Ulkopoliittisen instituutin tutkijan Matti Pesun mukaan historialliset faktat ja vertaukset olisi hyvä pitää kunnossa, vaikka Venäjän uhkaa halutaan painottaa.
Avaa kuvien katselu
Matti Pesu arvioi, että suomalaiset poliitikot ovat viestineet aktiivisesti Yhdysvaltojen suuntaan korostaen Venäjän uhkaa. Pesu kuvattiin työhuoneellaan huhtikuussa 2023. Kuva: Silja Viitala / Yle
Ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) ja EU:n ulkoasioiden korkea edustaja Kaja Kallas ovat viimeaikaisissa lausunnoissaan käyttäneet samankaltaista retoriikkaa Venäjän hyökkäyksistä. Molempien viestit sisältävät kuitenkin virheitä.
Maanantaina Valtonen sanoi haastattelussa yhdysvaltalaiselle CBS-kanavalle, että ”viimeisen sadan vuoden aikana yksikään naapurimaa ei ole hyökännyt Venäjälle. Viimeisen sadan vuoden aikana Venäjä on hyökännyt 19:ää naapurimaataan vastaan”.
Kallas puolestaan totesi marraskuun lopussa, että ”viimeisen sadan vuoden aikana Venäjä on hyökännyt yli 19 eri maahan, joihinkin jopa kolme tai neljä kertaa. Yksikään näistä maista ei ole koskaan hyökännyt Venäjälle.”
Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Matti Pesu pitää Valtosen lausuntoa historiallisesti epätarkkana.
– Kyllä se oli hyökkäys, vaikka ulkopoliittinen johtomme koki, että se oli perusteltu ja vaihtoehtoja ei oikeastaan ollut, Pesu toteaa viitaten Suomen toimiin jatkosodassa vuonna 1941.
Ulkoministeri Elina Valtosen haastattelu CBS Newsillä 8.12.
Pesu muistuttaa, että vuonna 1941 Suomi hyökkäsi Neuvostoliittoon osana Saksan operaatio Barbarossaa. Taustalla oli pyrkimys saada takaisin talvisodassa menetetyt alueet.
– Suomi halusi vahvojen turvallisuushuoliensa ja Neuvostoliiton aggressiivisuuden pelon vuoksi ottaa takaisin menetetyt alueet ja ehkä laajentaa aluettaan entisestään, tutkija selittää.
22. keskuuta 1941 natsi-Saksa hyökkäsi Neuvostoliittoon. 25. kesäkuuta Neuvostoliitto pommitti Helsinkiä, koska katsoi Saksan hyödyntävän Suomen aluetta hyökkäyksessään.
Helsingin yliopiston poliittisen historian professori Juhana Aunesluoman mukaan sota käynnistyi Saksan suurhyökkäyksenä, vaikka Neuvostoliitto pommittikin Suomea ensin. Alkuperäisen suunnitelman mukaan Suomen oli tarkoitus liittyä hyökkäykseen vasta hieman myöhemmin.
Viesti suunnattu Yhdysvaltoihin
Valtosen ja Kallaksen samankaltaiset lausunnot herättävät kysymyksen, onko kyseessä koordinoitu viestintästrategia.
Pesu arvioi, että suomalaiset poliitikot ovat viestineet aktiivisesti Yhdysvaltojen suuntaan korostaen Venäjän uhkaa.
– Valtiojohtomme, presidentti, ulkoministeri ovat aika paljon viestineet myös Yhdysvaltain suuntaan Venäjän uhkaa korostaen, mikä liittyy siihen, että Yhdysvaltoja halutaan nivoa Ukrainan rauhaprosessiin eurooppalaisten ja Ukrainan kannalta myönteiselle linjalle.
Pesun mukaan on mahdollista, että Valtonen on kuullut Kallaksen esityksen ja toistanut sitä.
Valtonen ei myöntänyt virheellisyyttä Ilta-Sanomien haastattelussa.
Venäjän propaganda on jo tarttunut tilanteeseen.
– Tämä antoi aseita Venäjän suunnalla hyödyntää tätä puheenvuoroa, tutkija toteaa.
Pesu korostaa, että historialliset faktat ja vertaukset olisi hyvä pitää kunnossa, vaikka Venäjän uhkaa halutaankin painottaa kansainvälisessä viestinnässä.
– Kyllä se vähän oman viestin uskottavuutta nakertaa.