Juho Rahkonen arvioi, että suomalaisten säästämisinto johtuu osittain ”Putinin metkuista”.
Ylimääräinen raha ei heti saisi kansalaisia pumppaamaan Suomen taloutta vauhtiin. Ilta-Sanomien teettämässä kyselyssä 50 prosenttia vastaajista kertoi, että he käyttäisivät ylimääräiset 10 000 euroa ”pahan päivän” varalle säästämiseen.
Toiseksi suosituin vaihtoehto oli osakkeisiin ja sijoitusrahastoihin sijoittaminen, jota suosi 35 prosenttia vastaajista. Iro Researchin IS:lle toteuttamassa kyselyssä vastaajat saivat valita itselleen viisi mieluisinta vaihtoehtoa.
Asiakkuusjohtaja Juho Rahkonen , Iro Research. Kuva: Kuva-Ahti / Iro Research
– Nyt ollaan todella pelokkaita. En nyt halua maalata piruja seinille, mutta maalaan kuitenkin. Tässä varaudutaan suurtyöttömyyteen, lamaan ja pahimmassa tapauksessa sotaan, Iro Researchin asiakkuusjohtaja Juho Rahkonen tiivistää suomalaisten säästöhalua.
– Ei vaikuta kovin dynaamiselta tämä talous.
Rahkosen mukaan tämänhetkisen työmarkkinatilanteen lisäksi ihmiset pelkäävät tulevia uhkia. Hän mainitsee, että keskiluokassa huolta herättää tekoäly, joka uhkaa työpaikkoja.
– Sekin lisää epävarmuutta, kun puhutaan siitä, miksi pahan päivän varalla säästämisen osuus on niin iso. Se on hätkähdyttävän iso.
Säästämisinto ei riipu tulotasosta. Pienituloiset säästävät pahan päivän varalle, kun taas isotuloiset laittaisivat rahat sijoituksiin.
Edes kolmanneksi suosituin vaihtoehto, lomamatka ulkomaille, ei juuri Suomen kansantaloutta piristä. Ulkomaanmatkaan 10 000 eurosta kuluttaisi 31 prosenttia vastaajista.
– Nämä yleisimmät käyttökohteet ovat sellaisia, että ne eivät juuri Suomen taloutta pyöritä. Jos ajatellaan, että rahat laitetaan sukan varteen, niin siellähän ne makaavat jo nyt, Rahkonen toteaa.
”
En tahdo maalata piruja seinille, mutta maalaan kuitenkin.
Hurjia lukuja selittää Rahkosen mukaan Venäjän hyökkäyssodan aiheuttama epävarmuus. Tilastokeskuksen mittaama kuluttajien luottamus painui syvälle miinukselle neljä vuotta sitten, kun energian hinta nousi. Pian alkoi Ukrainan sota.
Vaikka inflaatio on talttunut ja energiakriisistä selvittiin ehjin nahoin, luottamus talouteen ei ole palannut. Rahkosen mukaan suomalaiset ”pelkäävät sotaa ja työttömyyttä kuollakseen”.
– Kaikki tämä alkoi energiakriisistä. Kyllä tämä on Putinin metkuja myös hyvin pitkään. Venäjä on saanut sodallaan heijastevaikutuksia Eurooppaan ja varsinkin Suomeen. Tänne on saatu luotua tämä epävarmuus, joka näkyy tässä.
Rahkosen mukaan suomalaiset ovat säästäväistä kansaa. Kuva: Martti Kainulainen / Lehtikuva
Pääministeri Petteri Orpon (kok) tsemppipuheet eivät ole tepsineet. Pääministeri on toivonut, että suomalaiset innostuisivat kuluttamaan.
– Se viesti ei ole kovin hyvin mennyt perille, Rahkonen sanoo suoraan.
Hänen mukaansa kansalaiset seuraavat yleistä ilmapiiriä ja synkkiä uutisia. Toinen aisa, jonka hän nostaa esiin, ovat ristiriitaiset viestit kuluttamisesta ja taloudesta. Hän muistuttaa tällä viikolla eduskunnalle toimitetusta ylikulutusraportista.
– Siinä syyllistetään, että suomalaiset kuluttavat liikaa, kun he käyvät töissä, ajavat autolla ja mökkeilevät. Toisaalta juuri nämä ovat niitä asioita, jotka pitävät taloutta pyörimässä. Yhtä aikaa meitä syyllistetään ylikulutuksesta ja ilmastonmuutoksesta ja sitten siitä, että kulutetaan liian vähän.
Rahkonen huomauttaa, että Suomen kansantalous ei ole ihmisillä ensimmäisenä mielessä, kun he tekevät kulutuspäätöksiä. Hän huomauttaa, että esimerkiksi ihmisten omalla hyvinvoinnilla on arvo sinänsä.
”
Boomerit ovat Suomen tukipilareita.
Nuorten shoppailuinto saa kehut Rahkoselta. Kuva: Antti Hämäläinen / IS
Vasta kyselyn neljänneksi ja viidenneksi suosituin vaihtoehto, kodin remontit, voisi vauhdittaa Suomen talouskasvua ja yksityistä kulutusta. Kodin remontteihin panostaisi 26 prosenttia vastaajista.Läheisilleen tai sukulaisilleen rahaa antaisi 22 prosenttia vastaajista.
Ne painottuvat vanhemmille ikäpolville. 65–74-vuotiaista 32 prosenttia lahjoittaisi ylimääräisestä 10 000 eurosta läheisille tai sukulaisille. Yli 74-vuotiasta niin tekisi 44 prosenttia. Kodin remontteihin panostaisivat muita enemmän yli 45-vuotiaiden ikäluokat.
Rahkonen pitää remontti-intoa merkittävänä. 45–54-vuotiaista 33 prosenttia käyttäisi ylimääräistä rahaa nimenomaan kodin remontointiin.
Eläkeläisillä ja varttuneemmalla väestöllä olisi varallisuutta, mutta tarvetta sille on vähemmän. Rahkonen huomauttaa, että läheisille annettu raha menee todennäköisesti suoraan kulutukseen.
– Tietyllä tavalla rahat ovat väärässä paikassa. Nämä boomerit ovat Suomen tukipilareita.
Remontit ovat Rahkosen mukaan tärkeitä talouden vauhdittajia. Kuva: Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva
Alle 35-vuotiaissa painottuvat sekä pahan päivän varalle säästäminen että osakkeisiin ja rahastoihin sijoittaminen. Alle 25-vuotiaista vastaajista 75 prosenttia laittaisi ylimääräisen 10 000 euroa sukanvarteen. Myös 25–34-vuotiasta 61 prosenttia säästäisi pahan päivän varalle. Rahkosen mielestä säästäminen ei välttämättä ole vain kielteinen ilmiö.
– Nuorten kohdalla se on osittain omaan tulevaisuuteen varautumista.
Rahkonen arvioi, että suomalaiset ovat luonteeltaan säästeliästä varautujakansaa. Hän arvioi, että nuoret ovat oppineet säästämisen vanhemmilta ikäpolvilta, ”boomereilta”.
– Meillä Suomessa vallitsee edelleen talonpoikaiset arvot, että mennään suu säkkiä myöten. Ajatusmaailma on sitten siirretty nuoremmille.
Rahkonen näkee nuorisossa toivoa. Lähes puolet alle 25-vuotiaista ylimääräisillä rahoilla ostaisi jotain, mitä on jo pitkään halunnut. Myös harrastukset, kulttuuri ja ravintoloissa käyminen korostuu nuoremmissa ikäryhmissä.
Myös sukupuolten välillä on selvä ero. Naiset ovat miehiä selvästi innokkaampia kuluttamaan shoppailuun, kulttuuriin ja matkailuun ulkomailla ja kotimaassa.
– Meillä on vielä toivoa, Rahkonen toteaa.
Fakta
Näin tutkimus toteutettiin
-
Kyselyn on toteuttanut Iro Research Ilta-Sanomien toimeksiannosta.
-
Internetpaneelina toteutettuun kyselyyn osallistui tuhat suomalaista. Tutkimuksen tulokset on painotettu vastaamaan suomalaista väestöä iän, sukupuolen ja asuinpaikan mukaan.
-
Tutkimus toteutettiin aikavälillä 28.11.–5.12.
-
Tutkimuksen kokonaistulosten keskimääräinen virhemarginaali on noin 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa.