Tekoäly on tullut osaksi Aamulehden toimituksen arkea ja se voi toimia toimittajien apurina jo monessa työvaiheessa. Tekoäly ei ole kaikkea ratkaiseva hopealuoti. Vielä tärkeämpää on miettiä sitä mihin tekoäly ei kykene ja mitkä ovat journalistin ydintehtävät.
Aamulehti
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Aamulehti käyttää tekoälyä muun muassa haastattelujen litterointiin, tiivistelmien tekoon ja tiedon etsintään.
Tekoäly ei kirjoita pitkiä juttuja, vaan toimii tiedon muotoilutyökaluna, ja ihminen vastaa aina sisällöstä.
Kehitys kirkastaa journalistin ydintehtävää, sillä tekoäly ei pysty inhimillisyyteen, kriittisyyteen tai ihmisten kohtaamiseen.
Tekoälyn käytöstä on tulossa arkea Aamulehden toimituksessa. Tekoälytyökalut voivat auttaa toimittajia jo monessa erilaisessa työprosessin vaiheessa. Samaan aikaan kirkastuu myös se, mitä tekoäly ei pysty tekemään tai mitä sillä ei kannata tehdä.
Vuoden tekoälytutkija Pekka Abrahamsson Tampereen yliopistosta kertoi Aamulehden jutussa, että tekoäly ei välttämättä vähennä ihmistyötä, vaan siirtää sitä toiseen kohtaan.
”Meidän pitää jatkossakin hikoilla. Hikoilun paikka vain vaihtuu suorittamisesta ajatteluun siitä, mitä uutta arvoa keksimme,” Abrahamsson sanoi.
Näin tapahtuu hiljalleen Aamulehdenkin toimituksessa, ihmistyön paikka liikkuu ja sen merkitys kirkastuu. Osa työstä on tekoälyavusteista, osa puhtaasti ihmisten kanssa toimimista.
Toimittajien arjessa tämä tarkoittaa toisaalta mahdollisuutta muotoilla asioita tekoälyn avulla, toisaalta mahdollisuutta käyttää enemmän aikaa ihmisten kohtaamiseen ja vaativaan tiedonhankintaan.
Tällä jutulla haluamme avata yleisölle sitä, miten tekoälyä voidaan käyttää Aamulehden journalistisissa työtehtävissä.
Asiakkaalle kehitys voi näkyä laajempana uutispalveluna ja toisaalta pirkanmaalaisille merkityksellisimpien asioiden syvempänä käsittelynä.
Esimerkiksi jos kunnassa tehdään kuntalaisiin vaikuttava päätös, voidaan siitä kertoa oleellinen nopeasti ja tiivisti tekoälyn avustamana. Tällainen uutistoiminta voi parantaa uutiskattavuutta myös Pirkanmaan reunoilla.
Kun asia on riittävän iso, laajasti vaikuttava asia, raportoi Aamulehden toimittaja asiasta laajasti paikan päältä.
Kehityksen myötä toimittajan työ on kirkastumassa ja perinteinen journalistin ydinosaaminen korostuu. Toimittajan työn ydintä ovat erinomaiset tiedonhankintataidot, taito kohdata ihminen, taito verkostoitua sekä taito kysyä kysymyksiä, joita muut eivät kehtaa kysyä.
Inhimillisyys, kriittisyys, havainnointikyky, suhteellisuudentaju, aitous ja tyyli voivat olla tärkeitä toimittajan ominaisuuksia, koska tekoäly ei näihin pysty.
Tekoälytyökalut toimituksessa
Uusi teknologia kuitenkin voi auttaa monessa. Aamulehdessä tekoälytyökaluja voidaan käyttää jo työprosessin eri vaiheissa nopeuttamaan tekemistä ja parantamaan laatua. Tekoälytyökaluja voidaan käyttää esimerkiksi ideoinnin apuna, tiedon jäsentämiseen, haastattelun läpikäyntiin, uutisten hoksaamiseen, aikaisemmin julkaistun aineiston hyödyntämiseen, kielivirheiden löytämiseen, editoinnin apuna tai erilaisten tekstivaihtoehtojen valintaan.
Tärkeintä on ymmärtää, että työkalut ovat toimittajien apureita ja vastuu käytöstä on aina ihmisellä. Tekoälytyökalut ovat työkaluja tiedon käsittelyyn ja muotoiluun siinä missä esimerkiksi taulukkolaskentaohjelma Excel on.
Käytössämme on useita omia ja kaupallisia työkaluja. Omista työkaluista keskeisin on Sanoma-konsernin yhteiskehittämä Ai-apuri, joka voi käyttää hyödykseen laajaa aikaisempien julkaistujen juttujen arkistoa. Monipuolisessa Ai-apurissa on erilaisia työkaluja, ja osaa niistä toimittajat ovat räätälöineet myös omiin tarpeisiinsa. Lisäksi Sanoman kehittämä Vahtikoira käy läpi kunnallista päätöksentekoa ja oikeuden listoja.
Omien työkalujen lisäksi käytämme Good tapea tai Teamsiä haastattelujen purkamiseen tekstiksi. Osalla toimitusta on käytössä Anthropicin kehittämän Clauden tai OpenAi:n Chatgpt:n maksulliset versiot, joilla voidaan rakentaa apureita erilaisiin tehtäviin. Lisäksi yleinen yritys-Copilot on kaikkien käytössä.
Työkaluja on jo paljon ja niiden kehittäminen kiihtyy sekä kerrostuu koko ajan.
Monipuolinen uutispalvelu
Tekoälyn avulla tavoittelemme entistä monipuolisempaa ja laadukkaampaa uutispalvelua. Se mahdollistaa ajankäytön lisäämisen kaikista tärkeimpiin juttuprosessin kohtiin, kun aivan kaikkea ei aina tarvitse aloittaa nollasta.
Tekoäly on voimakas työkalu taitavissa käsissä. Se antaa aidon mahdollisuuden myös laadun parantamiseen.
Esimerkiksi jutun aloittaminen on helpompaa, kun tekoäly voi tiivistää yhteen mitä aiheesta on aiemmin Aamulehdessä kirjoitettu. Se voi myös antaa mahdollisuuden näkökulmittaa aiheita tarkemmin ja hyödyllisemmin asiakkaan tarpeisiin. Tämä tarkoittaa, että voimme ehkä kertoa tarkemmin ja paremmin mikä juuri nyt on hyödyllisintä tai ajankohtaisinta pirkanmaalaisten arjessa.
Yleisin pelko
Tekoäly on Aamulehdessä erityisesti tiedon muotoilutyökalu eikä hakukone. Tekoäly ei kirjoita pitkiä juttuja, ja suurin osa Aamulehden jutuista on kokonaan ihmisen kirjoittamia. Tekoäly ei myöskään toimi Aamulehdessä itsenäisesti. Lyhyissäkin uutisjutuissa ihminen muotoilee ja tarkastaa tekstin.
Yksinkertaisin ja ensimmäinen ajatus tekoälyn käytöstä liittyy siihen, että hallusinoivat chatbotit ryhtyvät julkaisemaan valtavan määrän tietoa itsenäisesti ilman mitään rajoittimia. Tällaista julkaisutoimintaa voi internetistä löytää, mutta vastuulliset mediat eivät toimi näin.
Tekoälyaika tekee näkyväksi, miten helppoa on tehdä paljon, mutta miten vaikeaa on tehdä jotain, joka todella merkitsee. Sellaisen tekemiseen tarvitaan ihmistä.
Tekoälyn käyttö Aamulehdessä
Seuraavassa tekstissä kuvataan Aamulehden toimituksen tapaa käyttää tekoälyä journalistisessa työssä.
Aamulehti pyrkii tuottamaan ja julkaisemaan tietoa, joka on luotettavaa ja totuudenmukaista. Aamulehti on sitoutunut journalistin ohjeisiin. Jos teemme virheen, korjaamme sen ja kerromme siitä avoimesti. Journalistit ja vastaava päätoimittaja ovat aina vastuussa kaikesta sisällöstä, joka Aamulehdessä julkaistaan.
Aamulehden toimituksessa journalistien työn apuvälineenä käytetään myös tekoälyä.
Yleisiä periaatteita
Olemme aina vastuussa kaikesta sisällöstä, jonka teemme. Mahdolliset virheet tekee ihminen, ei kone.
Aamulehden sisällön toimittamiseen voidaan käyttää hyvin erilaisia työkaluja esimerkiksi kuvausdroonista Excel-ohjelmistoon. Yksi käytetyistä teknologioista on tekoäly. Sen avulla pyritään parantamaan journalismin laatua ja löytämään tehokkaammin uutisia. Osa töistä voidaan tehdä myös aiempaa nopeammin.
Päivitämme ohjeitamme tekoälyn käytön merkinnän osalta. Jutuissa ei enää erikseen kerrota, että toimittaja on käyttänyt tekoälyä jutun luonnosteluun, koska tekoälyä on voitu hyödyntää työprosessissa monella eri tavalla.
Jos kuitenkin sisällön on tuottanut täysin automaattisesti kone, kerromme siitä sisällön yhteydessä. Tällaisia voisi esimerkiksi olla paikallinen sää automaattisesti koostettuna. Tällä hetkellä Aamulehdessä ei ole yhtään automaattista julkaisua käynnissä.
Emme julkaise valokuvalta näyttäviä tekoälyllä tehtyjä kuvia ja videoita kuin poikkeustapauksessa. Tällöin kuvan yhteydessä kerrotaan, että se on tehty tekoälyllä.
Kaikissa järjestelmissä ja niiden käytössä tietoturva on huolehdittu niin, ettei järjestelmistä vuoda tietoa. Huolehdimme myös siitä, että aineistoja ei käytetä Sanoman ulkopuolella.
Noudatamme Sanoma-konsernin tekoälyn käytön eettisiä periaatteita.
Tekoälyn keskeiset käyttökohteet Aamulehdessä
Journalistinen suosittelu. Aamulehden verkkoetusivulla ja artikkelien lopussa on käytössä journalistinen suosittelu. Suosittelu järjestelee lukijalle näytettäviä otsikoita sen mukaan, mitkä ovat toimituksen valinnat, käyttäjän kiinnostus ja aiemmin lukemat artikkelit.
Tekoälyääni. Aamulehden artikkeleita on mahdollista kuunnella tekoälyn ääneen lukemana. Roboäänen tuottaa ulkoinen palveluntarjoaja.
Haastatteluiden litterointi. Toimittajat käyttävät ulkopuolista työkalua haastatteluiden muuttamiseen tekstiksi. Ennen julkaisua ihminen tarkistaa koneen litteroimat haastattelukommentit.
Tiivistelmien tekeminen. Useiden verkkoartikkelien alussa on tiivistelmä. Tiivistelmän luonnos tehdään tekoälyn avulla, toimittaja tarkistaa ja korjaa sen ennen julkaisua.
Tiedon etsintä. Tiedon etsintään on käytössä useita erilaisia järjestelmiä. Aamulehden toimituksella on käytössään Sanoman kehittämä Vahtikoira-niminen järjestelmä, joka etsii uutisia esimerkiksi kuntien dokumenteista. Tekoälyä voidaan käyttää myös esimerkiksi tutkivan journalismin hankkeissa laajojen tietoaineistojen analyysiin.
Ai-apuri. Toimituksella on käytössä journalistiseen tarkoitukseen tehty Ai-apuri-niminen työkalupakki, joka kokoaa yhteen useita erilaisia tekoälytyökaluja. Sen avulla voi etsiä ja koostaa tietoa esimerkiksi Aamulehden juttuarkistosta.
Juttuluonnosten laatiminen. Toimittajilla on käytössä journalistiseen tarkoitukseen tehty Juttuapuri-niminen työkalu, joka auttaa juttuluonnosten tekemisessä. Juttuapurin avulla esimerkiksi käännösten tekeminen tai tiedotteiden tiivistäminen luonnokseksi on aiempaa nopeampaa.
Asiasanoitus. Artikkeleiden asiasanoitus tehdään tekoälyn avustamana. Tekoäly suosittelee sopivaa asiasanaa, ja toimittaja hyväksyy ne käyttöön.