Teoriassa ongelmaan on ratkaisu, mutta se on niin hankala, etteivät alan asiantuntijat tunne yhtäkään onnistunutta tapausta.
Nykypäivän autot ovat isoja.
Vielä 90-luvulla monet suosituimmista automalleista olivat leveydeltään noin 160 senttimetrin luokkaa. EU:ssa autot ovat tätä nykyä leveydeltään keskimäärin noin 180-senttisiä. Katumaasturit ovat suositumpia kuin koskaan ja ne voivat olla suurimmillaan yli pari metriä leveitä.
Leveämmät autot vievät toki enemmän tilaa tien päällä, mutta yksi paisuvien kylkien ongelma ilmenee auton ollessa paikallaan.
Lähtökohtaisesti kiinteistöjen pysäköintitilat on mitoitettu niin, että niihin mahtuu tietty määrä autoja. Jos vaikkapa asuinkiinteistön kellaripysäköinti on kuitenkin ollut ahdas jo sen rakennusaikaan, nykyautoille edessä voi olla tekemätön paikka.
Tilanne on tuttu Kontu Isännöinnin johtajalle Toivo Korhoselle. Eräs tapaus löyty joensuulaisesta, 50-luvulla rakennetusta talosta, joka on 1980-luvulla muunnettu asuinkäyttöön. Samassa yhteydessä talon kellariin tehtiin pysäköintipaikkoja, joista osa oli jo silloin varsin pieniä.
Esimerkiksi yhdessä hallin nurkassa on kaksi paikkaa, joiden reunoilla on niin vähän pelivaraa, ettei niihin käytännössä saa kahta nykypäivän keskivertoautoa mitenkään mahtumaan.
– Siellä on siis kaksi ruutua eli kaksi paikkaa, mutta käytännössä siellä pystyy pitämään vain yhtä autoa. Samaisessa yhtiössä on useampikin tällainen tilanne, myös Suomen Isännöintiliiton puheenjohtajana toimiva Korhonen avaa.
Korhosen kuvailemalle tilanteelle ei voida tehdä juurikaan mitään.
Ahtaassa hallissa rakenteet rajoittavat jo itsessään mahdollisuuksia laajentaa parkkitilaa mitenkään. Jos ruutuja taas haluttaisiin järjestää uudelleen lisätilan saamiseksi yksittäisille ruuduille, se vaatisi yhden tai useamman paikan poistamista käytöstä. Lisäksi Korhonen muistuttaa, että vanhoissa kellareissa pilarit usein jakavat tilaa siten, ettei lattiapinta-ala ole vapaasti käytettävissä.
Jos muutos on kuin onkin rakennusteknisesti mahdollinen, niin juridinen prosessi on teoriassa mahdollista, mutta hyvin vaikeaa toteuttaa. Korhonen muistuttaa, että taloyhtiön hallinnassa olevien paikkojen muutos on juridisesti ja hallinnollisesti jo paljon helpompaa.
– Sehän on mahdollista, jos todetaan, että kaikki paikat ovat liian pieniä. Sitten voidaan pohtia sitä, että esimerkiksi muut osakkaat ostaisivat yhden paikan, se poistettaisiin parkkitilasta sekä huoneistoselitelmästä ja kaikki paikat maalattaisiin uudelleen, kertoo puolestaan Isännöintiliiton lakiasiantuntija Sara Rintamo.
Lue lisää: HäSa: Näky Prisman parkkipaikalla äimistytti autoilijat
Lue lisää: Tästä paikasta napsahtaa ”käytännössä varma” parkkisakko – yli 400 rikettä vuodessa
Rintamon mukaan tämä on kuitenkin nimenomaan teoriatason ratkaisu.
Jos taloyhtiössä päästäisiinkin yksimielisyyteen paikkojen laajentamisesta ja joku osakkaista haluaisi omansa myydä pois sitä varten, ei prosessi pääty välttämättä edes siihen.
Autopaikoille voi olla esimerkiksi jokin määritelty neliömäärä huoneistoselitelmässä. Silloin niiden koon muuttaminen vaatisi siinä tilanteessa yhtiöjärjestyksen muuttamista.
– En tiedä yhtään tapausta, missä osakepaikkoja olisi muutettu isommiksi, Rintamo toteaa.
Samaa peräänkuuluttaa Korhonen, jolla on allaan pitkä ura alalla. Parkkihallin laajentaminen tai muunlainen remontointi lisäpaikkojen saamiseksi voi olla vähintään kallista ja pahimmillaan teknisesti mahdotonta. Lisäksi paikkojen uudelleenjärjestely vaatii lain mukaan jokaisen yhtiön osakkaan nimenomaisen ja kirjallisen suostumuksen.
– En tunne sellaista tilannetta, että se olisi käytännössä järjestynyt, Korhonen toteaa.
Autojen leventyminen ei ole ainoa autokannan muutos, joka voi aiheuttaa hankaluuksia vanhoissa pysäköintitiloissa.
Tätä nykyä autot ovat myös painavia. Etenkin sähköautoissa massaa voi olla hyvinkin merkittävästi suhteessa niiden kokoon ja esimerkiksi yksi Suomen suosituimmista katumaastureista, Tesla Model Y painaa jo yli 2 000 kiloa.
Maastamme kuitenkin löytyy runsaasti parkkihalleja, joiden ylemmissä kerroksissa painoraja voi juurikin tuon 2 000 kiloa. Tämän huomasi syksyllä 2024 helsinkiläinen Petri Ojamies, joka kertoi Ylelle, että hänen uusi autonsa on liian painava jopa hänen lähikauppansa parkkilaitokseen.
–Muutaman kerran olin ajanut uudella autollani tänne kaupan parkkiin. En ollut edes ajatellut, että henkilöautolla ajaessa painorajoituksista pitäisi välittää. Mutta enhän minä uudella autollani tuonne saa ajaa, koska sen paino on jo lähes 2,4 tonnia, Ojamies tuolloin kertoi.