syytä siihen lähteä, Forsberg sanoo.
Tilanteessa merkitsee paljon toki myös se, miten kansainvälinen yhteisö asiaan suhtautuisi eli tunnustaisivatko muut maailman maat Venäjän valtaamat ukrainalaisalueet osaksi Venäjää.
– Olisi tietysti toivottavaa, että kansainvälinen yhteisö laajemmin pitäytyisi sillä linjalla, että rajoja ei muuteta väkivalloin. Se on kuitenkin ollut viimeistään toisen maailmansodan päättymisen jälkeen keskeinen periaate.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on pysynyt tiukkana alueluovutusten suhteen. ZumaWire / MVPHOTOS
Toinenkin kompromissi?
Forsbergin mukaan demilitarisoidun vyöhykkeen ratkaisu liittyy myös toiseen neuvotteluissa olleeseen asiaan, nimittäin Ukrainan asevoimien koon rajoittamiseen.
28-osaisessa suunnitelmassa asevoimien kokoa ehdotettiin rajoitettavaksi 600 000 henkilöön. Nykyisissä keskusteluissa luku on noussut 800 000 henkilöön.
Ukrainan kannalta kysymys asevoimien rajoittamisesta rikkoo selvästi sen suvereniteettia ja kietoutuu uhkaan Venäjän mahdollisesta tulevasta aggressiosta.
Koko sodan ratkaisun osalta onkin ollut Zelenskyin ja hänen tukijoidensa keskuudessa jatkuvasti esillä kestävän rauhan takaaminen.
Ukraina onkin jyrkästi tyrmännyt ehdotukset sen asevoimille asetettavista rajoituksista. Forsbergin mukaan tähänkin ongelmaan voitaisiin kuitenkin löytää ratkaisu, johon molemmat osapuolet voisivat mahdollisesti suostua.
– Tietysti, jos Ukrainalle asetetaan minkäänlaisia kattoja sen asevoimien koolle, olisi luonnollista, että joitakin rajoituksia asetettaisiin myös Ukrainan rajan läheisyydessä oleville Venäjän asevoimille. Silloin se olisi varmaankin ukrainalaistenkin helpompi hyväksyä.
Ukraina kaipaa rauhaan suostuakseen Yhdysvaltain hallinnolta myös kattavia turvatakuita. ZumaWire / MVPHOTOS
Turvatakuut
Alueluovutusten lisäksi myös Ukrainalle myönnettävät turvatakuut ovat olleet laajasti esillä rauhansuunnitelmissa.
WP:n mukaan tuoreimmassa esityksessä Ukraina vaatii Yhdysvaltoja ratifioimaan kongressissa Naton 5. artiklaa vastaavat turvatakuut. Euroopan maat myöntäisivät erilliset turvatakuut.
Forsbergin mukaan kyseiset turvatakuut olisivat toki paperilla vahvemmat kuin ne, jotka Ukraina sai Budapestin vuoden 1994 sopimuksessa sitä vastaan, että se luopui Neuvostoliiton maahan jättämistä ydinaseista.
Takuut pohjautuivat Forsbergin mukaan kuitenkin lähinnä siihen, että rikkomukset vietäisiin Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston käsiteltäväksi. Venäjällä on turvallisuusneuvoston pysyvänä jäsenenä veto-oikeus neuvoston päätöksiin.
Nyt vaadittujen turvatakuiden kohdalla kysymykseksi nousee kuitenkin Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin hallinnon sitoutuminen niihin.
Tästä esimerkkinä WP nostaa myös hallinnon uuden kansainvälisen turvallisuusstrategian, joka näyttää heikentävän Natoa, mihin takuut perustuvat.
– Trumpin hallinnon yleinen poliittinen suunta ja sen luotettavuus ovat sellaisia, että epäilyttää, voiko Ukraina uskoa niiden pitävyyteen ilman yhdysvaltalaissotilaiden läsnäoloa Ukrainassa, Forsberg sanoo.