Helsingin hovioikeuden Anom-jutussa käsitellään sitä, saako vakavista huumerikoksista syytetyt tuomita lainvastaisesti hankittujen todisteiden pohjalta.
Avaa kuvien katselu
Anom-puhelimia vakoiltiin Trojan Shield -nimisessä operaatiossa. Kuvassa suomalaisen poliisin saama muistoesine operaatiosta. Kuva: Janne Järvinen / Yle
Laajassa Anom-puhelimia koskevassa oikeudenkäynnissä on tullut viime metreillä esiin uusi, yllättävä todiste.
Ylen tietojen mukaan oikeus käsittelee vuodettua aineistoa, joka avaa sitä, miten Anom-viestit hankittiin.
Poliisi paljasti suuren huumeiden maahantuontiverkoston kansainvälisessä peiteoperaatiossa vuonna 2021. Tiedot saatiin vakoilemalla Anom-puhelimia, jotka Yhdysvaltain liittovaltion poliisi FBI oli levittänyt rikollisten käyttöön.
Operaatioon myönsi luvan liettualainen tuomioistuin. Tietovuodon perusteella lupa saatiin kuitenkin kyseenalaisesti: FBI ja sen kumppanit Liettuan poliisissa eivät kertoneet oikeudelle totuutta peiteoperaatiosta.
Puolustus pyrkii perustelemaan aineiston avulla, että lainvastaisesti hankittuja viestejä ei tulisi hyväksyä todisteeksi epäillyistä rikoksista.
Aineisto on tiettävästi sama, josta Yle uutisoi aiemmin syksyllä. Siinä on satoja sivuja muun muassa FBI:n sähköposteja ja muita salaisia asiakirjoja.
Ylen tietojen mukaan ei ole vielä varmaa, kelpuuttaako Helsingin hovioikeus puolustuksen toimittamaa aineistoa todisteeksi. Syyttäjä vaatii sitä hyödyntämiskieltoon. Oikeus käsitteli asiaa suljetuin ovin.
Ylen MOT-ohjelma avasi Anom-peiteoperaation taustoja dokumentissa Poliisin salainen ansa.
Onnistunut isku, mutta rikkoi perusoikeuksia
Peiteoperaation seuraukset olivat Suomessa suuret. Helsingin käräjäoikeus tuomitsi Anom-vyyhdissä noin 60 ihmistä vankeuteen huumeiden maahantuonnista. Heistä 14 tuomittiin 13 vuoden enimmäisrangaistukseen. Tuomioita on käsitelty Helsingin hovioikeudessa lähes koko tämän vuoden ajan.
Tapaus on yhteiskunnallisesti tärkeä: peiteoperaatio oli poliisilta onnistunut isku vakavaa huumerikollisuutta vastaan, mutta se toteutettiin puuttumalla lainvastaisesti ihmisten yksityisyyden suojaan.
Suomessa korkein oikeus linjasi jo kaksi vuotta sitten, että viestejä saa hyödyntää todisteena. Tuolloin ei kuitenkaan ollut vielä tiedossa, miten lupa viestien vakoiluun oli saatu.
Syyttäjä Anna-Riikka Ruuth toivoo, että Anomin kaltaisten operaatioiden toteuttaminen tehtäisiin laissa helpommaksi.
– Rikolliset ovat tekniikassa viranomaisia edellä ja pyrkivät käyttämään yhteydenpitoonsa välineitä, joita poliisit eivät pysty seuraamaan. Lainsäädännön pitäisi mahdollistaa operaatioiden suorittaminen laajemmalla skaalalla kuin mitä tähän asti on voitu tehdä.
Ruuth ei ota kantaa siihen, millaisia käytännön muutoksia lakiin pitäisi tehdä. Suomen perustuslakiin on ehdotettu muutosta, joka mahdollistaisi viestien ja puheluiden seuraamisen ilman yksilöityä rikosepäilyä.
Anomin niin sanotun päähaaran käsittely päättyi Helsingin hovioikeudessa viime viikon perjantaina. Oikeus antaa tuomion kesäkuun 2026 loppuun mennessä.
Päähaaran lisäksi eri puolilla maata on ollut kymmeniä muita Anom-viesteihin liittyviä oikeuskäsittelyitä, joista kaikki eivät ole vielä edes alkaneet.