Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietintö paljon hallituksen sisälläkin riitoja aiheuttaneesta työntekijän henkilöön liittyvän irtisanomisperusteen muuttamisesta on vihdoin valmis.
Koska työntekijän irtisanomissuoja heikkenee, lakia on moitittu oppositiosta käsin ”potkulaiksi”.
Hallituksen mukaan kyse on kuitenkin työllistämisen esteiden purkamisesta ja erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytysten parantamisesta. Toisin sanoen olisi entistä riskittömämpää palkata ihminen töihin.
Nykyään henkilöperusteiseen irtisanomiseen vaaditaan asiallisen syyn lisäksi painava syy. Esitetyssä lainsäädännössä pelkästään asiallinen syy riittäisi. Esitystä laadittaessa oppositiossa oli myös yritystä saada sanan asiallinen tilalle sana pätevä. Tämä ei hallitukselle kelvannut.
Hallitus oli jo aiemmin riidellyt keskenään siitä, kirjataanko alisuoriutumista irtisanomisperusteeksi. Perussuomalaisten vastustuksen vuoksi tästä peräännyttiin jo hyvän aikaa sitten.
Alisuoriutumiseen ei puututa
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja Arto Satonen totesi tänään eduskunnan valtiosalissa järjestetyssä valiokuntajäsenten tiedotustilaisuudessa, että lakimuutoksen tavoite on purkaa työllistämisen esteitä. Hänen mukaansa asia etenee hallituksen esityksen mukaisena.
Tulevan oikeuskäytännön varaan jää se, kuinka paljon irtisanomiskynnys madaltuu.
Satonen huomautti, että alisuoriutuminen on käytännössä tälläkin hetkellä irtisanomisperuste. Uudella lailla sitä ei muuteta, se jää entiselleen.
– Irtisanominen perustuu aina kokonaisharkintaan ja siinä voidaan huomioida esimerkiksi yrityksen koko.
Valiokunnan puheenjohtaja nosti esiin myös työnantajan työntekijän uudelleensijoittamisvelvollisuuden muuttumisen. Jatkossa työnantajan pitää löytää uusi työpaikka saman työnantajan palveluksessa vain tapauksissa, joissa työntekijän työkyky on olennaisesti muuttunut.
Kolme lausumaa – OAJ:ssa närkästys
Valiokunta esittää mietinnössään täysistunnolle hyväksyttäväksi kolme lausumaa. Niiden mukaan valtioneuvoston on seurattava lakimuutosten vaikutuksia raskaus- ja perhevapaasyrjinnän lisääntymiseen, työntekijöiden asemaan ja työllisyyteen sekä käytännön vaikutuksia irtisanomiskynnykseen. Selvitykset on tehtävä vuoden 2028 loppuun mennessä.
Lausumiin tuli yllättäen kirjatuksi myös se, että valtioneuvosto arvioi tarvetta ulottaa muutokset myös virkasuhteessa tehtävään työhön. Tätä lausumaa oppositiosta vastustettiin.
Satonen perusteli medialle hallituspuolueilta valiokuntakäsittelyn aikana tullutta lausumaa sillä, että virkasuhteisten irtisanomiskynnys on jo tälläkin hetkellä korkeammalla tasolla kuin työntekijöiden.
Esimerkiksi Opetusalan ammattijärjestö OAJ:ssa kimpaannuttiin välittömästi siitä, että irtisanomisen helpottamista pohditaan tulevaisuudessa myös virkasuhteisiin.
”Kukaan ei pysty sanomaan”
Valiokunnan varapuheenjohtaja Lauri Lyly (sd) ei löytänyt lakiesityksestä oikeastaan mitään hyvää. Hän luonnehti sen olevan jatkumoa toimille, joita palkansaajapuoli vastustaa ja työnantajapuoli kannattaa.
Kuvassa työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja Lauri Lyly (sd). Hänen vierellään kansanedustaja Saara-Sofia Sirén (kok). Hanne Salonen / Eduskunta
SDP, vihreät ja vasemmistoliitto jättivät valiokunnan mietintöön yhteisen vastalauseen ja keskusta omansa. Lakiesityksestä väännetään paraikaa eduskunnan istuntosalissa ja luvassa saattaa olla viivytystaistelu, kuten Iltalehti on kertonut. Kevätkauteen oppositio tuskin pystyy keskustelua viivyttämään.
– Potkulaki on askel kohti tuntematonta. Ei tiedetä, mikä irtisanomiskynnyksen laskemisen suuruus on. Kukaan ei tänään pysty sanomaan, mille tasolle kynnys laskee, Lauri Lyly luonnehti iltapäivän tiedotustilaisuudessa.
Kun painava syy irtisanomisen perusteena poistuu, kestää pitkään, ennen kuin oikeuskäytäntö vakiintuu ja selviää, mille tasolle irtisanomisten määrä asettuu.
Myös some-käytös nousee esiin
Lyly totesi, että lakiesitys koskee kaikenkokoisia yrityksiä. Henkilöperusteisesti vuodessa irtisanotaan tällä hetkellä noin 12 400 henkilöä. Koeaikana päätetään noin 14 600 työsuhdetta.
Lylyn mukaan hallituksen uudistuksesta kärsivät alat, joilla ei ole työehtosopimuksin teksteissä asiallista ja painavaa syytä mainittuna eli eniten matalapalkkaiset ja naisvaltaiset alat.
Vihreiden kansanedustaja Fatim Diarra pitää ongelmallisena sitä, että irtisanomiskynnystä alennettaessa ei otettu mukaan pakollista kirjallisen varoituksen käyttöä. Se auttaisi työantajiakin välttämään oikeusriitoja.
Kansanedustaja Fatim Diarra (vihr). Roosa Bröijer
Diarra kantaa huolta siitä, että laki lisää perhevapaa- ja raskaussyrjintää. Satonen puolestaan painottaa, että syrjintä on yksiselitteisesti lain vastaista ja riski on todella vähäinen.
– Todella moni asiantuntija nosti esiin sen, että riski raskaus- ja perhevapaasyrjintään kasvaa, Diarra huomauttaa.
Lyly arveli, että myös työntekijöiden some-käyttäytyminen voi tulla uuden lain myötä eri tavalla arvioitavaksi kuin ennen.
Bergbom: Virherekrytointi voi olla kohtalokas
Keskustan valiokuntajäsen Olga Oinas-Panuma kertoi puolueensa esittävän omaa mallia. Irtisanomisten helpottaminen rajattaisiin koskemaan vain alle 20 henkilöä työllistäviä yrityksiä.
– Mallissamme rajattaisiin pois iso osa julkisista naisvaltaisista aloista, joissa työelämä jo nyt on usein melko pätkittäistä ja repaleista.
Lauri Lyly ja Olga Oinas-Panuma valittivat molemmat, ettei hallituksen esityksellä ole työllisyysarvioita. Oinas-Panuma piikitteli, että todennäköisesti työllisyysvaikutuksia tulee ainakin työoikeusjuristeille, kun he pääsevät ennakkotapausten pariin.
Satosen mukaan työllisyysvaikutuksia voi olla mutta siitä ei ole tutkimusta. Työn tuottavuuteen on kuitenkin Satosen mukaan todennäköisesti positiivisia vaikutuksia, koska ihmiset päätyvät työtehtäviin, johon parhaiten soveltuvat.
Hallituspuolue perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom painotti, että pienyrittäjät ja mikroyrittäjät kokevat irtisanomisen kynnyksen olevan tällä hetkellä liian korkea. Virherekrytointi voi pahimmillaan kaataa pienen yrityksen. Uuden lain myötä pienet työnantajat uskaltaisivat entistä paremmin palkata työntekijän.
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom. Roosa Bröijer
Bergbomin mukaan lakimuutos ei mahdollista pärstäkertoimella irtisanomista.
– Pärstäkerroin-irtisanominen on lähempänä vasemmisto-propagandaa kuin todellisuutta.
RKP:n kansanedustaja Anders Norrback uskoo, että riskin madaltaminen työntekijän palkkaamisessa lisää työpaikkoja.
Työministeri Matias Marttinen (kok) sanoi tänään medialle eduskunnassa, että uusi laki madaltaa maltillisesti irtisanomiskynnystä ja rohkaisee yrittäjiä työllistämään. Työntekijöiden turva säilyy hänen mukaansa kuitenkin vahvana.