Suomesta karkotettu Milan Jaff matkaa rajakiistojen värittämälle alueelle.
Kuva kurditaistelijoista vuodelta 2017, jolloin Irakin hallituksen joukot ottivat haltuunsa Kirkukin kaupungin ja öljykentät. Kurdijoukot olivat ottaneet Kirkukin hallintaansa vuonna 2014. Hana Noori;/UPI/Shutterstock
Lukuisista rikoksista tuomittu katujengihahmo Milan Jaff, 25, karkoitettiin maanantain ja tiistain välisenä yönä Irakiin. Iltalehden haastattelemien lähteiden mukaan Jaffin lopullinen kohde on Pohjois-Irakissa sijaitseva Kirkuk, jossa hänen perheensä asuu.
Irakin valtion ja Irakin Kurdistanin autonomisen hallintoalueen rajalla sijaitseva Kirkuk on jatkuvien rajakiistojen kohde. Alue on yksi Irakin öljyntuotannon keskuksista, mikä lisää jännitteitä.
Irakin hallitusta tukevat joukot ja kurdijoukot ottivat viimeksi aseellisesti yhteen Kirkukin alueella vuonna 2017. Ylen mukaan alueella ammuttiin tykkitulta.
Kurdilaisia Peshmerga-sotilaita vuonna 2023, jolloin mielenosoitukset Kirkukin kaupungissa johtivat kuolemiin. GAILAN HAJI
Monietnisessä Kirkukin kaupungissa on myös ihmisryhmien välisiä jännitteitä. Viimeksi vuonna 2023 kurdien, turkmeenien ja arabien väliset mielenosoitukset muuttuivat väkivaltaisiksi, mikä johti neljän ihmisen kuolemaan.
Suomen ulkoministeriön matkustustiedotteessa kehotetaan yleisesti välttämään kaikkea matkustamista Irakiin.
Ihmisryhmien välillä on jännitteitä monietnisessä Kirkukin kaupungissa. Kuvassa turkmeeneja Kirkukissa vuonna 2025. Stella Pictures
Ulkoministeriön mukaan maa on vakaantunut jonkin verran viimeisen vuoden aikana, mutta turvallisuustilanne on edelleen heikko. Gazan sota on lisännyt turvallisuusriskejä laajalla alueella Lähi-idässä.
ISIS ei enää hallitse maa-alueita Irakissa, mutta sen terroristisoluja toimii edelleen alueella. Terrori-iskujen uhka eri puolilla maata on yhä olemassa, mukaan lukien Kurdistanin alueella.
Ihmisiä ostoksilla Kirkukissa vuonna 2023. GAILAN HAJI
Suomen ulkoministeriön mukaan Irakissa toimii lukuisia aseistettuja ryhmiä, joilla on tietyillä alueilla merkittävä vaikutusvalta. Lisäksi Irakissa on eri konfliktien aikana käytetty paljon miinoja ja räjähteitä, joita ei ole kaikkia raivattu pois.
Lapsiavioliitot kasvussa
Human Rights Watch -järjestön vuoden 2025 raportin mukaan ihmisoikeustilanne Irakissa on huono. Naisten ja tyttöjen asema on erityisen heikko.
Irakin rikoslaki antaa aviomiehille oikeuden rangaista vaimojaan ja vanhempien kurittaa lapsiaan. Seksuaalisen väkivallan ja raiskausten tekijät voivat välttyä syytteeltä tai saada tuomionsa kumotuksi, jos he menevät naimisiin uhrinsa kanssa.
Lapsiavioliittojen määrä Irakissa on kasvanut tasaisesti vuodesta 2003 lähtien. Unicefin tutkimuksen mukaan 30 prosenttia irakilaisista tytöistä oli naimisissa ennen 18 vuoden ikää. Heistä seitsemän prosenttia oli naimisissa ennen 15 vuoden ikää.
Äiti ja tytär äänestyspaikalla Baghdadissa marraskuussa 2025. CEERWAN AZIZ
Irakin parlamentti hyväksyi vuonna 2024 lain, joka kieltää samaa sukupuolta olevien suhteet. Lain rikkomisesta voi seurata jopa 15 vuoden vankeustuomio. Myös transsukupuolisuus kiellettiin vankeusrangaistuksen uhalla.
Lisäksi henkilö voi saada 7 vuoden vankeusrangaistuksen ja huomattavan sakon ”homoseksuaalisuuden edistämisestä”, jota ei määritellä sen tarkemmin.