Tarkkailuokka tuo lisää sopeutusvaatimuksia etenkin tulevalle hallitukseen. Nykyhallitus säästyy niiltä puolustusmenojen tuoman poikkeuksen ansiosta.
Avaa kuvien katselu
Valtiovarainministeri (ps.) Riikka Purra arvioi, että ensi vaalikaudelle on luvassa vielä suuri määrä julkisen talouden sopeutuksia. Kuva: Olivier Matthys / EPA
Suomen pitää saada painettua julkisen talouden alijäämä EU:n sallimiin rajoihin vuoden 2028 loppuun mennessä. Näin vaatii EU-komissio juuri julkaistussa suosituksessaan.
Käytännössä julkisen talouden alijäämä täytyy siis saada alle kolmeen prosenttiin tulevien kolmen vuoden aikana.
Tänä vuonna julkisen talouden alijäämä on komission uusimman ennusteen mukaan 4,5 prosenttia, ensi vuonna 4 ja sitä seuraavana vuonna 3,9 prosenttia.
– Suomi joutuu EU:n tarkempaan seurantaan. Jatkamme julkisen talouden sopeuttamista kuten tähänkin saakka, valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo tiedotteen mukaan.
Taustalla on se, että EU on asettamassa Suomea EU:n ”tarkkailuluokalle” eli liiallisen alijäämän menettelyyn. Se johtuu siitä, että Suomen julkisen talouden alijäämä ylittää EU-sääntöjen salliman kolmen prosentin maksimirajan. Alijäämä tarkoittaa julkisen talouden tuloja ylittävää menojen osuutta.
Avaa kuvien katselu
Liiallisen alijäämän menettelyssä on tällä hetkellä yhdeksän maata, ja suurin osa jäsenmaista on ollut menettelyssä joskus. Kuva: Eetu-Mikko Pietarinen / Yle, Maija Keskisaari / YleKiristyvä sopeutus koskee etenkin tulevaa hallitusta
Komissio on nyt laatinut Suomelle julkisen talouden sopeutuspolun, jota noudattamalla Suomen pitäisi saada alijäämänsä sallitun 3 prosentin rajan alapuolelle vuoden 2028 loppuun mennessä. Sopeutuspolku määrittää välitavoitteet myös kaikille seuraaville vuosille.
Valtiovarainministeri Purran mukaan Suomi olisi jo täyttämässä ensi vuotta koskevan sopeutusvaatimuksen ja ”hyvin todennäköisesti” myös vuotta 2027 koskevat vaatimukset.
– Komission ennusteen lukujen perusteella Suomen voidaan arvioida noudattavan nettomenopolkua.
Tähän vaikuttaa se, että Suomella on tällä hetkellä voimassa EU:n myöntämä poikkeussääntö, jonka nojalla kasvaneita puolustusmenoja ei huomioida alijäämissä. Ensi vuonna kohonneiden puolustusmenojen määrä on VM:n mukaan 0,9 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Poikkeussääntö on voimassa vielä vuonna 2028, jonka jälkeen puolustusmenoista ei enää tule helpotusta alijäämäsäännön täyttämiseen.
Komission vaatima sopeutusvauhti perustuu EU-lainsäädännöstä tulevaan minimisopeutukseen, jonka mukaan vuosina 2026 ja 2027 niin sanotun rakenteellisen perusjäämän pitäisi vuosittain kohentua vähintään 0,5 prosenttiyksikköä suhteessa bruttokansantuotteeseen. Rakenteellinen perusjäämä ei ole sama kuin alijäämä. Siitä on poistettu esimerkiksi suhdannevaihteluiden vaikutukset.
Komission julkaisemien suositusten mukaan Suomen nettomenot saisivat kasvaa enintään 1,3 prosenttia vuonna 2026, 1,5 prosenttia vuonna 2027 ja 1,8 prosenttia vuonna 2028.
Tätä tarkkailuluokka käytännössä tarkoittaa
Liiallisen alijäämän menettely (EDP) on EU:n mekanismi, jolla pyritään varmistamaan, että jäsenmaat noudattavat EU:n alijäämä- ja velkasääntöjä.
Komissio laatii menettelyyn asetettaville maille julkisen talouden sopeutuspolun, jota noudattamalla maan pitäisi painaa alijäämänsä alle sallitun 3 prosentin rajan.
EU voi antaa jäsenmaalle suosituksia tarvittavista toimista, mutta päätökset tekee jäsenmaa itse.
Menettelyyn joutuvan maan täytyy laatia suunnitelma siitä, miten se aikoo saada alijäämänsä takaisin sääntöjen edellyttämälle tasolle.
Tarkkailuokalle joutuvan maan täytyy myös raportoida
Jäsenmaalle voidaan määrätä sanktioita, jos se ei ryhdy toimiin julkisen talouden sopeuttamiseksi. Kynnys on kuitenkin hyvin korkea; yhdellekään jäsenmaalle ei ole koskaan määrätty sakkomaksuja.
Juttua päivitetään