- Pääministeri Petteri Orpo (kok) esittää valtion anteeksipyyntöä saamelaisille heihin kohdistuneista vääryyksistä.
- Useimmat eduskuntapuolueet kannattavat anteeksipyyntöä, mutta vaativat myös tekoja saamelaisten oikeuksien parantamiseksi.
- Perussuomalaiset on ainoa eduskuntapuolue, joka vastustaa anteeksipyyntöä. Sen mielestä asia ei kuulu enää nykypäivään.
Kun saamelaisten totuus- ja sovintokomissio luovutti loppuraporttinsa viime viikolla, pääministeri Petteri Orpo sanoi, että valtion pitää pyytää saamelaisilta anteeksi heihin kohdistuneista vääryyksistä. Saamelaisten kokemukset tulevat ilmi komission loppuraportissa.
SDP:n puoluesihteeri Mikkel Näkkäläjärvi sanoo anteeksipyynnön olevan aiheellinen. Ensin kuitenkin tulee miettiä, milloin on oikea aika ja miten se tehdään, jotta anteeksipyyntö olisi arvokas ja oikeanlainen.
– Anteeksipyyntö on tärkeä asia ja ele, mutta vähintään yhtä tärkeää, ellei jopa tärkeämpää, on muut toimenpiteet, jotka sitten myös tehdään, sanoo Näkkäläjärvi.
Ruotsalaisen kansanpuolueen puheenjohtaja ja opetusministeri Anders Adlercreutz sanoo anteeksipyynnön olevan välttämätön. Hänestä valtion on vastuullista ja oikein tunnustaa, ettei se ole hoitanut vastuutaan ja velvollisuuksiaan EU:n ainoaa tunnustettua alkuperäiskansaa kohtaan. Hänestäkään pelkkä anteeksipyyntö ei ole tarpeeksi.
– Kyllä siihen pitää tulla myös lupaus ja vakuutus siitä, että asioiden laitaa parannetaan. Että olemme parempia näiden asioiden huomioimisessa tulevaisuudessa.
Avaa kuvien katselu
Ruotsalaisen kansanpuoleen puheenjotaja Anders Adlercreutz näkee anteeksipyynnön tärkeänä. Kuva: Mikko Koski / Yle
Kokoomuksen kansanedustaja Maaret Castrén tukee Orpon näkemystä. Hän sanoo olevan arvokasta, kun pääministeri nostaa esille kansallisen vastuun. Castrén toimii saamelaisten totuus- ja sovintokomission suosituksia arvioivan parlamentaarisen työryhmän puheenjohtajana.
– Anteeksipyyntö voi merkitä paljon erityisesti heille, joita historialliset vääryydet ovat koskettaneet. Ajattelen, että anteeksipyyntö ei ole pelkkä ele, vaan se kertoo koko kansalle, että Suomi ottaa historian opit vakavasti, sanoo Castrén.
Castrén kuitenkin lisää, että anteeksipyynnön rinnalle tarvitaan konkreettisia tekoja.
Vasemmistoliiton viestintäpäällikkö Johanna Jussila kertoo, ettei heidänkään mielestä pelkkä anteeksipyyntö riitä. Hän näkee, että anteeksi olisi pitänyt pyytää jo vuosikymmeniä sitten, kuten Norja ja Ruotsi ovat tehneet.
Vasemmistoliitto tuo esiin, että totuus- ja sovintokomission yhteydessä tarjottua psykososiaalista tukea tulisi jatkaa saamelaisten tukemiseksi traumojen käsittelyssä.
– Työtä on jatkettava myös esimerkiksi ILO 169 -sopimuksen ratifioimiseksi, kirjoittaa Jussila.
Perussuomalaisten mielestä anteeksipyyntö ei ole ajankohtaista
Perussuomalaiset eivät ole vastanneet Ylen kyselyyn. Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä kertoi kuitenkin ajatuksistaan Helsingin Sanomille viime viikolla. Hän sanoi uskovansa muiden puoluelaisten olevan samalla linjalla.
Mäkelän mielestä anteeksipyynnölle ei ole tarvetta. Hänen mielestään asia ei ole mitenkään kovin merkityksellinen eikä kuulu nykypäivään ja saamelaiset ovat saaneet jo tarpeeksi kesällä uudistuneen saamelaiskäräjälain myötä.
– Jos väärinkäytöksiä on ollut menneisyydessä, ne eivät ole asioita, joihin minä olisin voinut vaikuttaa. Kenen puolesta pyytäisin anteeksi? Eiköhän ole aika mennä eteenpäin, sanoo Mäkelä.
Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Oras Tynkkynen ei jaa Mäkelän näkemystä.
– Anteeksipyynnön arvo punnitaan sillä, miten se auttaa vääryyksiä kokeneita saamelaisia – ei sillä, mitä Mäkelä asiasta ajattelee, Tynkkynen kirjoittaa.
Myös vihreiden varapuheenjohtaja Jenni Pitko on ottanut kantaa ja on onnellinen, kun komission raportti on valmis. Pitko haluaa korostaa, että kyse ei ole vain yksittäisistä toimista vaan kattavasta tarkastelusta, jossa on huomioitava paremmin saamelaisten oikeuksien toteutuminen kaikessa saamelaisia ja heidän alkuperäiskansaoikeuksiaan koskevassa päätöksenteossa.
Kristillisdemokraatit, Keskusta ja Liike Nyt puoltavat anteeksipyyntöä
Kristillisdemokraattien puoluesihteeri Mikko Rekimies sanoo heidän puolueensa tukevan pääministeriä.
Samoin Keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen sanoo anteeksipyynnön olevan paikallaan.
Liike Nyt -puolueen puoluesihteeri Petteri Redsven sanoo, että heistä paras tapa pyytää anteeksi olisi varmistaa, ettei tulevaisuudessa tule enää anteeksipyydettävää.
– Tämä tarkoittaa, että saamelaisten asema ja oikeudet huomioidaan aidosti tulevassa toiminnassa ja päätöksenteossa, kirjoittaa Redsven.