Joulun uskonnollinen sanoma on monissa peruskouluissa häivytetty kokonaan joulujuhlista.
Jeesus, seimi ja lampaita kaitsevat paimenet on korvattu monien peruskoulujen joulujuhlissa tätä nykyä hyvin toisenlaisella sisällöllä.
Joulujuhlissa nähdään uskonnollisen sanoman sijaan esimerkiksi tonttutansseja, opettajien jouluaiheisia räppejä ja opettajien käsikirjoittamia joulunäytelmiä.
IS:n aihetta käsittelevän jutun kommenttikentän perusteella monet kaipaavat oman lapsuutensa joulujuhlia, joissa uskonto oli suuressa roolissa. Kemin seurakunnan kirkkoherra Tuomas Tölli sanoo ymmärtävänsä heitä hyvin. Hänestä tuntuu, että kristillisten perinteiden julkisesta esittämisestä on tehty jostain syystä Suomessa ongelma.
– Minusta on jännä, että tämmöisessä maassa, jonka kulttuuri pohjaa läpeensä kristilliseen perimään siitä tehdään ongelma. Uskon, että suuri yleisö kokee surua nimenomaan siitä.
Opetushallituksen linja on ollut vuodesta 2018 eteenpäin se, etteivät koulujen kaikille oppilaille tarkoitetut yhteiset juhlat voi olla uskonnollisia tilaisuuksia. Juhla saa kuitenkin sisältää ”joitain uskontoon viittaavia elementtejä”.
Peruskoulut suhtautuvat ohjeeseen hyvin eri tavoin. Pääkaupunkiseudulla lapsille tarjotaan ainakin joissain kouluissa mahdollisuus mennä erikseen joulukirkkoon. Itse joulujuhlissa Jeesusta ei mainita lainkaan ja kaikki uskonnollisia viittauksia sisältävät laulut on korvattu muilla.
Vantaan Rajakylän koulun joulujuhlassa ei ole ollut uskonnollista sisältöä enää vuosiin. Koulussa esitetään joulunäytelmä, jossa on joulun rinnalla muitakin teemoja. Näytelmässä nähdään koulun oppilaille tutut satuhahmot Ketu Kettunen ja Pumpsi-jänis. Hahmot antavat lapsille tietoa kestävästä tulevaisuudesta.
– Jos tämä tapahtuu sen kustannuksella, ettei Jeesukselle ole niin sanotusti tilaa jouluseimessä, niin tämä ei ole hyvä kehityssuunta. Kestävään kehitykseen liittyvät asiat ovat tärkeitä, mutta pitäisin niitä esillä läpi vuoden enkä tuollaisessa juhlassa, jossa on perinteisesti ollut kristinuskon sanoma, kirkkoherra Tölli kommentoi.
Jyväskylässä lauletaan muutama säkeistö Enkeli taivaan -virttä. Oulussa Jeesus mainitaan – joskus.
Sodankylän Torvisen koulussa Jeesus on haluttu säilyttää. Vanhemmille kerrotaan, että ohjelman alussa on uskonnollista sisältöä. Jos lapsi ei halua nähdä uskonnollista sisältöä, hän voi joko tulla tilaisuuteen myöhemmin tai sitten hänelle järjestetään vaihtoehtoista ohjelmaa.
Tölli sanoo, että kaikkia uskomuksia pitää kunnioittaa. Samalla hän kuitenkin kokee, että pettyneiden joukko on suuri joka kerta, kun julkisuudessa keskustellaan siitä, saako Suvivirttä laulaa. Töllin tuntuma on, että suomalaiset ovat ehkä turhankin kohteliaita ja varovaisia vaalimaan omaa kulttuuriperintöään.
Töllin mielestä paras koulun joulujuhla olisi sellainen, jossa olisi hyvä häivähdys perinnettä, paljon lasten iloa ja tilaa kaikille olla sellaisia kuin ovat.
– Jos muistelemme omia kouluaikojamme ja joulujuhlia silloin. En oikein osaa kuvitella, miten on keltään pois, että sellaisia on?
Tikkurilan seurakunnan kirkkoherra Janne Silvast toivoisi myös, että Jeesus säilyy osana peruskoulujen joulujuhlia. Hänestä koulun joulujuhlia olisi rehellisempää kutsua jollakin toisella nimellä, jos niissä ei edes lausuta Jeesuksen nimeä.
– Jos joulusta otetaan Jeesus pois, minun käsitykseni mukaan se ei ole enää joulu vaan jotain muuta. Jos sen poistaa, kyllä häviää joulusta keskeinen elementti.
Jotkut koulut kokevat samoin. Joissakin kouluissa joulujuhla-nimi on nähty liian uskonnollisena ja se on paikoin korvattu esimerkiksi nimityksellä ”talven juhla”.
Silvast huomauttaa, että jo Opetushallituksen linjauksen mukaan joulujuhla saa sisältää myös uskonnollisia elementtejä ilman, että tilaisuus on uskonnon harjoittamista.
Koulun tehtävä on sivistää. Silvastin näkemys on, että joulujuhla voisi sisältää uskonnollisen elementin, kuten yhden virren ja Jeesuksen, jotka ovat osa sivistämisen tehtävää.
Silvast kertoo, että Tikkurilan seurakunta tekee yhteistyötä paikallisten koulujen kanssa, Heillä on yhteisymmärrys siitä, mikä on koulun tehtävä ja mikä kirkon.
– Kouluissa toteutetut tilaisuudet on muotoiltu ja nähty enemmän traditioina ja osana suomalaista kulttuuria. Jeesuksesta kertominen ja Jeesuksen nimi ovat osa meidän kulttuuriamme ja kuuluvat yleissivistyksen piiriin.