Iltalehti kysyi katujengihahmo Milan Jaffin tapauksesta sisäministeri Mari Rantaselta (ps), joka kommentoi asiaa yleisellä tasolla.
Milan Jaff on tunnettu katujengirikollinen, joka on tuomittu useista rikoksista. PASI LIESIMAA
Hallituksen läpiviemät lakimuutokset ovat parantaneet mahdollisuuksia toteuttaa maastapoistoja Suomessa, toteaa sisäministeri Mari Rantanen (ps) Iltalehdelle.
Iltalehden tietojen mukaan useista rikoksista tuomittu Milan Jaff on karkotettu Suomesta ja palautuslento Irakiin lähti maanantain ja tiistain välisenä yönä. Iltalehti pyysi sisäministeriä kommentoimaan Jaffin karkotuksen täytäntöönpanoa.
Rantanen vastaa, ettei hän kommentoi yksittäistapauksia, mutta toteaa yleisellä tasolla, että ”hallituksen tekemät lakimuutokset ovat parantaneet mahdollisuuksia maastapoistoihin”.
– Kiristykset ovat olleet kauan kaivattuja ja jatkoa seuraa muun muassa maanantaina EU:n sisäasioiden neuvostossa hyväksytyn paluuasetuksen myötä. On selvää, että niin laittomasti maassa olevat kuin erityisesti rikoksiin syyllistyneet ja turvallisuusuhkaa aiheuttavat tulee poistaa maasta ja tätä tavoitetta ajamme voimakkaasti, Rantanen viestittää Iltalehdelle.
EU:n sisäministerit sopivat maanantaina Brysselissä maahanmuuttoa koskevista tiukennuksista mukaan lukien paluuasetuksesta. Esitys menee seuraavaksi EU-parlamentin käsiteltäväksi.
Sisäministeri Mari Rantanen (ps) sanoo Iltalehdelle, että maastapoistoja on helpotettu lakimuutoksilla. Arkistokuva. Henri Kärkkäinen
Paluuasetuksen tavoitteena on tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien henkilöiden paluita ja palautuksia sekä estää luvatonta liikkumista Schengen-alueella. Asetus loisi jäsenvaltioille yhteiset, selkeät ja ajanmukaiset säännöt palautusten hallintaan.
– On kaikkien jäsenvaltioiden etu, että paluuasetus saadaan nopeasti voimaan. Tehokas palautuspolitiikka on edellytys uskottavalle eurooppalaiselle turvapaikka- ja muuttoliikejärjestelmälle ja keskeinen tekijä EU:n turvallisuuden kannalta, Rantanen kommentoi maanantaina tiedotteessa.
Jaffilla oli toissijainen suojeluasema
Jaffilla ei ole Suomen kansalaisuutta, ja hän on itse kertonut saapuneensa Suomeen pakolaiskriisin aikana. Iltalehti kertoi syyskuussa, että Maahanmuuttovirasto on peruuttanut Jaffin oleskeluluvan ja määrännyt hänet karkotettavaksi Irakiin, koska hän on syyllistynyt useisiin vakaviin rikoksiin, muun muassa tapon yritykseen, törkeään ryöstöön ja raiskaukseen.
Päätöksen mukaan Jaffin toissijainen suojeluasema lakkautetaan, eikä hänelle myönnetä uutta määräaikaista tai pysyvää oleskelulupaa Suomeen. Samalla hänelle määrättiin toistaiseksi voimassa oleva maahantulokielto koko Schengen-alueelle ja Euroopan unionin jäsenvaltioihin.
Toissijaisen suojelun perusteella voi saada oleskeluluvan, jos turvapaikan saamisen edellytykset eivät täyty. Toissijaista suojelua voi saada, jos ei voi palata kotimaahan joutumatta vakavaan henkilökohtaiseen vaaraan aseellisesta selkkauksesta johtuvan mielivaltaisen väkivallan vuoksi tai kotimaassa uhkaa kuolemanrangaistus, teloitus, kidutus tai muu epäinhimillinen tai ihmisarvoa loukkaava kohtelu tai rangaistus.
Rantasen kommenttien perusteella näyttää siltä, että hallituksen lakihankkeet ovat saattaneet vaikuttaa suoraan Jaffin tilanteeseen.
Karkotuksia Suomesta helpottaa nimittäin Rantasen mukaan esimerkiksi alkuvuonna voimaan tullut lakimuutos, jonka johdosta turvapaikka ja toissijainen suojeluasema voidaan jättää myöntämättä tai lakkauttaa rikosten perusteella.
Rikoksiin syyllistymisen perusteella on voinut aiemminkin päättää karkotuksista, mutta kansainvälistä suojelua saaneen henkilön karkottaminen edellyttää, että suojeluasema ensin lakkautetaan tai peruutetaan. Se taas on aiemminkin ollut mahdollista tietyin perustein, mutta ei erityisesti rikosten perusteella.
Orpon hallituksen säätämän lakimuutoksen taustalla on EU:n määritelmädirektiivi, jota ei Suomessa aiemmin ollut otettu osaksi kansallista lainsäädäntöä siltä osin kuin se mahdollistaa kansainvälisen suojeluaseman poistamisen tietyissä tilanteissa rikos- ja turvallisuusperusteella.
Suojeluaseman voi direktiivin mukaan peruuttaa, lakkauttaa tai jättää uusimatta, jos on perusteltua olettaa, että henkilö on vaaraksi jäsenvaltion turvallisuudelle tai hän on yhteiskunnalle vaarallinen kyseisessä jäsenvaltiossa, koska hänet on lainvoiman saaneella tuomiolla tuomittu erityisen törkeästä rikoksesta.
Mitkä lakimuutokset esimerkiksi ovat parantaneet mahdollisuuksia maastapoistoihin?
– Aiemmin ei ole voitu karkottaa toissijaista suojelua saavia, sillä suojeluaseman lakkauttaminen ei ollut mahdollista rikosten ja kansallisen turvallisuuden perusteella ja karkottamispäätös vaatii ensin aseman lakkauttamisen. Ja toinen esimerkki on tietysti säilöönottoon liittyvät tiukennukset, jotka mahdollistavat sen, että päätöksen saaneet pysyvät tallessa päätöksen ja poiston välillä, Rantanen viestittää Iltalehdelle.
Uuden lain mukaan toissijainen suojeluasema jätetään myöntämättä tai lakkautetaan silloin, kun on syytä olettaa henkilön olevan vaaraksi yhteiskunnalle tai kansalliselle turvallisuudelle tai hän aseman saatuaan tekee esimerkiksi törkeän rikoksen.
– Suojeluasema voidaan lakkauttaa rikollisen toiminnan perusteella, jos henkilö on tehnyt rikoksen sen jälkeen, kun laki on tullut voimaan 2.1.2025. Kansalliseen turvallisuuteen perustuvan lakkauttamisen osalta vastaavaa rajoitetta ei ole, kertoi suojeluaseman lakkauttamis- ja peruuttamisharkinnan prosessinomistaja Mikko Keski-Nirva Maahanmuuttovirastosta alkuvuodesta.
Jos suojeluaseman menettänyttä ei voida poistaa maasta palautuskiellon takia, hänelle myönnetään tilapäinen oleskelulupa vuodeksi kerrallaan.