Ulkoministeri Elina Valtonen vieraili Yhdysvalloissa tulenarassa turvallisuuspoliittisessa tilanteessa. Ilta-Sanomat seurasi hänen päiväänsä New Yorkissa.
New York, Yhdysvallat
Ulkoministeri Elina Valtonen (kok) kääntyy tuolissaan.
Hän kurkottaa kuiskailemaan takana istuvan YK-suurlähettilään Elina Kalkun kanssa. Valtonen näyttää kiihtyneeltä.
Käynnissä on joulukuinen YK:n turvallisuusneuvoston istunto New Yorkissa, ja tunnelma niin kutsutussa Norja-huoneessa on juuri muuttunut.
Valtosen puheenvuoro avasi kokouksen. Ulkoministeri ei yleensä pääse puhumaan turvallisuusneuvostolle, minkä jäseneksi Suomi on ehdolla. Viimeksi turvallisuusneuvostolle on puhunut syksyllä tasavallan presidentti.
Valtonen piti puheen YK:n turvallisuusneuvostolle. Kuva: Uwa Iduozee
YK:n turvallisuusneuvoston kokoukseen osallistui Suomen edustajista Elina Valtosen lisäksi YK-suurlähettiläs Elina Kalkku (kesk.). Ennen istuntoa he tervehtivät muiden maiden edustajia. Kuva: Uwa Iduozee
Kiristyneen ilmapiirin takana ei kuitenkaan ole Suomi, vaan Venäjä. Venäjän YK-varalähettiläs Dmitri Poljanski kritisoi Naton laajentumista ja lännen ”russofobiaa” sekä korostaa ”jakamattoman turvallisuuden” merkitystä.
Jakamaton turvallisuus on Venäjän usein käyttämä ilmaus. Sillä perustellaan Naton vastustamista ja maan sotatoimia Ukrainassa.
– Minulla olisi ollut hänelle napakat vastaukset, Valtonen naurahtaa kokouksen jälkeen YK:n päämajan käytävillä.
Turvallisuusneuvostossa ei kuitenkaan katsota “mutapainia” hyvällä. Venäjän kanssa väitteleminen aiheuttaisi todennäköisesti kielteisen reaktion muissa maissa, jotka asettuivat Valtosen mukaan puheenvuoroissaan yllättävän vahvasti Suomen ja Ukrainan tueksi.
– Onneksi meillä on niin hyvä ja kokenut suurlähettiläs, joka sanoi, että ei kannata, tuskin olisin Venäjän päätä tuossa kääntänyt.
Vastaus on silti kielen päällä.
– Olisin sanonut, että toisin kuin Venäjän federaatio, Nato ei laajene väkivalloin, vaan vapaat ihmiset demokratioissa saavat äänestävät sen puolesta. Ja russofobian Venäjä voisi päättää vaikka tänään – vetäytymällä omien rajojensa sisälle, lopettamalla sota ja alkamalla kunnioittaa kansainvälistä oikeutta.
Turvallisuusneuvoston istunnon päättyessä Valtosen työpäivä on kestänyt jo 11 tuntia. Ilta-Sanomat seurasi sitä New Yorkissa aamun sarastuksesta asti.
Aikataulu on tehty minuutilleen vuorokauden matkaa varten. Kuva: Uwa Iduozee
Valtonen antaa mielellään haastatteluja, mutta niihin kuuluva puunaaminen turhauttaa, koska se vie liikaa aikaa. Kuva: Uwa Iduozee
Kun aurinko on vasta noussut, Valtonen istuu jo aamun toisessa meikkaustuolissa.
Ulkoministerin päivä on alkanut hotellin juoksumatolta, koska talvijuoksuvaatteet eivät mahtuneet käsimatkatavaroihin.
Aamu on suomalaisittainkin hyytävä. Newyorkilaisia on kehotettu pysymään sisätiloissa. Pakkasasteita on vain muutama, mutta arktinen tuuli saa ilman tuntumaan jopa -10-asteiselta.
Valtosen ensimmäinen palaveri alkoi kello 5.30, mutta puhelin soi ensimmäisen kerran jo kolmelta. Soittaja oli Valtosen lapsi, joka ei muistanut äitinsä olevan eri aikavyöhykkeellä.
Vahvan konservatiivisen Newsmax-kanavan takatiloissa ulkoministeri juo jo aamun neljättä kahvikupillista.
Amerikkalainen kahvi on Valtosen mielestä niin laimeaa, että sitä pitää juoda tavallistakin enemmän.
Valtonen vaihtoi ajatuksia erityisavustaja Matias Pajulan kanssa konservatiivisen Newsmaxin takahuoneessa hetkeä ennen lähetystä. Kuva: Uwa Iduozee
Valtonen ja erityisavustaja Pajula katselivat Newsmaxin toimituksen ikkunasta aamun sarastusta Manhattanilla. Kuva: Uwa Iduozee
Valtosen vierailu Yhdysvaltoihin ajoittuu synkkään tilanteeseen.
Julkisuuteen on vuotanut Venäjän ja Yhdysvaltojen kynäilemä ”rauhansuunnitelma”. Tasavallan presidentti Alexander Stubb oli juuri sanonut, että Ukrainan rauhanneuvottelujen suhteen ei olisi tapahtumassa hetkeen mitään.
Eurooppalaisjohtajat vaikuttavat joutuneen yllätetyiksi. Se yllätti myös Valtosen. Suunnitelma noudattaa paljolti Venäjän tavoitteita.
Politicon haastattelussa Yhdysvaltain presidenttiä Donald Trumpia pyydettiin kommentoimaan hänen poikansa Donald Trump Jr:n lausuntoa, jonka mukaan Trump saattaa kääntää selkänsä Ukrainalle. Trump sanoi, että väite ”ei ole totta, mutta ei ihan vääräkään”.
Nyt rauhanneuvottelut jatkuvat. Yksityiskohtia niiden sisällöstä ei ole juuri kerrottu julkisuuteen.
Yhdysvaltain ulkoministeri Marco Rubio sanoi Fox Newsille, että ”edistystä” Ukrainan turvatakuiden suhteen olisi tapahtunut.
Maskeeraushuoneen sisällä on ahdasta ja kirkasta. Ympärillä häärää kaksi maskeeraajaa, toinen meikin ja toinen hiusten kimpussa.
Ulkoministeri on juuri kieltäytynyt irtoripsistä. Myöskään amerikkalaistelevisiosta tuttua kiharapilveä hän ei halua hiuksiinsa.
Tämä osuus työstä turhauttaa. Siihen kuluu liikaa aikaa.
– Jos olisin mies, saman ajan voisi käyttää valmistautumiseen ja työn tekemiseen, Valtonen sanoo.
Viereen istuu miesjuontaja. Hän kampaa tukkaansa hetken ja suihkauttaa siihen lakkaa.
Maskeeraaja sutii naamaan hieman voidetta ja puuteria. Valmis! Valtosen puunaamista jatketaan.
Jos meikkiä ja hiuksia ei kuitenkaan laitettaisi, tulisi puolestaan huolimattomasta ilmeestä palautetta. Niinkin käy, Valtonen sanoo.
Ulkopuolella vanhempi miesjuontaja toteaa, että hän toivoo omassa iässään pään sisällön merkkaavan enemmän kuin hänen naamansa.
– Samoin, Valtonen toteaa.
”Wake Up America” -ohjelmassa tentattiin Valtosta Ukrainan rauhansuunnitelmasta. Kuva: Uwa Iduozee
Esiintymiset konservatiivimedioissa antavat tilaisuuden välittää Euroopan näkökantaa yleisölle, joka ei sitä välttämättä muuten kuulisi.
Valtonen saapui Newsmaxin studiolle suoraan CBS:n aamuohjelmasta. Siellä Valtonen antoi epätarkan lausunnon, joka tulee suututtamaan Venäjällä. Myöhemmin Valtonen arvioi, että virheelliseksikin tulkittu lausunto oli onnistunut, koska se ”osui ja upposi” itänaapurissa.
Ennen lähetystä Valtonen ja hänen erityisavustajansa Matias Pajula madaltavat ääniään ja vaihtavat ajatuksia. Valtonen istuu sohvalle ja käy keskittyneenä läpi puhelintaan. Hän ei jännitä ennen lähetyksiä, koska siihen ei ole aikaa.
Studiossa odottaa aamun ankkuri Sharla McBride.
McBride kysyy, kauanko lento Suomesta New Yorkiin kestää. Valtonen kertoo, että pystyy aina nukkumaan lentokoneissa ja että hänen äitinsä on asunut aikanaan New Yorkissa.
Lähetys alkaa, ja small talk vaihtuu hetkessä tenttaukseksi rauhansuunnitelmasta.
Valtonen puolustaa Ukrainan suvereniteettia, mutta muistaa samaan yhteyteen kutsua Trumpia maailman vaikutusvaltaisimmaksi mieheksi. Imartelu tärkeän viestin yhteydessä on harkittua.
– Mutta se on totta. En ikinä sano mitään, mitä en tarkoita, Valtonen kertoo haastattelun jälkeen.
Valtonen pitää konservatiivimedioille puhumista tärkeänä, koska sitä kautta saa välitettyä Euroopan viesti yleisölle, joka ei sitä muuten välttämättä kuule. Kuva: Uwa Iduozee
New Yorkin Suomen-edustustolla Valtosella on edessään jälleen uusi kuppi kahvia. Suomalaisille keitettynä se on edellisiä vahvempaa.
35. kerroksen ikkunoista avautuu pilvenpiirtäjänäkymä, jonka suurin osa kotimaasta saapuvista arvovieraista näkee matkoillaan.
– Meillä ei ole ajankohtaista tietoa kaikista rauhansuunnitelman elementeistä. Pohjaesitys oli suoraan Putinin kynästä tai hyvin paljon sinnepäin, Valtonen sanoo.
Eurooppa ei hänen mukaansa ole silti ulkona rauhanneuvotteluista.
– Presidentti Trump on järjestänyt erilaisia neuvotteluita siellä täällä, käytännössä suoraan Moskovan kanssa ja sitten Ukrainan kanssa. Ja sitten eurooppalaisia on briiffattu. Tämä on hänen tapansa toimia.
Valtonen osallistui New Yorkin -matkaa edeltävällä viikolla ulkoministerien kokoukseen Itävallassa. Tunnelma kollegoiden kesken oli vakava mutta päättäväinen.
– Rauhansuunnitelma on elänyt ja siinä on paljon elementtejä, jotka ovat Euroopan unionin tai eurooppalaisten maiden suvereenissa päätösvallassa. Olemme ukrainalaisten ystäviemme tukena ja koordinoimme päivittäin tilannetta kollegoiden kesken.
Trump haluaa solmia rauhansopimuksia nopeasti. Valtosen mukaan myös Ukrainan rauhansuunnitelmassa näkyy Yhdysvaltojen aikapaine.
– Hyväksytäänkö se, että voimankäytöllä voidaan vallata uusia alueita, siirtää rajoja tai jopa alistaa naapurimaan poliittista järjestelmää ja rajoittaa sen asevoimien kokoajakykyä?
– Tämä ei ole Trumpin sota, mutta tästä tulee Trumpin rauha. Kyllä häntäkin tullaan mittaamaan siitä näkökulmasta, että kuinka kauan rauha kestää ja minkälaiset elementit siinä korostuvat.
Valtonen kävi tapaamisissa New Yorkin Suomen-edustustolla. Päivä oli aamukymmeneltä jo pitkällä, sillä ensimmäinen kokous alkoi jo kello 5.30. Kuva: Uwa Iduozee
Yhdysvallat näyttää tällä hetkellä puoltavan alueluovutuksia. Jopa Stubb on varoittanut, että ”rauha Ukrainassa tulee olemaan kompromissi”.
Onko tässä kuitenkin otettu takapakkia tiukasta linjasta, mitä on jo vuosien ajan edistetty?
– No eihän tämä hyvä tilanne ole, eikä kukaan meistä tällaista halunnut. Mutta ei mennä asioiden edelle, vaan katsotaan, mitä sieltä tulee.
Vaikka Valtonen korostaa tilanteen epäselvyyttä, ymmärtää hän synkät lausunnot.
– On erittäin tärkeää, että Suomessa puhutaan totta. Suomalaiset eivät ole tyhmiä ja osaavat lukea tätä tilannetta.
Valtonen sanoo, että myös Euroopassa täytyy pitää huolta, ettei asenne pääse muuttumaan lepsummaksi Venäjää ja Putinia kohtaan. Hän kertoo havainneensa esimerkiksi Italian-matkallaan sotaväsymystä.
Tärkeimpinä tavoitteina Valtonen pitää sitä, että Venäjän jäädytetyt varat täytyy saada ohjattua Ukrainan tueksi, sotakoneiston heikentämistä jatketaan pakotteilla ja oman puolustuksen ja pelotteen kasvattamiseen panostetaan.
– Venäjän talous on huonossa kunnossa, eikä se pidemmän päälle kestä sotajalkaa.
Herää kysymys, miten Suomi aikoo osallistua rauhan turvaamiseen Ukrainassa.
Valtosen mukaan sen arviointi on ajankohtaista vasta, kun Yhdysvaltain turvatakuiden yksityiskohdat ovat selvillä. Lisäksi rauhansopimuksen täytyy olla sellainen, jonka Ukraina suostuu allekirjoittamaan.
– Rauhan ylläpitäminen Ukrainassa ei tule olemaan perinteinen rauhanturvaamisoperaatio, vaan edellyttää rinnalle vahvaa pelotetta. Se ei tietenkään saa syödä liittokunnan omaa pelotetta ja puolustusta.
”En jäänyt jumiin”, Valtonen sanoi YK:n kuuluisissa liukuportaissa, joiden vikaan Trump hermostui syyskuussa. Kuva: Uwa Iduozee
Valtonen uskoo Suomen tulleen amerikkalaisille tutummaksi viimeisen vuoden aikana. Kuva: Uwa Iduozee
Valtonen on vieraillut viime aikoina useasti Yhdysvalloissa. New York on hänelle tuttu kaupunki jo finanssialan työvuosilta.
Yhdysvaltojen asenne Eurooppaa kohtaan on nyt historiallisen kriittinen. Tuoreessa kansallisen turvallisuuden strategiassa sanotaan, että Yhdysvallat aikoo tukea tahoja, jotka vastustavat EU:n ajamia arvoja. Taustalla on EU:n maahanmuuttopolitiikka.
Valtosen mielestä strategia kertoo, että Yhdysvalloissa ”ei ihan nähdä, mikä kokonaistilanne on”. Hän muistuttaa, että vain eurooppalaiset voivat päättää, millaista maahanmuuttopolitiikkaa Euroopassa tehdään.
– Tyypillisesti tällaiset erimielisyydet on käyty suljettujen ovien takana.
Valtosella on Yhdysvalloille selvä viesti: Eurooppa on Venäjää tärkeämpi liittolainen.
– Euroopan unioni ei ole asettanut tulleja yhdysvaltalaisille tuotteille ja palveluille. Yhdysvallat sen sijaan on. Pakotteet kannattaisi kohdistaa tosiasiallisiin vihollisiin, jotka eivät kunnioita ihmisten oikeutta päättää omista asioistaan.
CNN:n etähaastattelu tehdään koruttomassa studiokopissa YK-kokousten välissä. Kuva: Uwa Iduozee
New Yorkissa on vierailun aikaan niin kylmä, että kaupunkilaisia kehotetaan pysymään sisällä. Valtonen siirtyy paikasta toiseen kuljettajan ajamalla katumaasturilla. Kuva: Uwa Iduozee
On aika jatkaa matkaa.
Valtosen delegaatiota kuljettavat kiiltävät katumaasturit pitkin ruuhkaista Manhattania. Aikataulu on tehty minuutilleen. Iltapäivällä Valtonen antaa haastattelun CNN:lle. Se tapahtuu kokousten välissä YK:n koruttomassa mediakopissa. Se muistuttaa hieman siivouskomeroa. Tällä kertaa Valtonen sukii hiuksiaan vain itse ja kiireessä.
Onko Eurooppa puskettu sivuun? CNN:n ankkuri kysyy. Juontaja puhuttelee Valtosta jo tuttuna haastateltavana.
Strategiamme viimeisen neljän vuoden ajan on ollut aivan oikea. Strategia on oikea jatkossakin, syntyi rauhansuunnitelmaa tai ei, Valtonen vastaa tiivistetysti.
– Yhdysvaltalainen yleisö ei välttämättä tiedä, missä kohtaa karttaa Suomi on, mutta viime aikoina olemme tulleet tutummiksi, hän arvioi kameroiden ulkopuolella.
CNN on yksi Yhdysvaltojen suurin uutiskanava, mutta sanomisiaan ei ehdi jäädä märehtimään. Seuraava kokous kutsuu. Illalla edessä on vielä puhelintapaaminen – Ukrainan rauhansuunnitelmaan liittyen.
Kaikessa toistuu yksi viesti:
– Venäjän allekirjoitukseen ei voi luottaa.