Tekoäly kykenee jo moniin asioihin, ja joissakin asioissa se on parempi kuin ihminen. Yhdessä asiassa ihmisaivot ovat selvästi edellä, ja se on mukautuminen uusiin tehtäviin aiemmin opitun pohjalta.
Princetonin yliopiston tutkijat löysivät selityksen sille, miksi ihmisaivot ovat yhä tekoälyä joustavammat oppimaan uusia asioita. Tuoreen tutkimuksen mukaan aivot hyödyntävät uudelleenkäytettäviä “kognitiivisia rakennuspalikoita”, joiden avulla uusia tehtäviä voidaan oppia nopeasti ilman, että kaikkea tarvitsee opetella alusta asti.
– Huipputason tekoälymallit voivat yltää ihmisen tai jopa yli-inhimilliseen suoritustasoon yksittäisissä tehtävissä, mutta niillä on vaikeuksia oppia ja suoriutua monista erilaisista tehtävistä, kertoo tutkimuksen johtava kirjoittaja Timothy Buschman.
Lue myös: Tekoäly keksi uusia antibiootteja: ”Auttaa taistelussa superbakteereja vastaan”
Asia ilmenee esimerkiksi siten, että jos henkilön polkupyöräkorjaamisen perusteet ovat hallussa, opittua voi siirtää joustavasti myös moottoripyörien huoltamiseen, vaikka kyseessä onkin eri ajoneuvo. Ihminen siis oppii varsin helposti uusia taitoja hyödyntämällä aiempaa osaamistaan, mikä ei ainakaan vielä luonnistu tekoälyltä hyvin. Nykyiset tekoälyjärjestelmät kärsivät usein myös niin sanotusta katastrofaalisesta unohtamisesta, eli uuden asian oppiminen voi pyyhkiä pois aiemman osaamisen.
Neurotieteilijät havaitsivat, että erityisesti ihmisaivojen otsalohko yhdistää hermostollisia ”rakennuspalikoita” eri tehtävien suorittamisessa. Näitä palikoita tutkijat kuvaavat leikillisesti ”kognitiivisiksi Legoiksi”. Lisäksi aivot näyttävät vaimentavan tarpeettomia rakennuspalikoita silloin, kun ne eivät ole käytössä. Se auttaa keskittymään olennaiseen ja estää kognitiivista ylikuormitusta.
Tutkimuksessa kaksi rhesusmakakia opetettiin suorittamaan erilaisia näköhavaintoon perustuvia luokittelutehtäviä. Aivotoimintaa seuraamalla tutkijat huomasivat, että samat hermostolliset mallit aktivoituivat aina, kun tehtävissä oli yhteisiä osa-alueita, kuten värien erottelua, vaikka muu tehtävä oli erilainen kuin aiempi.
Princetonin tutkijoiden löydökset voivat olla tulevaisuudessa merkittäviä myös lääketieteessä. Esimerkiksi skitsofrenia, pakko-oireinen häiriö ja aivovammat voivat heikentää kykyä soveltaa tuttuja taitoja uusiin tilanteisiin. Ymmärrys aivojen kognitiivisista rakennuspalikoista saattaa pitkällä aikavälillä auttaa kehittämään hoitoja, jotka palauttavat tätä joustavuutta.
Tekoälytutkimuksessa tiedetään, että nykyiset järjestelmät ovat jäykkiä ja unohtavat aiemmin opittua. Ongelman ratkaisemiseksi kehitetään parhaillaan uusia, aivoista inspiraationsa saaneita lähestymistapoja, kuten jatkuvaa oppimista ja modulaarisia tekoälymalleja.
Lue myös: Uusi suomalaispalvelu tukee lähisuhdeväkivallan uhreja – hyödyntää tekoälyä
Lue myös: Yhä useampi suomalainen käyttää tekoälyä työnhaussa – siinä on kuitenkin riskinsä
Lue myös: ”Käsityksemme todellisuudesta vääristyy”– Katariina Souri menetti ystävänsä tekoälylle
Lähde: SciTechDaily, Wired