Kuva: © 2K
Mafia: The Old Country on tarinansa puolesta onnistunut 1900-luvun alun Italiaan sijoittuva mafiatarina, joka onnistuu pitämään otteessaan.
Julkaisupäivä: 7.8.2025
Studio: Weta Workshop
Julkaisija: 2K
Saatavilla: PC (testattu), PlayStation 5 & Xbox Series X/S
Pelaajia: 1
Ikäraja: K18
Peliä pelattu arviota varten: noin 11 tuntia
Mafia: The Old Country on Mafia-sarjan neljäs osa. Siinä missä kolmas Mafia tarjosi kattavan avoimen maailman ja pelattavaa jopa kymmeniksi tunneiksi, menee The Old Country vastakkaiseen suuntaan. Tällä kertaa tarjolla on tiivis ja lineaarinen kokemus, jota voisi kuvailla elokuvamaiseksi.
Mafia: The Old County on nimittäin vahvasti reilut 10 tuntia kestävään tarinaan nojaava rosvoseikkailu, joka kulkee varsin tiiviissä putkessa. Se ei kuitenkaan ole mikään huono asia, vaan on jopa piristävää että peli uskaltaa nojata omiin vahvuuksiinsa, eikä yritä ahtaa peliä täyteen päälle ruuvattua lisätekemistä keinotekoisena tapana pidentää pelikokemusta.
Pelaaja saa rauhassa keskittyä itse tarinaan, mikä onkin Mafia: The Old Countryn selkeästi paras osuus.
Tarinassa seurataan rikkikaivoksien orjuudesta karkaavan nuoren Enzo Favaran hyppyä mafiasuvun maailmaan. Vaikka tarinassa on selviä kliseitä sekä karikatyyrisiä hahmoja ja jokainen Kummisedät katsonut pelaaja osaa ennakoida ainakin puolet pelin juonenkäänteistä, on 1900-luvun alun Italian mafiaperhettä seuraava stoori aidosti kiinnostava ja mukaansatempaava.
Kuva: © 2K
Erityisesti ääninäyttelystä on annettava lisäpeukkuja. Englanninkielinen ääninäyttely on jo valmiiksi erinomaista, ja jos Sisilian maisemiin haluaa uppoutua vielä tiiviimmin, voi ääninäyttelyn vaihtaa myös italiaksi englanninkielisillä tekstityksillä.
Unreal Engine 5:llä toteutettu kolmannesta kamerakulmasta kuvattu Mafia: The Old Country myös näyttää graafisesti hyvältä ja onnistuu tuomaan eteläisen Italian verkkokalvoille kuin Hollywood-elokuva. Lineaarisuudestaan johtuen maisemat ovat tosin kuin elokuvien lavasteita, sillä useimmat ovet ovat kiinni eikä pelimaailmassa pysty tekemään kovin paljoa ylimääräistä.
Joka tapauksessa Mafia: The Old Countryn tarjoama atmosfääri on onnistunut. Hauskaa vastapainoa itse tarinalle, räiskimiselle ja hiippailulle antavat kohdat, joissa 1900-luvun alun alkeellisilla autoilla kaahataan pitkin sorateitä. Vaikka siirtymät voi halutessaan ohittaa, on ajeleminen kauniissa ympäristössä sen verran hauskaa, että auton ratissa viihtyy vaikka ei olisi pakko.
Kuva: © 2K
Paukuttelua ja hiippailua
Pelattavuudeltaan Mafia: The Old Country ei ole mitenkään käänteentekevä. Pääasiassa suojasta toiseen etenevä räiskintä toimii, mutta ei tarjoa mitään suurempia ahaa-elämyksiä. Räiskintä ei ole myöskään erityisen vaikeaa.
Pelaaja voi usein valita räiskinnän sijaan myös hiippailun.
Varjosta toiseen etenevä hiiviskely on sinällään toimivaa, mutta sitä vaivaa monista muistakin peleistä tuttu ongelma. Välillä viholliset ovat aivan kuutamolla vaikka pelaaja kävelisi aivan nenän alta, ja välillä tekoäly huomaa pelaajan uskomattomankin kaukaa ilman mitään selkeää syytä.
Hiippaillessa voi kiertää vihollisten selkään ja joko tainnuttaa nämä hitaasti kuristamalla tai antamalla puukolla veristä lisävauhtia. Sen jälkeen tajuttomat tai hengettömät uhrit voi piilottaa pelitasoista löytyviin piiloihin.
Kuva: © 2K
Ainakin oman läpipeluuni kohdalla aloitin tasot usein hiiviskellen, mutta syystä tai toisesta paljastuin ennemmin tai myöhemmin. Siinä kohtaa on usein helpompaa kaivaa haulikko esiin homman viimeistelyksi, koska räiskintä on niin helppoa. Täysin väkivallatta uusinta Mafiaa ei voi läpäistä, sillä tarina pakottaa tarttumaan aseisiin.
Välillä tarjolla on myös kaksintaisteluita, joissa pelaaja ja vastustaja kohtaavat toisensa puukot kädessä. Käytännössä puukkohipasta selviää kuitenkin hyökkäysnappia ja väistönappia hakkaamalla, eivätkä nekään ole kovin vaikeita kohtauksia.
Mafia: The Old Countrysta löytyvän väkivallan määrä on välillä hieman ristiriidassa itse tarinankerronnan kanssa.
Tarinassa Enzolla voi olla moraalisesti kova paikka päättää yhden miehen elämä, mutta sen jälkeen sama mies on valmis lahtaamaan kymmeniä vastustajia ilman että ilme värähtää. Mukana ei myöskään ole vaihtoehtoisia lopetuksia, eli lahdattujen vihollisten määrä ei vaikuta lopputulokseen.
Kuva: © 2K
Mafia-tarinoiden ystäville
Kokonaisuudessaan Mafia: The Old Country sopii tarinaa arvostavien toimintapelien ystäville. Peli nojaa vahvaan tarinankerrontaansa, ja muut osuudet ovat kohtalaisen keskinkertaisia.
Mikäli tunnistaa itsessään pelaajatyypin, joka skippaa suurimman osan välivideoista ja haluaa vain keskittyä toimintaan ja nopeatempoiseen räiskintään, ei The Old Country ole välttämättä sopiva peli. Myös valtavien avoimien maailmojen ja loputtoman lisätekemisen ystävät saattavat kokea uusimman Mafian liian lyhyeksi ja suoraviivaiseksi peliksi.
Täyden hintalapun maksaminen noin 10–15 tuntia kestävästä pelistä voi kieltämättä tuntua kireältä.
Toisaalta jos nauttii Kummisetä-leffoista, muusta mafiameiningistä ja haluaa paneutua mainioon ja tiiviiseen tarinankerrontaan kauniissa ja tunnelmallisessa ympäristössä, on Mafia: The Old Country todennäköisesti nappivalinta.
MAFIA: THE OLD COUNTRY
”Mafia: The Old Country on 1900-luvun alun Sisialiaan sijoittuva suoraviivainen ja lyhyehkö toimintapeli, joka nojaa vahvaan tarinankerrontaan.”