Presidentti Alexander Stubb ei ota Suomen aikaa tiistaina alkuillasta vastaan Ilmavoimien ensimmäisiä F-35-hävittäjiä Fort Worthissa Lockheed Martinin tehtaalla.
Stubb on perunut koko Yhdysvaltain-matkansa, mikä on poikkeuksellista.
Suomi saa uudet hävittäjät kerran 30 vuodessa. F-35 korvaa ikonisen Hornetin.
Kesäkuussa 1992 Suomi päätti – tai sai Yhdysvalloilta luvan – ostaa 64 Hornet-hävittäjää. Neuvostoliiton romahtamisesta oli aikaa alle puoli vuotta.
– Minusta se oli todella voimakas argumentti, ja josta ei saanut puhua, että Hornetien myötä Finnlandiesierung karistettiin alta pois. – – Signaaliarvo tuli sotilasasiamiesten kautta, kun päätös oli tehty. Heille tuli ilmaisuja, että nyt Suomi osoittaa, mihin leiriin se kuuluu, puolustusministerinä tuolloin vaikuttanut Elisabeth Rehn (r) arvioi elämäkerrassaan.
Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk) julkisti F-35-ostopäätöksen joulukuun alussa 2021.
Kieputteli asiaa millaisilla G-voimilla tahansa, F-35:stä tuli Suomen pääsylippu puolustusliitto Natoon, koska Yhdysvallat oli vielä presidentti Joe Bidenin virkakaudella käytännössä yhtä kuin Nato.
Joulukuussa 2021 Venäjä vaati Suomea etupiiriinsä, kun Venäjän ulkoministeriö esitti Yhdysvalloille ja Natolle sopimuksen laatimista siitä, että Nato ei olisi enää saanut laajentua.
Suomen valtionjohdolle tuli hätä. Suomalaiset eivät suin surminkaan halunneet paluuta ahdistavaan YYA-ilmapiiriin.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö soitti Bidenille ja varmisti, että Naton avoimien ovien politiikka jatkuisi. Biden kiitti F-35-hankinnasta ja lupasi pitää puolustusliiton ovea Suomelle auki.
Koplaus oli ilmeinen ja edusti klassista reaalipolitiikkaa.
Tasavallan presidentti Stubb olisi taatusti halunnut olla läsnä historiallisessa hetkessä Fort Worthissa.
Euroopassa Stubbilla on kuitenkin paljon tärkeämpi ja vaikeampi tehtävä. Hänen on oltava tukemassa Ukrainan presidenttiä Volodymyr Zelenskyiä hetkellä, joka on ukrainalaisille kivulias ja kohtuuton.
Ukrainan asevoimat saattaa joutua vetäytymään joiltakin sellaisilta alueilta, joita Venäjä ei ole pystynyt miehittämään.
Jos näin tapahtuu, se sattuu myös syvällä suomalaisessa sielussa.
Maaliskuussa 1940 lumipukuiset suomalaissotilaat pitivät talvisodan katkeraan loppuun asti hallussaan Viipuria, maan toiseksi suurinta kaupunkia. Silti he joutuivat Moskovan rauhassa vetäytymään Karjalan pääkaupungista.
Suomalaiset lähtivät vuonna 1941 jatkosotaan, koska he halusivat Viipurin takaisin. Kesällä 1944 suomalaisten oli pakko vetäytyä kaupungista ylivoiman edessä Viipurinlahden länsirannalle, mutta sieltä he eivät olisi lähteneet, ellei Neuvostoliitto olisi vaatinut sitä välirauhansopimuksessa ja uhannut koko maan miehityksellä.
Berliinissä järjestetään maanantaina suuri Ukraina-kokous.
Stubbin tehtävänä on tukea Ukrainan presidenttiä. Iltalehden haastattelussa Stubb on kuvaillut erityislaatuista suhdetta ukrainalaiseen virkaveljeensä.
– Zelenskyillä on ihan uskomaton paineensietokyky, Stubb kiteyttää Zelenskyin ehkäpä tärkeimmän ominaisuuden.
Ukrainan presidenttiin kohdistuu painetta kolmesta eri suunnasta.
– Painetta maan sisältä, Yhdysvalloista ja Venäjältä. Tämä tarkoittaa sitä, että Zelenskyi tarvitsee ystäviä ja liittolaisia Euroopasta. Toivon voivani omalla tavallani yksi sellainen olla, Stubb painottaa.
Suomi jäi aikanaan yksin.
Kun Suomen valtuuskunta matkusti lokakuussa 1939 Moskovaan torjumaan venäläisten esittämiä laittomia aluevaatimuksia, kansalaiset kokoontuivat rautatieasemalle veisaamaan Lutherin virttä Jumala ompi linnamme.
– Voimme kuvitella, millaista oli talvisodan ja jatkosodan neuvottelijoilla, kun rauhasta neuvoteltiin. Varmasti oli jokaisen suomalaisen tuki, Stubb pohtii.
Ukraina ei ole yksin.
Omiensa tuen lisäksi Zelenskyillä on vahvojen eurooppalaisten maiden tuki.
Osana rauhansopimusta Ukrainalle luvattaisiin jäsenyys Euroopan unionissa. Se vahvistaisi maan suvereniteettia.
Stubb voi parhaimmillaan olla se tuki ja turva, joka kertoo ukrainalaisille siitä, että kohtuuttomasta ja epäreilusta rauhasta on mahdollista ponnistaa kohti hyvinvointia ja aitoa itsenäisyyttä.
Toivoa sopii hakea siitä, että ukrainalaiset ovat vuonna 2025 paljon paremmassa asemassa kuin suomalaiset toisessa maailmansodassa.
Ukrainassa ja Suomessa lähes kaikki toivovat rauhaa.
Berliinin kokouksen suhteen kannattaa silti olla realisti.
Venäjän presidentti Vladimir Putin ei välttämättä halua neuvotella eikä varsinkaan lopettaa aloittamaansa hyökkäyssotaa.
Naton tiedusteluanalyysin mukaan Putin yrittää painostaa ukrainalaisia vetäytymään linnoitetuista asemistaan, jotta venäläisten olisi helpompaa miehittää koko Ukraina.
Jos Euroopan maat ja Yhdysvallat eivät anna Ukrainalle uskottavia turvatakuita, on kutakuinkin varmaa, että ukrainalaiset eivät peräänny senttiäkään.
Naton tiedusteluanalyytikot ovat arvioineet, kuinka kauan aikaa Venäjältä menisi nykyvauhdilla koko Donetskin maakunnan miehittämiseen.
– Lopun Donetskin alueen valtaaminen ukrainalaisilta ei ole venäläisille realistista ainakaan vuoteen tai kahteen, tiedustelulähde painottaa.
Jos Putin ei aidosti halua rauhaa eikä itsenäistä Ukrainaa, Stubbin tärkeimmäksi tehtäväksi muuttuu aseistuksen hankkiminen Ukrainalle.
Siinäkin Stubb on ollut hyvä, sillä hänen viestinsä on ollut jämäkkä: Putiniin ei voi luottaa.