- Venäjän valtionmedia väittää Suomen talouden olevan kriisissä Venäjä-suhteiden katkeamisen vuoksi.
- Suomen Pankin tutkimuspäällikkö Iikka Korhonen kumoaa väitteet ja kutsuu niitä propagandaksi.
- Korhosen mukaan Venäjän-kaupan merkitys oli pieni jo ennen sotaa, ja yritykset ovat löytäneet uusia markkinoita.
- Venäjän toimet vaikuttavat Suomen talouteen lähinnä epävarmuuden kautta, mikä hidastaa kulutusta.
Suomen taloudesta maalataan Venäjän mediassa synkkää kuvaa.
”Näin huonosti asiat eivät ole vielä olleet – Suomesta raportoidaan kauheita uutisia Venäjän vuoksi”, uutisoi venäläinen talouskysymyksiin erikoistunut verkkomedia Praim sunnuntaina.
Praim on osa Venäjä Tänään (Россия Сегодня) -mediakonsernia, joka on Venäjän valtion omistama. Samaan sävyyn aihetta käsitteli myös venäläinen verkkomedia Lenta.
Jutuissa listataan Suomen taloushaasteita korkeista työttömyysluvuista talouskasvun pysähtyneisyyteen ja konkurssien ennätysmääriin. Ongelmien kuvataan johtuvan Suomen ja Venäjän välirikosta.
Praimin haastatteleman venäläisen ekonomin Maksim Tširkovin mukaan esimerkiksi konkurssit Suomessa liittyvät venäläisten turistien menetykseen, pakotteisiin ja yhteistyön lopettamiseen.
– Jos pakotepolitiikka jatkuu, Suomen talousongelmat pahenevat, toteaa Tširkov.
Taloustieteellisen tiedekunnan apulaisprofessori Sergei Zainullin Venäjän kansojen ystävyyden yliopistosta väittää, että jos Suomi jatkaa ”itsemurhapolitiikkaansa”, Suomen kriisi voi kehittyä taloudelliseksi katastrofiksi.
Tutkimuspäällikkö Iikka Korhonen Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitoksesta torppaa väitteet Venäjän tyypillisenä propagandana.
– Se on höpöhöpöä. He kertovat mielellään tarinaa siitä, kuinka muut kärsivät pakotteista enemmän kuin Venäjä itse.
Katso videolta, kuinka Korhonen arvioi Venäjällä esitettyä väitettä Suomen ajautumisesta ”taloudelliseen katastrofiin”:
Korhosen mukaan on selvää, että Venäjä kärsii pakotteista ja muista Ukrainan hyökkäyssotaa seuranneista talousvaikutuksista enemmän kuin Suomi.
– Ei siitä ole kahta sanaa.
Korhosen mukaan Venäjä osoittaa väitteet etenkin omille kansalaisilleen.
– Jos joku sattuu siihen uskomaan vaikkapa Euroopassa, aina parempi venäläisten kannalta, Korhonen sanoo.
Vienti Venäjälle väheni jo ennen sotaa, markkinoita löytyi muualta
Korhosen mukaan Venäjälle asetetut pakotteet eivät ole aiheuttaneet Suomelle merkittäviä taloudellisia menetyksiä. Yksi syy on, että suomalaisten yritysten vienti Venäjälle on kutistunut jo vuosia.
Vuonna 2013 se oli Korhosen mukaan noin 10 prosenttia Suomen kaikesta tavaraviennistä, mutta vuonna 2021 alle 5 prosenttia. Moni firma löysi muita markkinoita.
Tällä hetkellä Suomen viennistä suuntautuu Venäjälle alle puoli prosenttia, kertoo Korhonen. Se koostuu pääasiassa Harjavallassa jalostetusta nikkelistä, joka ei ole pakotteiden alaista.
Avaa kuvien katselu
North Rail Oy:n juna kuljettaa venäläisen nikkelin Suomeen ja nikkelin jalostuksessa irrotetun kuparikiven takaisin Venäjälle. Kuva: Tapio Termonen / Yle
Toisaalta Suomen vienti on kasvanut esimerkiksi Keski-Aasian maihin. Niiden kautta todennäköisesti kierretään pakotteita ja tavara meneekin lopulta Venäjälle.
Korhosen mukaan suureen kuvaan suhteutettaessa kyse ei ole isosta ilmiöstä. Vuoden 2021 kolmannella neljänneksellä vienti Venäjälle, Turkkiin, Keski-Aasiaan ja Kaukasukselle oli yhteensä runsaat 1,2 miljardia euroa.
Tämän vuoden kolmannella neljänneksellä vienti noihin maihin oli yhteensä 337 miljoonaa.
– Lisäksi ennen invaasiota moni suomalaisfirma hoiti Keski-Aasian viennin logistiikan Venäjän kautta, nyt ne menevät suoraan. Vaikka jotain esimerkiksi Turkin kautta Venäjälle kiertäisikin, kokonaisvienti sinne suuntaan on romahtanut, Korhonen sanoo.
Korhosen mukaan vienti muualle vetää.
– Suomen ulkomaankaupassa tavara- ja palveluvienti on kasvanut selvästi viime vuosina, Korhonen kertoo.
Tullin mukaan esimerkiksi tämän vuoden lokakuun tavaraviennin arvo ja volyymi on kasvanut noin yhdeksän prosenttia edellisvuodesta.
Korhosen mukaan Venäjälle aiemmin vieneet yritykset eivät välttämättä vie samoja tuotteita nyt muualle.
– Kun katsoo Suomen kokonaisvientiä, se on viime aikoina vetänyt ihan hyvin.
Korhonen mainitsee esimerkkinä Yhdysvallat, Brasilian sekä Australian. Australiaan Suomi vie nyt enemmän kuin Venäjälle.
Venäläiset turistit puuttuvat, mutta se ei ole lamauttanut Suomen matkailubisnestä
Venäläismediat toistavat Suomessakin uutisoitua arviota, jonka mukaan venäläisturistien puuttumisen vuoksi ”Etelä-Karjalassa menetetään miljoona euroa päivässä.”
Korhonen myöntää, että venäläiset turistit ovat olleet etenkin Itä-Suomessa tärkeä tulonlähde.
Toisaalta hän huomauttaa, että venäläisten turistien määrä Suomessa romahti jo vuonna 2020 koronarajoitusten myötä.
Katso grafiikasta ulkomaisten matkailijoiden määrä suomalaisissa majoitusliikkeissä:
Suomi lopetti venäläisten maahanpääsyn turistiviisumilla syyskuussa 2022. Marraskuussa 2023 Suomi sulki itärajansa. Syynä olivat poikkeuksellisen suuret turvapaikanhakijamäärät, mitä pidetään Venäjän hybridioperaationa.
Korhosen mukaan Suomen matkailubisnes on paikoin onnistunut jopa kasvamaan.
– Varsinkin Lapissa turistien määrä on tällä hetkellä suurempi kuin se oli vuonna 2019, vaikka venäläiset puuttuvat kokonaan, Korhonen sanoo.
Venäläisten turistien poissaolo on silti huomattava. Vuonna 2019 Suomeen saapui Tilastokeskuksen mukaan reilu 3,2 miljoonaa ulkomaista matkailijaa. Heistä 387 415 eli lähes 12 prosenttia oli Venäjältä. Vuonna 2024 ulkomailta tuli 2,9 miljoonaa ihmistä. Venäläisiä tuli enää 8 045 eli 0,28 prosenttia.
Venäjän kaupan normalisoitumista ei ole näköpiirissä
Venäläisten ekonomistien mukaan Suomen ja Venäjän taloudellinen yhteistyö ei elpyisi, vaikka pakotteet poistettaisiin. Syynä on, että ”luottamus rahoitus- ja talousinfrastruktuuriin on menetetty”.
Tästä Korhonenkin on samaa mieltä.
– Jos syntyy välirauha ja joitain pakotteita puretaan, kauppa todennäköisesti elpyy jonkin verran: vienti Venäjälle kasvaisi ja ehkä jopa tuonti Venäjältä.
Avaa kuvien katselu
Valion maitotuotteet olivat Venäjällä suosittuja. Valio lopetti viennin ja liiketoiminnan Venäjällä vuonna 2022 Ukrainan hyökkäyssodan vuoksi. Kuva: AOP
Tutkimuspäällikkö Korhonen pitää suomalaisten yritysten uusia investointeja Venäjälle kaukaisina.
– Monessa yrityksessä on nähty, miten poliittinen riski toteutuu. Tämä oppitunti tullaan muistamaan vielä pitkään. En usko, että meillä on hyvin pitkään aikaan paluuta kaupan tasoille, joissa oltiin 2010-luvun lopussa.
Korhosen mukaan Venäjä vaikuttaa Suomen talouteen kulutuksen kautta.
– Suomalaisten palkkojen yhteenlaskettu summa on kasvanut nopeasti ja kotitalouksilla on kaikkien aikojen suurimmat talletusvarat. Venäjän toiminta on kuitenkin saanut monet varovaisiksi. Sen takia kulutus ei ole vielä lähtenyt käyntiin, Korhonen sanoo.