Asiantuntijoiden mukaan Putin haluaa palauttaa Venäjän mahdin maailmassa.
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Asiantuntijat arvioivat, että Venäjän presidentti Vladimir Putin voi Ukrainan sodan jälkeen kohdistaa huomionsa esimerkiksi Moldovaan ja Georgiaan.
Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Ryhor Nizhnikau sanoo, että Putin haluaa palauttaa Venäjän mahtavuuden ja ottaa haltuun sille aiemmin kuuluneet valtiot.
Vaasan yliopiston resilienssitutkimuksen työelämäprofessori Hanna Smith arvioi, että Putin tuskin lähtee helposti uuteen avoimeen sotaan, mutta Venäjä haluaa vahvistaa asemiaan joka ilmansuunnassa.
Ukrainan rauhansuunnitelmia ja -neuvotteluja käydään läpi tiheään, ja Euroopan pyrkimykset oikeudenmukaiseen lopputulokseen ovat kiivaat.
Jos rauhansopimus jossain vaiheessa toteutuu, mihin Venäjän presidentti Vladimir Putin seuraavaksi kääntää katseensa?
Sodankäynti neljän viime vuoden aikana on ollut kovaa aikaa myös Venäjän yhteiskunnalle pakotteineen, talouden heikentymisineen ja sotilashenkien menetyksineen.
Tästä huolimatta asiantuntijat uskovat, että Putinilla voi yhä olla suuria suunnitelmia sekä Ukrainan että muiden valtioiden suhteen.
Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Ryhor Nizhnikau muistuttaa, että kaiken todennäköisyyden mukaan Ukrainan sota jatkuu.
– Nykyinen rauhansopimus on petos, ja jos se allekirjoitetaan, Venäjä jatkaa hyökkäyksiä Ukrainaan. Rauhalle ei ole todellisia perusteita tällaisessa sopimuksessa.
Jos Venäjä joka tapauksessa etenee uuteen suuntaan, Nizhnikaun mukaan tämä johtuu siitä, että Venäjä ei ole saavuttanut tavoitteitaan Ukrainan suhteen. Toinen vaihtoehto on, että Venäjä on saanut kaiken, minkä halusikin, ja siksi siellä katsotaan eteenpäin.
– Tällöin tähtäimessä voivat olla Venäjän naapurivaltio Valko-Venäjä ja myös Ukrainan viereinen Moldova. Sotilaallisesti nämä maat ovat ikään kuin helppoja maalitauluja, mutta erityisempi peruste tälle on se, millaisen perinnön Putin haluaa jättää, Nizhnikau sanoo.
Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Ryhor Nizhnikau. Kuva: Markku Ulander / Lehtikuva
Nizhnikau toteaa, että Putinin tavoite on jäädä historiaan yhtenä suurista johtajista.
– Putin haluaa palauttaa Venäjän mahtavuuden ja ottaa haltuun sille aiemmin kuuluneet valtiot.
Baltian maat, Suomi tai Puola eivät ole hänen mielestään tällaisen mahdollisen uhan alla.
– Näitä ei pidetä varsinaisesti venäläisinä maina esimerkiksi kulttuuri- ja kielierojen vuoksi. Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen Venäjä hyväksyi Baltian maiden itsenäisyyden. Mutta Venäjä näkee muiden entisten neuvostotasavaltojen itsenäisyyden rajoitettuna ja riippuvaisena Moskovan ulko- ja turvallisuuspoliittisesta linjasta.
Nizhnikau muistuttaa, että Putin ajattelee ukrainalaisten ja valkovenäläisten olevan itse asiassa täysin venäläisiä, ja yrittää tätä todistella muulle maailmalle.
– Sehän on tietenkin näennäistieteellistä hölynpölyä, Nizhnikau sanoo.
Vaasan yliopiston resilienssitutkimuksen työelämäprofessori Hanna Smith sanoo, että Putin tuskin lähtee helposti uuteen avoimeen sotaan, vaikka Ukrainan tilanne saataisiinkin jollain tavalla pysäytettyä.
– Valko-Venäjä on periaatteessa jo Venäjän alainen, eikä sillä ole itsenäistä liikkumatilaa. Venäjän ei sinne kannata hyökätä eikä Putinin tarvitse tehdä sen suhteen oikeastaan enää mitään.
Smith pohtii, että Putin voi alkaa hamuta Georgiaa takaisin Venäjälle.
– Georgialla on venäjänmielinen hallinto, ja se on valmis tekemään yhteistyötä Venäjän kanssa. Orastava demokratia on siellä saatu kuristusotteeseen, ja siitä tulee erimielisyyttä EU:n kanssa kuten Venäjä haluaakin. Myös haaveet Nato-jäsenyydestä on siellä kuopattu.
Georgiassakaan ei kenties tarvita sotilaallista valloitusta Smithin mukaan.
– Venäjä ei onnistunut lyömään kiilaa Ukrainan ja muun Euroopan välille, ja siksi se hyökkäsi maahan sotilaallisesti. Ukraina eriytyi Venäjästä mahdollisten EU-jäsenyyden- ja Nato-jäsenyyden suunnitelmien vuoksi. Georgiaa Venäjä taas saa pidettyä sellaisessa kurissa kuin Moskovassa tahdotaan.
Smith luettelee myös Armenian ja Tadzhikistanin tasavallan sekä yksipuolisesti itsenäiseksi julistautuneen mutta Venäjästä riippuvaisen Transnistrian alueiksi, jotka voivat olla vaaravyöhykkeessä Ukrainan sodan jälkeen.
Vaasan yliopiston resilienssitutkimuksen työelämäprofessori Hanna Smith. Kuva: Antti Hämäläinen/IS
– Armeniassa on edelleen venäläinen tukikohta. Jos Putin haluaa, että Armenian hallitus kääntyy Venäjän puolelle, niin Venäjällä on mahdollisuus näyttää sotilaallista voimaa siellä. Sekään ei välttämättä johda sotaan, koska Armeniassa ei ehkä noustaisi voimakkaaseen vastarintaan, Hanna Smith toteaa.
Tadzhikistanin tasavallan rajaturvallisuus on Venäjälle tärkeä asia, joten siellä on venäläisiä joukkoja.
– Ideana olisi, että Venäjän armeija levittäytyy rajojensa ulkopuolelle ilman, että sen tarvitsee mennä varsinaiseen sotaan kuten Ukrainassa. Silloin Venäjän sotilaallista läsnäoloa nähdään yhä enemmän erityisesti Keski-Aasiassa, Kaukasuksella ja myös Transnistriassa, joka on Moldovan ja Ukrainan välissä, Smith toteaa.
Smithin mukaan Transnistrian kautta voidaan pelotella Moldovaa ja pysäyttää sen EU-haaveet tai Naton laajentuminen siihen suuntaan.
– Täytyy seurata, missä kaikkialla Venäjä aktivoi armeijansa joukkoja Ukrainan sodan mahdollisesti päättyessä.
Smith uskoo, että Venäjä haluaa vahvistaa asemiaan myös Tyynen valtameren alueilla sekä arktisilla alueilla. Putin tahtoo, että Venäjä näkyy laajasti joka ilmasuunnassa.
Sen sijaan yhdenkään Nato-maan sotilaallinen haastaminen sodalla ei ole Smithin mukaan ainakaan lyhyellä aikavälillä Putinin intressien mukaista.
– Silloin tulisi laukaista artikla 5, olisi USA mukana tai ei. Tuhoa tulisi molemmin puolin, myös Venäjän puolella aika lailla, Smith sanoo.
Hän toteaa, että vaikka Yhdysvallat olisi tästä skenaariosta poissa, tulisi Nato-maalle tukea muilta mailta. Esimerkiksi Suomen tilanteessa myös muut Pohjoismaat ja Britannia tahtoisivat, että Venäjä pysäytettäisiin heti.
– Venäjä-uskottavuus murenisi näin myös muualla, eikä se näyttäytyisi enää voimakkaana hallitsijana Kaukoidässä tai esimerkiksi aktiivisena arktisena toimijana.
Toinen asia on Smithin mielestä se, että Venäjä haastaa Naton päätöskyvyn ja toimintakyvyn aiheuttamalla ristiriitaa ja tekemällä esimerkiksi jonkun kyberhyökkäyksen.
– Isompi kysymys on, jos Natossa aletaan jonkun selkkauksen kohdalla pohtia, onko tämä hirveä uhka, miten tähän vastataan ja onko tämä artikla 5:n toimenpide, Smith pohtii.
– Tällaiseen pitää Natossa valmistautua kunnolla ja päättää etukäteen, miten toimitaan.