Näissä oloissa uuden kansallispankin perustaminen olisi sekä tuottoisa että isänmaallinen teko, kirjoittaa toimitusjohtaja Petri Roininen.
KOP (Kansallis-Osake-Pankki) ja SYP (Suomen Yhdyspankki) yhdistyivät vuonna 1995 muodostaen Merita Pankin, joka oli askel kohti nykyistä Nordea-konsernia. Kuva marraskuulta 1994. PEKKA KARHUNEN/KL
Uusi Kansallispankki – sinivalkoinen pääoma Suomen rakentajaksi
Toisin kuin usein ajatellaan, jokainen hyvä hanke ja yritys eivät saa rahoitusta. Rahoituksen kiristyminen saattaa olla yksi osa valtiovarainministeriön ylijohtaja Mikko Spolanderin keskusteluun tuomaa ns. talouden näkymätöntä jarrua.
Rahoituksen kiristymiseen on kolme perustuvaa laatua olevaa syytä, jotka kaikki omalla tavallaan rajoittavat talouskasvua.
Globaali rahoitusregulaatio kiristää luotonantoa ja tekee varsinkin pk-yritysten rahoittamisesta aikaisempaa haastavampaa pankeille.
Toiseksi Suomen heikko talouskehitys ja -näkymä saa kansainväliset pankit rajoittamaan luotonantoa Suomessa ja kohdentamaan varojaan toisille markkina-alueille.
Kolmanneksi, Svenska Handelsbankenin poisläht ö Suomesta teki ison loven Suomessa toimivien pankkien rahoituskapasiteettiin.
Kolmesta rahoitusta kiristäneestä tekijästä ison pohjoismaisen pankin poistuminen Suomesta on jäänyt merkitykseensä nähden vähälle huomiolle.
Poistumisen myötä Suomen rahoitussektorilta katosi pohjoismaisen pankkijätin oma pääoma, jota vastaan pankkisääntöjen mukaan rahoitusta voidaan tarjota. Syntyi kapasiteettivajetta luotonantoon.
Mitä tilanteen parantamiseksi voisi tehdä?
Globaaliin tai EU-tasoiseen regulaatioon vaikuttaminen on pitkä tie, mutta sitä tulee tavoitteellisesti tehdä. Suomen talousnäkymien parantaminen on huipputärkeää. Samalla näkymien kirkastuminen tuntuu olevan aina uuden nurkan takana.
Uuden pankin synnyttäminen Suomen markkinoille on asia, josta soisin enemmän pohdintaa. Olenkin marraskuussa julkaistussa Roinisen listassa ehdottanut uuden kansallispankin perustamisesta.
Uusi kansallispankki voisi rahoittaa yrityksiä, asunto-osakeyhtiöitä ja kotitalouksia koko maassa. Se tosi markkinoille takaisin sen rahoituskapasiteetin, joka poistui Handelsbankenin myötä.
Uusi kansallispankki olisi valtava kasvun ja vaurastumisen mahdollistaja. Sille on tilaa ja tilaus sekä talouden että taloudellisen huoltovarmuuden kannalta.
Historiaa tuntevat tietävät kuinka Kansallis-Osake-Pankki KOP perustettiin suomalaisuusliikkeen toimesta 1889. Se oli suomenkielinen vastavoima ruotsinkieliselle pääomalle Venäjään kuuluneessa Suomen suurruhtinaskunnassa.
Kansallispankin merkitys Suomen kehittymiseen tulevan 100 vuoden aikana oli valtava ja jatkuu edelleen pohjoismaisen Nordean osana.
Tänään globaalien finanssimarkkinoiden virrassa on tunnistettavissa samankaltainen tarve kuin 140 vuotta sitten.
Tarvitaan uusi kansallispankki turvaamaan suomalaisten yritysten ja kotitalouksien rahoitusta kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden nopeissa ja ennakoimattomissa käänteissä.
Jotta uuden kansallispankin toiminnalla olisi kansantaloudellista merkitystä, rahoituskapasiteetin tulisi olla 10-15 miljardin euron suuruinen. Tähän tarvittaisiin 2-3 miljardin oma pääoma.
Tällaisia varoja Suomesta löytyy lähinnä työeläkerahastoista. Niihin on kerätty alun perin Suomesta pääomia, joiden arvo on nousut 270 miljardiin euroon.
Yksi prosentti eli 2,7 miljardia euroa yhdessä muun varainhankinnan kanssa mahdollistaisi 10 -15 miljardin euron rahoituskapasiteetin omaavan pankin syntymisen Suomen keskittyneille ja vähän kilpailuille pankkimarkkinoille.
Kirjoittaja Petri Roininen on toimitusjohtaja, yrittäjä ja keskustalainen poliitikko. Levi Vepsä
Uusi kansallispankki voisi syntyä joko aivan uutena pankkina tai jonkin pienemmän pankin uudelleenpääomituksena. Pankki itsessään voitaisiin listata Helsingin pörssiin.
Valtion pankista ei siis olisi kyse vaan eläkeyhtiöiden ankkuriomistamasta liikepankista.
Työeläkevaroista 220 miljardia eli 81 % on sijoitettu maailmalle ja 50 miljardia eli 19 % Suomeen.
Yhden prosenttiyksikön muutos kotimaahan ei suuresti vaikuttaisi eläkevarojen hajautukseen eläkejärjestelmässä. Samalla se tukisi jatkossa eläkeyhtiöille eläkemaksuja maksavien yritysten syntyä ja työllisyyttä Suomessa.
Näissä oloissa uuden kansallispankin perustaminen olisi sekä tuottoisa että isänmaallinen teko. Tuottoisa koska pankkitoiminta on hyvin kannattavaa. Ja isänmaallinen, koska rahoitusta tarvitaan Suomen nostamisessa uudelleen nousuun ja kasvun näkymättämän jarrun avaamiseen.
Kirjoittaja on yrittäjä, toimitusjohtaja ja keskustalainen poliitikko.