Stubb IL:lle: ”Meidän vaikuttavuutemme on tällä hetkellä korkeampi kuin mitä se on ollut moneen vuosikymmeneen”.
Tasavallan presidentti Alexander Stubb kiertää väsymättä maailmalla.
Siihen hänellä on Suomen perustuslain 8. luvun antama selkänoja. Luvussa säädetään vallanjaosta kansainvälisissä suhteissa.
– Suomen ulkopolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa, luvun ensimmäisessä virkkeessä painotetaan.
Tästä säädöksestä on seurannut, että presidentit Tarja Halonen, Sauli Niinistö ja Stubb ovat soittaneet 2000-luvulla ykkösviulua Suomen suurvaltasuhteissa eli vastanneet suhteista Kiinaan, Yhdysvaltoihin ja Venäjään.
Tasavallan presidentti johtaa Suomen Nato-politiikkaa ja Suomen delegaatiota puolustusliiton huippukokouksissa.
Samaisessa perustuslaissa säädetään, että hallitus ”vastaa Euroopan unionissa tehtävien päätösten kansallisesta valmistelusta ja päättää niihin liittyvistä Suomen toimenpiteistä”. Kulloinenkin pääministeri siis johtaa EU-politiikkaa, eikä presidentillä ole siinä roolia.
”Korkea vaikuttavuus”
EU-politiikka on muuttanut Venäjän sotaisuuden vuoksi muotoaan. Se on pitkälti Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.
Vallanjako tasavallan presidentin ja pääministerin välillä nousee säännöllisesti puheenaiheeksi. Puhtaan parlamentarismin kannattajat siirtäisivät kaiken ulkopoliittisen vallan pääministerille. Toisaalta mielipidemittaukset paljastavat, että suuri osa suomalaisista olisi valmis kasvattamaan presidentin valtaoikeuksia.
Iltalehti haastatteli Alexander Stubbia ulkopolitiikan vallanjaosta.
Stubb arvioi, että ulkopolitiikan johtamismalli ”toimii erinomaisesti”.
– Meidän vaikuttavuutemme on tällä hetkellä korkeampi kuin mitä se on ollut moneen vuosikymmeneen.
– Ja osaltaan siitä on kiittäminen nykyistä ulkopoliittisen johdon mallia, koska jos yksi henkilö joutuisi tekemään kaiken ulkopolitiikan ja jos hän joutuisi tekemään ulkopolitiikan ja sisäpolitiikan, silloin vaikuttavuutemme ei olisi tällä asteella, Stubb sanoo.
Kun Stubb osallistui Etelä-Afrikassa G20-huippukokoukseen, hän oli ollut edeltäneistä 28 vuorokaudesta reissussa 21.
Onko niin, että presidentillä on aikaa matkustaa?
– Sitähän tämä loppupeleissä on, reissaamista siis. En edes viitsi laskea, kuinka monta yötä olen ollut lentokoneessa, Stubb tuumaa.
Jaettu johtajuus
Stubbin mukaan Suomen johtamismalli on kerännyt kiitosta etenkin muilta eurooppalaisilta valtionjohtajilta.
– Kollegat arvostavat sitä, että yhtäältä tasavallan presidentti pystyy olemaan G20-kokouksessa tai matkustamaan Arabiemiraatteihin tai vaikkapa Brysseliin ja sitten ikään kuin lennosta pääministeri hoitaa EU–Afrikka-huippukokouksen Angolassa ja tekee sen jälkeen vienninedistämismatkan Etelä-Afrikkaan, Stubb havainnollistaa.
Jaettu johtajuus antaa Suomelle Stubbin silmissä merkittävän edun. Hän ja pääministeri Petteri Orpo (kok) ehtivät valmistautua huippukokouksiin ja matkoihin.
– Liittokansleri Friedrich Merz ja pääministeri Keir Starmer kiirehtivät Etelä-Afrikasta kotiin, koska seuraavalla viikolla Saksassa ja Britanniassa käsiteltiin budjettia, Stubb kertoo.
Jotta Suomen malli toimii, tietojen on kuljettava presidentin ja pääministerin välillä nopeasti ja saumattomasti.
Jaetussa johtajuudessa on riskinä, että jommankumman instituution haltija alkaa pantata toiselta tietoja.
– Kaiken keskiössä on saumaton yhteistyö. Se meidän pitää aina ulkopolitiikassa pitää mielessä, Stubb tähdentää.
Jos olen oikein ymmärtänyt, pidätte säännöllistä yhteyttä pääministeri Orpon kanssa, mutta myös muiden puolueiden puheenjohtajien, kuten Antti Lindtmanin (sd) ja Riikka Purran (ps), kanssa. Hallitus vaihtuu virkakautenne aikana.
– Omasta mielestäni ulkopolitiikka on joukkuepeliä. Meillä on olemassa vain ja ainoastaan yksi joukkue, ja sen joukkueen nimi on Suomi.
Stubb painottaa, että tasavallan presidentti ei saa osallistua puoluepolitiikkaan, vaikka mikään säädös ei sitä erikseen kiellä.
Hän luopui kokoomuksen jäsenyydestä voitettuaan vaalit.
– On syynsä sille, miksi tasavallan presidentti on vailla puoluepoliittista kirjaa. Hänen pitää tehdä yhteistyötä aivan jokaisen suomalaisen puolueen ja puolueen puheenjohtajan kanssa, kun he ovat oppositiossa tai kun he ovat vallassa.
Putinin kohtaaminen
Stubb toivoo, että hänen toiminnastaan presidenttinä heijastuu hänen pitkä ministerikokemuksensa. Ministeripäiviä hänellä on vyöllään 3 002.
– Ulkoministerinä ja ulkomaankauppaministerinä opin, miten tärkeää oli työskennellä tasavallan presidentin ja hallituskumppaneiden kanssa.
Ministerin tehtävät valmistivat Stubbia presidenttiyteen. Syyskuussa 2013 hän kohtasi Venäjän diktaattorin Vladimir Putinin Siperiassa, jonne Suomen valtion energiayhtiö Fortum rakensi vesivoimalaitoksen.
Suomen valtuuskuntaa johti tasavallan presidentti Niinistö.
– Putin oli tuolloin, niin kuin oli aina ollut, hyvin valmistautunut, analyyttinen, strateginen ja hillitty. Kävimme täysin rationaalisia keskusteluja, Stubb kirjoittaa teoksessaan Vallan kolmio.
Omakohtaiset kokemukset ovat auttaneet Stubbia sen ymmärtämisessä, että Putin on sotaisassa ja laittomassa imperialismissaan järkähtämätön – ja siksi erityisen vaarallinen.
– Putin on venäläinen revisionisti ja imperialisti. Putinin pitkäaikainen pakkomielle Ukrainasta osana Venäjää paljastui hänen heinäkuussa 2021 julkaistusta esseestään, joka käytännössä kiisti Ukrainan valtion olemassaolon. Putinin tavoite oli ja on rakentaa uudelleen Venäjän imperiumi, Stubb analysoi kirjassaan.
Alexander Stubb ja Ranskan presidentti Emmanuel Macron syyskuussa 2025. REUTERS
Aina eturivissä
Yhdysvaltain Donald Trump ja Kiinan Xi Jinping kantavat maailmalla mukanaan presidenttistatusta.
Irrotetaan presidenttiys henkilöstä ja ajatellaan presidenttiä instituutiona. Onko se jonkinlainen etu Suomelle, että kun maailmassa on vahvoja henkilöjohtajia, jotka edustavat keskisuuria valtoja tai suurvaltoja, niin presidentti vastaa protokollassa Suomen suhteista näihin valtioihin?
– Ei siitä haittaakaan ole. Protokollassa presidentti on aina eturivissä. Mutta ei presidentti voisi tätä yksin hoitaa, eikä myöskään pääministeri yksin samanlaisella intensiteetillä ja vaikuttavuudella, jotka meillä tällä hetkellä ovat, kun hommia tekevät presidentti ja pääministeri yhdessä.
Stubb alkaa luetella ministereitä, joiden kanssa hän työskentelee tiiviisti.
Mainituiksi tulevat Orpon lisäksi ulkoministeri, puolustusministeri, valtiovarainministeri, elinkeinoministeri, ulkomaankauppa- ja kehitysministeri, Eurooppa-ministeri ja liikenneministeri.
– Ulkopolitiikka ei ole vain geopolitiikkaa, vaan se on myös geotaloutta.
Paljon huomiota keränneen G20-kokouksen puheenvuoronsa Stubb kirjoitti yhdessä elinkeinoministeri Sakari Puiston (ps) kanssa.
– Maailmassa on kolme suurta verkkoyritystä: Huawei, Nokia ja Ericsson. Voitte ehdottomasti luottaa Nokiaan, Stubb korosti puheessaan G20-maiden johtajille.
Presidentti kuvaili tietoverkkoja talouden hermostoksi ja kaipasi Suomeen lisää kaivosinvestointeja.
– Toinen pointtini koskee mineraaleja, erityisesti kriittisiä mineraaleja. Tämä on myös ehdotus. Monet eivät tiedä, mutta Suomelta löytyy 14 niistä 34 mineraalista, jotka tavallisesti määritellään kriittisiksi mineraaleiksi, Stubb sanoi.
Nokian merkitys
Iltalehden haastattelussa Stubb kuvailee rooliaan siten, että hän on maailmalla valtion ja suomalaisyritysten palveluksessa.
– Mielestäni kannattaa käyttää presidenttiä hyväksi silloin kun voimme. Niinhän teimme jäänmurtajakaupoissa ja Arabiemiraateissa, missä syntyi hyviä diilejä.
Verkkoyhtiö Nokian suomalaisuudesta on paljon etua.
– Nokia laajentaa hyvin vahvasti muun muassa Yhdysvaltoihin, ja sille on strateginen syynsä: Yhdysvallat ei halua Huawei-verkkoja. Kun tähän lisätään Nokian osaaminen puolustusteollisuudessa ja heidän kauppansa Nvidian kanssa, mikä varmistaa mikrosirujen saamisen ja ketterän toiminnan tekoälyn alueella, näemme Nokian merkityksen, Stubb havainnollistaa sinivalkoisen Nokian uutta nousua.
Stubb kertoo, että useat G20-maiden valtuuskunnat osoittivat heti Johannesburgissa kiinnostusta tehdä mineraalien hyödyntämisessä yhteistyötä Suomen ja suomalaisyritysten kanssa.
Euroopassa Suomi on kriittisten mineraalien suurvalta: Suomella on EU:ssa arviolta 90 prosenttia kaikesta nikkelistä, kromista, koboltista ja uraanista. Stubb nosti erikseen tietoisuuteen kaksi kaivosalan yritystä: Metson ja Normetin.
– Moni tuli toteamaan, että he eivät tienneet, että Suomella on niin paljon mineraaleja ja myös jalostuskapasiteettia. Se nostatti ilman muuta mielenkiintoa kahdenvälisissä keskusteluissa, Stubb paljastaa.
Kiinnostuksen ilmansuunnista presidentti ei voi vielä hiiskua.
– He saavat itse päättää, mitä tekevät.
Lokakuussa 2025 Stubb oli Valkoisessa talossa ja neuvotteli Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin kanssa. Samuel Corum / Zuma
Mineraalidiilit
Stubb korostaa, että hänen viestinsä oli tarkoitettu myös toiseen suuntaan.
– Emme voi nähdä Afrikan mannerta pelkästään raaka-aineiden kaivoksena, vaan jos Afrikassa louhitaan kriittisiä mineraaleja, jatkojalostuksen pitäisi myös tapahtua siellä. Ja siinähän Suomen kaivosteollisuudella on paljon osaamista, Stubb kirittää vientiä.
Vaikka Yhdysvallat ei osallistunut G20-kokoukseen, Stubb arvioi, että myös amerikkalaiset saattavat olla kiinnostuneita mineraaliyhteistyöstä Suomen kanssa.
– Yhdysvallat pyrkii kaikkien kanssa tekemään erilaisia mineraalidiilejä tällä hetkellä, Australia viimeisimpänä esimerkkinä. Eli meillä on geopolitiikassa paljon erilaisia mahdollisuuksia. Niitä pitää vaan osata käyttää nyt hyväksi, Stubb painottaa.
Tunti liikuntaa
Fyysinen kunto on reissaamisessa valttia.
– Rutiinini eivät ole muuttuneet. Tunti liikuntaa antaa kaksi tuntia lisää energiaa jokaiseen päivään. Sillä jaksaa ihan hyvin. Kun pitää huolen ruokavaliosta ja välttää alkoholia, pääsee reissuilla pitkälle, Stubb tuumaa.
Juoksu on Stubbin lempilaji.
Ihan yksinkertaista presidentin lenkkeily ei ole. Kaikkialla häntä ei haluttaisi päästää hölkälle.
– Se riippuu vähän maasta. Brasilian Belémissä halusin mennä rennosti joen rantaa juoksemaan, mutta eihän se käynyt. Meidät kuskattiin jonnekin, missä piti juosta rantaa edestakaisin viisisataa metriä suuntaansa, Stubb hymyilee.