Heikki Mulari
Alexander Stubbin varovainen optimismi Ukrainan rauhanneuvotteluiden suhteen on realismia, kirjoittaa Iltalehden ulkomaantoimittaja Heikki Mulari.
Tänään klo 19:24
Alexander Stubb valtiovierailulla Alankomaissa 12. joulukuuta. Elle Laitila
Tasavallan presidentti Alexander Stubbin mukaan rauha Ukrainassa on tällä hetkellä lähempänä kuin koskaan sodan aikana.
Marraskuun puolivälistä lähtien eli siitä hetkestä, kun Yhdysvaltain 28-kohtainen ehdotus rauhaksi ponnahti julkisuuteen, Ukrainan rauhanponnisteluiden vauhti on kiihtynyt selvästi.
Suunnitelma on viimeisimpien tietojen mukaan pienentynyt 20-kohtaiseksi. Stubb sanoi suomalaismedioille Alankomaiden valtiovierailunsa jälkeen, että Ukrainan, Yhdysvaltojen ja Euroopan tavoitteena on päästä jonkinlaiseen ratkaisuun ennen joulua.
Rauhansuunnitelman lisäksi neuvottelut koskevat tällä hetkellä Ukrainan tarvitsemia turvallisuustakuita ja jälleenrakennusta.
Stubb ja muut Euroopan johtajat kokoontuvat maanantaina Berliiniin keskustelemaan viimeisimmistä käänteistä rauhanprosessissa. Myös Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi ottaa osaa neuvotteluihin.
Yksi on kuitenkin varmuudella poissa, nimittäin Yhdysvaltain presidentti Donald Trump. Trumpin sijaan Saksan pääkaupunkiin matkaa hänen luottomiehensä Steve Witkoff, joka on viime aikoina noussut erittäin isoon rooliin Trumpin hallinnossa.
Valkoisen talon mukaan Trump on ”erittäin turhautunut” sekä Ukrainaan että Venäjään rauhanprosessin takkuilemisesta, mutta tosiasiassa tilanne näyttää edelleen siltä, että ainoastaan Ukrainaa painostetaan lopettamaan sota.
Trumpin kasvavasta turhautumisesta saatiin näyte aiemmin viikolla, kun hän lyttäsi Euroopan johtajat verkkolehti Politicon haastattelussa.
Trumpin mukaan Euroopan maat ovat pahasti rappiolla ja niitä johtavat heikot ihmiset. Vähemmän yllättäen Trump ei kritisoi Venäjää ja Vladimir Putinia sanallakaan.
Trump ei mainitse Venäjän hyökkäystä, sotarikoksia tai miehitystä, vaan puhuu Moskovasta rationaalisena ja väistämättä vahvempana osapuolena. Trump maalaa kuvaa, jossa vastuu sodasta ja sen pitkittymisestä sysätään täysin Euroopan ja Ukrainan harteille.
Erityisesti Zelenskyi saa Trumpilta runsaasti rapaa niskaansa, sillä hänen mukaansa Ukraina on jo häviämässä sotaa, sen armeija on uupunut ja Zelenskyi elättelee epärealistisia toiveita.
Trump vähättelee Ukrainan mahdollisuuksia palauttaa Venäjän miehittämiä alueita ja vihjaa, että Kiovan pitäisi alkaa ”hyväksyä asioita”. Hän myös antaa ymmärtää, että rauhan suurin este löytyy Kiovan suunnasta, ei Moskovasta.
Ilmeistä on, että Trump odotti Zelenskyiltä nopeampaa myöntyvyyttä Yhdysvaltain alkuperäiseen 28-kohtaiseen rauhanluonnokseen, joka oli lähes täysin Venäjän toiveiden mukainen.
Presidentti Stubb kuitenkin toistaa viestiä, että rauha on lähempänä kuin koskaan. Siihen on löydettävissä presidentin tavaramerkiksi muodostuneeseen tapaan ainakin kolme pointtia:
Ensinnäkin, Trumpin 28-kohtainen luonnos oli Ukrainalle mahdoton hyväksyä, mutta sen vuotaminen pakotti kaikki osapuolet liikkeelle. Sen myötä Ukraina, EU ja Yhdysvallat ovat olleet yhteydessä päivittäin, ja prosessi on nyt nopeampi kuin kertaakaan aiemmin.
Toiseksi, Venäjän asema ei ole niin vahva kuin Trump antaa ymmärtää. Vaikka sillä on rintamalla kiistaton ylivoima, Putinin joukkojen eteneminen on tuskallisen hidasta ja äärimmäisen kuluttavaa.
Kremlin vakuutteluista huolimatta Venäjän talousongelmat pahenevat ja pakotteet purevat, etenkin sen jälkeen, kun Yhdysvaltain sanktiot Rosneftiä ja Lukoilia vastaan astuivat voimaan marraskuussa.
Myös lännen jäädyttämät satojen miljardien eurojen venäläisvarat ovat mahdollisesti viimeinkin muuttumassa oikeaksi vipuvarreksi, jota voidaan käyttää Ukrainan hyväksi.
EU:n jäsenmaat sopivat perjantaina jäädyttävänsä noin 210 miljardin dollarin edestä Venäjän varoja niin pitkäksi aikaa kuin on tarpeen, kun aiemmin varojen jäädytyksestä piti äänestää uudelleen puolen vuoden välein.
Kolmanneksi, Trumpin viimeisin purkaus on johtanut siihen, että Ukrainaa tukevien Euroopan maiden pääkaupungeissa näytetään heränneen siihen, että rauhanprosessissa tekoja ei pidä odottaa Washingtonista.
Vaikka Yhdysvaltojen rooli turvatakuiden antamiseksi Ukrainalle on välttämätön, Euroopan on kyettävä uskottavasti täydentämään niitä omalla poliittisella ja taloudellisella painoarvollaan.
Mikäli Stubbin sanat jonkinlaisesta ratkaisusta jouluksi toteutuvat, maanantain Berliinin-kokouksen on pakko tuottaa muutakin kuin juhlapuheita.