Tekstiviestihuijauksien määrä on kasvanut rajusti | MTV UutisetHyppää pääsisältöönSisällöt
- Tomi Einonen
Vastaava päätoimittaja - Ilkka Ahtiainen
Uutispäätoimittaja - Mona Haapsaari
Julkaisupäällikkö - Teemu Niikko
Toimituspäällikkö, urheilu
Liiketoiminta ja kehitys
- Jaakko Hietanen
Head of Digital Development
MTV Uutiset on sitoutunut noudattamaan Journalistin ohjeitaEtusivuVideotTuoreimmatLuetuimmatOdota
Joonas Turunen
joonas.turunen@mtv.fi
Teleoperaattori sanoo estäneensä tänä vuonna noin 2,8 miljoonaa huijaustekstiviestiä, mikä on kaksinkertainen määrä viime vuoteen verrattuna.
Suomalaisia huijataan yhä kekseliäämmillä tavoilla. Elisan tilastojen mukaan huijauspuheluiden määrä laski tänä vuonna, mutta samaan aikaan tekstiviestihuijauksien määrä kaksinkertaistui 2,8 miljoonaan.
– Edelleen trendi se, että nämä tekstiviestihuijaukset jatkavat kasvuaan. Lisäksi huijaukset ovat levinneet pikaviestisovelluksiin, kuten Whatsappiin, koska ihmiset käyttävät niitä paljon. Myös Tiktok-huijauksia on havaittu lisää, sanoo kuluttajien digitaalisesta turvallisuudesta vastaava liiketoimintajohtaja Eetu Prieur.
MTV
Huijarit iskevät myös sijoittajiin
Poliisille ilmoitetaan vain osa tapauksista. Lokakuun loppuun mennessä rikoshyöty oli tältä vuodelta jo noin 74 miljoonaa euroa. Kärjessä on tietojenkalastelu sekä romanssi- ja johtajahuijaukset. Myös sijoittajien petkutetaan tiuhaan.
– Sijoituspetokset ovat yleisiä ja todennäköisesti siirtymässä taas ykköspaikalle. Eli ne ovat petoksia, joissa ihminen itse on kiinnostunut sijoittamaan esimerkiksi kryptoihin ja hakeutuu sijoitussivustolle, jotka ovatkin huijaussivut, sanoo rikoskomisario Jussi Larvanto Keskusrikospoliisista.
Elisa kauppaa kuluttajille suojaustuotteita tekstarihuijausten estämisestä aina valheellisten nettisivujen tunnistamiseen. Seuraava huijausmuoto näyttää olevan niin sanottu deepfake, eli väärennetty video.
– Eli jostain saa henkilön kuvan ja ääninäytteen. Näillä tiedoilla pystyy jo tekoälyn avulla tekemään hyvin aidon videon, jonka avulla voi alkaa huijata, Eetu Prieur sanoo.
Hänen mukaansa väärennetyt videot ovat vielä varsin uusi asian, mutta siihenkin täytyy jatkossa varautua. Lisäksi huijauksien torjumista on tullut vaikeuttamaan tekoälyn ja käännösohjelmien käyttö.
– Aikaisemmin suomen kieli suojasi meitä, sillä monet huijaukset toteutetaan ulkomailta käsin. Nyt käännöstyökalujen ansiosta huijausviestit voivat olla jopa paremmin tehtyjä kuin alun perin hyvässä tarkoituksessa lähetetyt oikeat viestit, Prieur toteaa.
Poliisin kolme pointtia
Poliisilla on selkeät ohjeet digihuijausten varalle. Ensimmäinen varoitusmerkki on se, jos viestissä luodaan kiireen tuntua.
– Olemme havainneet, että kun ihmiset antavat itselleen aikaa ja malttavat olla vastaamatta viestiin ja klikkaamatta linkkiä, niin ehkä siinä on jo ehtinyt käsittää, että kyseessä voi olla petos, sanoo KRP:n Larvanto.
Toiseksi hän neuvoo, että on hyvä selvittää, mihin viestissä tarjottu linkki johtaa. Esimerkiksi pankista tuleva viesti on helppo tarkistaa menemällä ensin verkkopankkiin katsomaan, onko kyseistä viestiä oikeasti tullut. Tällöin linkkiä ei tarvitse painaa ollenkaan.
Vahingon sattuessa poliisi neuvoo ilmoittamaan omaan pankkiin, vaikka oma moka tuntuisi kiusalliselta.
– Tärkeintä on olla nopeasti yhteydessä, jolloin saadaan lisävahingot estettyä. Häpeä ei kuulu uhrille vaan rikolliselle, Larvanto toteaa.