Uudenlaisesta huijauksesta on varoiteltu jo muutaman vuoden ajan.
Deepfake-huijaukset paranevat hurjaa vauhtia. Vielä viime vuonna jälki oli keskinkertaista, mutta nykyään tilanne on aivan toinen.
Jo parin vuoden ajan toteutumistaan odottanut huijaustapa näyttää muuttuneen todellisuudeksi. Yhdysvaltain liittovaltion poliisi FBI varoittaa uudesta huijauksesta, jossa rikolliset lähettävät väärennettyjä kuvia ja videoita väittäen kidnapanneensa uhrin läheisen.
Huijaus alkaa tekstiviestillä. Rikollinen väittää kidnapanneensa uhrin perheenjäsenen tai ystävän. Hän uhkaa tätä väkivallalla ja vaatii lunnaita välittömästi.
Yhteydenottoa seuraa kuva tai video ”kidnapatusta”. Se näyttää aidolta, mutta on muokattu tekoälyllä. Kyse on syväväärennöksestä eli deepfakesta.
Rikolliset kopioivat kuvia sosiaalisesta mediasta ja muista julkisista lähteistä. He muokkaavat niitä niin, että ne näyttävät todisteelta kidnappauksesta.
Kuvista saattaa paljastua virheitä yksityiskohtaisessa tarkastelussa. Esimerkiksi tatuoinnit tai arvet voivat puuttua, eivätkä kehon mittasuhteet täsmää.
Huijarit lähettävät kuvia usein katoavina viesteinä. Silloin huijauksen kohde ehtii katsoa kuvaa vain hetken, eikä aikaa tarkempaan tarkasteluun jää.
Jos joudut tämänkaltaiseen tilanteeseen, FBI kehottaa pysähtymään ja miettimään. Onko viestin lähettäjän väite uskottava? Miksi hänellä on niin kiire?
Ota tilanteesta aina kuvakaappaus tai tallenna video.
Yritä myös tavoittaa läheisesi ennen kuin maksat mitään.
FBI suosittelee myös keksimään perheen yhteisen salaisen koodin, jonka vain sinä ja läheisesi tiedätte. Sitä voi käyttää esimerkiksi tilanteessa, jossa yhteyttä otetaan läheisen nimissä.
Ole varovainen jakaessa henkilötietojasi tuntemattomille.
Deepfake eli syväväärennös
-
Syväväärennös (deepfake) on aidolta vaikuttavaa kuva-, video- tai äänimateriaalia, joka on tuotettu yhdistelemällä tai muuntamalla olevassa olevaa materiaalia koneoppivan tekoälyn avulla.
-
Deepfakeja käytetään muun muassa kyberrikoksissa sekä valeuutisten levittämisessä.
-
Syväväärennöksellä saadaan muun muassa julkisuuden henkilö sanomaan tai tekemään jotain, mitä hän ei oikeasti ole sanonut tai tehnyt.
-
Myös sosiaalisesta mediasta tutut ”face-swapit”, joissa vaihdetaan puhuvan henkilön kasvot toisiksi, hyödyntävät deepfake-tekniikkaa.
-
Syväväärennösten tekeminen on rikollisille houkutteleva tapa huijata organisaation työntekijöitä, aiheuttaa mainehaittaa ja tuottaa vääriä mielikuvia.
-
Syväväärennöksiä on käytetty myös osana informaatiovaikuttamista esimerkiksi yhteiskunnalliseen keskusteluun, poliittisiin päätöksiin tai vaaleihin liittyen.
-
Ääntä, kuvaa ja videota syväväärennöksiä varten kerätään usein sosiaalisesta mediasta.
Lähde: Kyberturvallisuuskeskus ja IS