Iltalehti poimi muutaman esimerkin satojen apurahansaajien joukosta.

Koneen säätiön syksyn myönnetyistä apurahoista 59 prosenttia meni tiedehankkeisiin ja 23 prosenttia taidehankkeisiin. Outi Järvinen

Koneen säätiö julkisti syksyn rahoituspäätökset. Yhteensä rahoitusta myönnettiin 389 hankkeelle yli 55 miljoonalla eurolla.

Säätiöltä voi hakea apurahaa humanistiseen, yhteiskuntatieteelliseen ja ympäristötieteelliseen tutkimukseen, taiteelliseen tutkimukseen sekä kaikilla taiteen aloilla tehtävään työskentelyyn. Tänä syksynä hakemuksia jätettiin ennätykselliset 7 642 kappaletta.

Viime vuonna Koneen säätiön jakamat apurahat herättivät keskustelua, kun kävi ilmi, että apurahaa oli saanut itse tekemänsä pornovideon oppitunnilla opiskelijoille näyttänyt Aalto-yliopiston mediataiteilija Aku Merilänen. Lisäksi säätiö myönsi 200 000 euron apurahan Elokapinalle.

Apurahahakemuksia arvioi yli 60 asiantuntijaa tieteen- ja taiteenaloilta. Arvioijien päätöksiä ohjaavat säätiön strategiassa määritellyt painopisteet: tieteen ja taiteen vapaus ja itseisarvo, moniäänisyys, rohkeus, pitkäjänteisyys, ylirajaisuus sekä ympäristövastuullisuus.

Lopulliset päätökset myönnetyistä apurahoista tekee säätiön hallitus arvioijien ehdotusten pohjalta.

Iltalehti silmäili läpi tänä syksynä apurahaa saaneet hankkeet ja poimi niistä neljä kiinnostavinta.

Itku ja kusi -näyttämöteos saa jatkoa

Teatteritaiteen maisteri Anna Paavilainen sai 38 400 euroa lisääntymistä käsittelevien elokuvien tekemiseen. Paavilainen kertoo tiivistelmässään työskentelevänsä yksivuotisella apurahakaudellaan kahden elokuvan parissa, joista toinen, My Child, käsittelee lisääntymisen halua ja toinen, Piss Goddess, lisääntymisen hintaa.

Piss Goddess on jatkoa Koneen säätiön rahoittamalle Itku ja kusi – Corpo Post Partum -näyttämöteokselle. Se sai 51 200 euron apurahan säätiöltä viime vuonna.

– Piss Goddess pureutuu inkontinenssin syihin ja seurauksiin yhteiskunnallisella tasolla. Visuaalisena lähtönä teokselle on kuivuus ja märkyys paahteisen kuumassa Kreikassa. Se käsittelee myös luonnon tuhoutumiselle antautumista, sen kanssa elämistä ja sen aiheuttamia vaikeita tunteita, tiivistelmässä kerrotaan elokuvasta.

My Child on pitkä fiktioelokuva hedelmöityshoidoista ja lisääntymisen eksistentiaalisista kysymyksistä.

– Se käsittelee lisääntymistä tieteellisellä tarkkuudella ja on mittasuhteissaan sukua Christopher Nolanin Oppenheimer-elokuvalle sillä erotuksella, että se kuvaa elämän syntyä eikä sen tuhoamista, tiivistelmä jatkuu.

Antiikin käymälöitä ja tekstiviestejä poroista

Latinan kielen ja Rooman kirjallisuuden dosentti Laura Nissin pureutuu työryhmänsä kanssa kreikkalais-roomalaisten käymälöiden kulttuurihistoriaan. Säätiö myönsi hankkeelle kolmivuotisen 260 000 euron apurahan.

Projektissa tutkitaan antiikin aikaista vessakulttuuria. Tutkimus pohjautuu antiikin kirjallisten lähteiden analyysiin. Tutkimuksen tavoitteena on kattava esitys kreikkalaisista ja roomalaisista vessoista, niiden käytöstä ja käyttäjistä sekä niihin liittyvistä aistikokemuksista.

Tutkimustulokset lisäävät ymmärrystä arkielämästä, sosiaalisista suhteista ja yhteiskunnallisista arvoista antiikin yhteiskunnassa. Tulokset tarjoavat tietoa terveyteen ja hygieniaan liittyvistä historiallisista asenteista, joita voi soveltaa nyky-yhteiskunnan alueilla, joissa vesivessoja ei ole saatavilla.

Kotimaista historiaa tuntureilta tutkii työryhmänsä kanssa taiteen tohtori Leena Valkeapää. Hankkeessa kootaan tekstiviestejä, joita on lähetetty vuodesta 1997 alkaen elämänpiiristä, joka on täysin sidoksissa poroihin.

Hanke sai kaksivuotisen 84 000 euron rahoituksen Koneen säätiöltä.

Hankkeen tiivistelmässä kerrotaan, että viestit välittävät täsmällisiä, suoria ja elettyjä havaintoja poroelämän tapahtumista, jotka paljastavat kulttuurisia ja luonnontieteellisiä muutoksia.

Viestit ovat runollisia kiteytyksiä erilaisista hetkistä ja omintakeisista elämäntunnoista. Viesteistä voidaan julkaista teemallisia koosteita.

Aaveet esille kouluissa

Koneen säätiö rahoittaa 404 700 eurolla nelivuotista hanketta kummittelevista kouluista. Hanketta vetää apulaisprofessori Antti Saari. Tutkimuksessa tarkastellaan perusopetuksen koulutilojen muutoksia hauntologisen tutkimusotteen kautta.

– Tutkimus tuo esiin, kuinka koulutiloissa ”kummittelee”: myös uusissa rakennuksissa vaikuttavat karkotetut tai unohtuneet ilmiöt, jotka voivat ilmetä toistuvina virheinä suunnittelussa tai sanoittamattomina tunteina ja toimintatapoina arjessa, tiivistelmässä sanotaan.

Hankkeessa osallistetaan myös koulujen oppilaita ja henkilökuntaa kuvataiteellisin menetelmin.

– Menetelmät mahdollistavat koulun aaveiden esiintuomisen luovilla ja ennakoimattomilla tavoilla, joita ei voi ennalta määritellä. Tutkimus pysyy avoimena yllättäville kohtaamisille ja pyrkii tekemään näkyväksi koulutilojen ajalliset kerrostumat.

Koneen säätiö

  • Hissiyhtiö Koneen johtohahmot Heikki H. Herlin ja Pekka Herlin perustivat säätiön vuonna 1956.
  • Itsenäistyi hissiyhtiön alaisuudesta vuonna 2003. Säätiö on ollut siitä lähtien itsenäinen ja riippumaton organisaatio.
  • Kertoo tavoitteekseen maailman parantamisen luomalla edellytyksiä vapaalle tieteelle ja taiteelle.
  • Jakaa apurahoja kymmenien miljoonien eurojen edestä vuosittain. Vuonna 2023 summa oli reilut 55 miljoonaa euroa.
  • Rahat ovat peräisin säätiön sijoitusten tuotoista. Säätiö omistaa edelleen noin 11 prosenttia Kone oyj:n osakkeista, joko suorasti tai epäsuorasti.
  • Arvoiksi on kerrottu moninaisuus, rohkeus, pitkäjänteisyys, yhteisöllisyys, ekososiaalinen sivistys sekä tieteen ja taiteen vapaus.

Lähde: Koneen säätiön verkkosivut