- Suomen taloudessa ei näy vielä valon merkkejä, arvioi Haminan-Kotkan sataman väistyvä toimitusjohtaja Kimmo Naski.
- Naskin mukaan Suomen suurimmassa yleissatamassa on nähty syksyn aikana käänne huonompaan, toisin kuin ekonomistit ovat ennustaneet.
- Naski uskoo talouden elpyvän vasta, kun Ukrainan sota päättyy ja jälleenrakennus alkaa.
Haminan-Kotkan sataman marraskuinen liikennetiedote oli toimitusjohtaja Kimmo Naskin viimeinen.
Tiedotteen mukaan Haminan-Kotkan satamassa liikennemäärät olivat täsmälleen edellisvuoden tasolla. Se ei ilahduta satamajohtajaa, joka jää vuodenvaihteessa eläkkeelle.
– Olen hämmästyksellä seurannut, kun julkisuudessa puhutaan, että valoa on ollut näkyvissä ja että käänne on tapahtunut. Käänne on tosiaan tapahtunut, mutta tässä syksyn mittaan se on tapahtunut ennemminkin alas päin, Kimmo Naski huokaa.
Ekonomistien ja sataman käsitys kulloisestakin taloustilanteesta ei käy aina yksiin.
Satama on kuitenkin hyvä paikka seurata ulkomaankauppaa ja sitä kautta Suomen kansantaloutta. Tätä jatkuvaa näytöstä Naski on päässyt katselemaan aitiopaikalta 23 vuotta.
Toistaiseksi vienti vetää huonosti, mutta toiveita liikenteen kasvusta on kuitenkin ilmassa, sanoo toimitusjohtaja Kimmo Naski. Video Kalle Purhonen /Yle.Kahdesta satamasta yhteen
Naski aloitti työnsä Kotkassa yli kaksikymmentä vuotta sitten, vuonna 2002. Silloin työpaikkana oli vielä Kotkan satama oy.
Lähes kymmenen vuotta myöhemmin, toukokuussa 2011, Kotkan ja Haminan satamat yhdistyivät Haminan-Kotkan satamaksi. Satamien yhdistyminen oli yksi Naskin uran suurimmista ponnisteluista.
– Se oli varsin työläs rupeama, mutta päättyi onnistuneesti. Kyllä me olisimme tällä hetkellä ihan eri tilanteessa, jos sitä ei olisi silloin toteutettu, Kimmo Naski muistelee.
Samalle vuodelle mahtui eräs toinenkin suuri tapaus, joka nosti Suomen kansainvälisen median otsikoihin.
Avaa kuvien katselu
Lähes puolet Suomen konttiliikenteestä kulkee Haminan-Kotkan sataman kautta. Kuva: Kalle Purhonen / YleRäjähdelaiva
Melko lailla tasan 14 vuotta sitten, joulun alla 2011, Haminan-Kotkan satamaan Mussaloon saapuneesta rahtilaivasta löytyi liki 160 000 kilon lasti nitroguanidiini-nimistä massaräjähdettä, joka oli lastattu päin honkia.
Jos sellainen paukku räjähtäisi, paineaalto aiheuttaisi satamassa valtavan tuhon.
– Olin kiipeämässä Kotkan kaupungintalon portaita, kun sain soiton liikennejohtajaltamme. Ohjeistin eristämään alueen ennen kuin viranomaiset ehtivät paikalle, Naski muistelee.
Avaa kuvien katselu
Näistä konteista Kotkan Mussalon satamassa löytyi 69 Patriot-ohjusta. Kuva: Kymenlaakson pelastuslaitos
M/S Thor Liberty -rahtilaiva oli papereiden perusteella matkalla Saksasta Kotkan kautta Kiinaan. Räjähde piti kontittaa uudestaan, ja se päätettiin tehdä joulunpyhinä, koska satama oli silloin hiljaisimmillaan.
Rahtilaiva siirrettiin sataman kauimmaiseen kulmaan. Räjähdysvaara olisi ollut todellinen, jos satamassa olisi syttynyt tulipalo. Pelastusvalmiutta nostettiin myös naapurimaakunnissa ja sairaaloita tiedotettiin siltä varalta, että jotain tapahtuisi.
Mullistava ohjuslöytö
Todellista räjähdysvaaraa ei lopulta ollut, mutta muutaman päivän kuluttua laivasta tehtiin vielä mullistavampi löytö: 69 huolellisesti pakattua Patriot-ohjusta. Ohjukset olivat paketeissaan laukaisuvalmiina – niissä oli räjähdysaine ja ajopanos sisällä.
Rahtikirjoihin Patriot-ohjukset oli merkattu ilotulitteiksi, eikä lastin kuljetukseen Suomen kautta ollut viranomaisten lupaa.
Ohjukset takavarikoitiin ja kuljetettiin Puolustusvoimien alueelle salaiseen paikkaan. Myöhemmin ne palautettiin ja lastattiin takaisin laivaan. M/S Thor Liberty pääsi jatkamaan matkaansa loppiaisena 2012.
Avaa kuvien katselu
M/S Thor Libertyn räjähdelastilla ei ollut lupaa kulkea Suomen kautta. Kuva: Tulli
Tapauksesta kertoivat esimerkiksi BBC, CNN ja The Guardian. Satamajohtaja Kimmo Naskin joulua tapaus ei pilannut.
– Välillä tässä työssä on tilanteita, jotka vaativat hyvin intensiivistä panostamista. Niihin pitää tottua eikä saa menettää ruokahalua tai yöunia.
Yksi tiukka tilanne oli tänä syksynä. Haminaan saapui yöllä rahtilaiva, joka liitettiin Tanskassa lentoliikennettä häirinneeseen droonihyökkäykseen ja venäläiseen palkkasotilasyritykseen.
Ennen Haminaan saapumistaan kyseinen on alus oli havaittu lähellä Tanskan pääkaupunkia Kööpenhaminaa, kun kaupungin lentokentän yllä havaittiin suuria drooneja.
Avaa kuvien katselu
Norjalaisen Bulkship Management -varustamon Oslo Carrier 3 -alus Haminan satamassa. Kuva: Kalle Purhonen / YleToisen polven satamajohtaja
Naski on toiminut koko työuransa logistiikka-alalla. Kotkaan hän siirtyi Porin satamajohtajan paikalta. Hän on toisen polven satamajohtaja, sillä isä Alpo Naski työskenteli aikoinaan Loviisan satamajohtajana ja Satamaliiton toimitusjohtajana. Lähtikö uravalinta kotoa?
– Kyllä se lähti ihan sieltä ensimmäisistä kesätöistä liikkeelle. Sitten seuraavissa työpaikoissa äkkiä huomasi, että tässähän ollaankin jo sisällä kansainvälisessä logistiikassa, ja totta kai se vei mennessään. Tämä on hyvin innostava alue tehdä työtä.
Sataman lisäksi uralle on mahtunut paljon muutakin. Kimmo Naski on toiminut mm. Baltic Ports Organizationin (BPO) hallituksen puheenjohtajana, saksalaissuomalaisen kauppakamarin liikennevaliokunnan puheenjohtajana sekä jäsenenä useiden yhtiöiden ja järjestöjen hallituksissa. Hän ollut myös Ison-Britannian kunniakonsuli.
– Kansainväliset tehtävät antavat näköalaa siihen, miten asiat tehdään muualla, mitä voimme oppia sieltä ja toisaalta mitä muut voivat oppia meiltä, pohtii Naski.
Avaa kuvien katselu
Kimmo Naski on tyhjentänyt työhuonettaan seuraajaansa varten. Kuva: Kalle Purhonen / YleVenäjän hyökkäyssotaan ei osattu varautua
2000-luvun kuluessa Haminan-Kotkan satamassa on nojattu vahvasti Venäjän liikenteeseen ja sen kasvuun. Sitten alkoi Venäjän hyökkäyssota ja liikenne pysähtyi.
– Ei siihen osattu varautua. Meillä on kuitenkin aina ollut ajatus, että emme investoi pelkästään kauttakulkuliikenteeseen, vaan siinä pitää olla aina Suomen ulkomaankauppa mukana. Silloin se ei ole sen yhden jalan varassa, Kimmo Naski kertoo.
Viimeiset kuusi vuotta ovat olleet sekä paikallisesti että kansainvälisesti erityisen kiihkeää aikaa. Ne ovat osoittaneet, että taktiikka on kannattanut.
– Olemme selvinneet pandemiasta, sodasta, taloustaantumasta, monista lakoista ja kaupan tulleista. Siinä mielessä olemme vielä hyvin vahva satamayhtiö.
Käänne parempaan, mutta ei vielä
Maailmantalouden suhdanteiden vaihtelut näkyvät Suomen suurimmassa yleissatamassa reaaliajassa. Vuonna 2026 Kimmo Naskilla on jo seuraaja, ja hän itse katselee niitä sivusta. Mutta entä jos pitäisi ennustaa?
Naskin mukaan lähikuukaudet satamaliikenteessä mennään vielä matalalla tasolla, mutta aina on jossain vaiheessa tullut käänne parempaan. Kyse on vain ajoituksesta. Naski arvioi, että paljon on kiinni Ukrainasta.
– Talousnousu voi alkaa siinä vaiheessa, kun Ukrainan sotaan saadaan ratkaisu ja jälleenrakentaminen alkaa. Se toivottavasti on myös potku Suomen taloudelle parempaan suuntaan.