Kirjat|Tasavallan presidentti Alexander Stubbin kirja julkaistiin torstaina. Lännen, idän ja etelän vuorovaikutus ratkaisee tulevan maailman muodon, on sen perusväittämä.
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Tasavallan presidentti Alexander Stubbin kirja Vallan kolmio julkaistiin torstaina.
Teos käsittelee maailmanjärjestystä ja väittää lännen, idän ja etelän vuorovaikutuksen ratkaisevan tulevan maailman muodon.
Kirja sisältää henkilökohtaisia kuvauksia Stubbin kohtaamisista maailmanjohtajien kanssa ja puolustaa monenkeskisyyttä kansainvälisissä suhteissa.
Stubb aloitti kirjan kirjoittamisen vuonna 2020 toimiessaan professorina, ennen presidentiksi valintaansa.
Ei ole tavallista, että istuva presidentti kirjoittaa kirjan heti kautensa alussa. Nyt niin kuitenkin on käynyt. Presidentti Alexander Stubbin teos Vallan kolmio – Murroksen aikakausi ja maailmanjärjestyksen tulevaisuus (Otava) julkaistiin torstaina.
Teoksen perusväittämä on, että syntymässä olevaa maailmaa muokkaavat tärkeimmät voimat ovat vallan kolmio – länsi, itä ja etelä. Näiden kolmen vuorovaikutus ratkaisee viime kädessä tulevan maailman muodon.
Kirja on eräänlainen monenkeskisyyden puolustuspuhe aikana, jona totutut instituutiot ja keskeiset kansainväliset sopimukset ovat rapautumassa. Stubbista monenkeskisyys olisi elvytettävä tavalla, joka edustaa tasapuolisesti kaikkia pelureita.
Teoksen ajatukset ovat laajennetussa muodossa samoja kuin mistä Stubb on puhunut usein presidenttikautensa alun puheissa ja pitämillään luennoilla.
Teesi on, että nykymaailma voidaan jakaa yksinkertaisimmillaan kolmeen geopoliittiseen alueeseen: globaaliin länteen, globaaliin itään ja globaaliin etelään. Länsi ja itä ovat kaksi ääripäätä. Etelällä on valta päättää, mihin suuntaan maailmanjärjestyksen heiluri heilahtaa.
Maailmanpolitiikan analyysin lisäksi kirjassa on tarjolla kurkistuksia hetkiin, joina Stubb on ollut maailmanpolitiikan myrskyjen keskellä.
Teos käynnistyy helmikuun lopusta 2022 ja Stubbin ja Venäjän ulkoministerin Sergei Lavrovin viestinvaihdosta. Venäjä oli vastikään aloittanut täysmittaisen hyökkäyksensä Ukrainaan.
”Lopeta tämä hulluus, ole hyvä”, Stubb kertoo kirjoittaneensa Lavroville.
”Olet ainoa, joka voi pysäyttää hänet.”
Seuraa vihaisuus ja pettymys, kun Lavrov ei tästä seuraavan viestittelyn aikana ymmärrä.
Lavrov-viestinvaihto on ollut julkisuudessa aiemminkin, muun muassa presidentinvaalien aikaan.
Tuolloin Stubbin yhteydet Venäjän ulkoministeriin nousivat keskusteluun ja kysyttiin myös, oliko vastaava spontaani keskustelu Lavrovin kanssa toivottavaa. Mieliin palasi myös Stubbin julkaisema yhteiskuva Lavrovin kanssa vuonna 2018. Stubb kutsui Lavrovia tuolloisessa viestipalvelu Twitterissä ”vanhaksi ystäväksi”. Tämä oli jo aikaa Krimin valtauksen jälkeen.
Stubbin kirjassa tarkka kertomus tilanteesta tuntuu nyt alleviivaavan sitä, että Stubb ja Suomi on ottanut tiukan kannan Venäjään täysmittaiseen sotaan sen alusta alkaen.
Stubb kuvaa samalla tilannetta kirjan teemaan sopivasti hetkeksi, jossa hän tuntee historian mannerlaattojen liikkuvan.
”Demokratiaa ja vapautta ylläpitävää, tai ainakin sitä yrittävää, liberaalia ihannetta vastaan hyökätään. Lomamme historiasta on päättynyt. Olemme siirtyneet epäjärjestyksen aikakauteen”, hän kirjoittaa.
Kirja etenee Stubbille tyypillisesti kolmeosaisella rakenteella.
Ensin hän kuvaa, kuinka maailma siirtyi järjestyksen ajasta epäjärjestykseen ja sitten tilaan, jossa nyt eletään sumuista välivaihetta.
Tämän jälkeen käsitellään globaalin voimatasapainon muodostumista globaalin lännen, globaalin idän ja globaalin etelän väliseksi.
Lopulta Stubb yrittää haarukoida, miten tällä vuosisadalla parhaiten selvitään kilpailusta ja estetään konflikteja.
Siihen on tarjolla työkalupakki. Globaalin lännen on Stubbin mukaan muutettava perinteistä lähestymistapaansa: Sen pitää noudattaa arvopohjaiseen realismiin perustuvaa ja Stubbin ”arvokkaaksi ulkopolitiikaksi” kutsumaa linjaa.
Suomen ulkopolitiikan linjaksikin jo kirjatulle arvopohjaiselle realismille annetaan kirjassa täsmällinen määritelmä.
Se on ”joukko vapauteen, perusoikeuksiin ja kansainvälisiin sääntöihin perustuvia yleismaailmallisia arvoja, jotka ottavat huomioon kansainvälisten suhteiden maailmanlaajuisen järjestyksen muodostaman kansallisvaltioiden, alueiden ja maanosien globaalin moninaisuuden, kulttuurin ja historian realiteetit”.
Presidentti myöntää, että tämä on ”lausehirviö, ehkäpä”. Tiivistetty viesti on arvoista kiinni pitäminen ja samalla sen ymmärtäminen, ettei maailman ongelmia ratkaista pelkästään samanmielisten maiden kanssa.
Toinen Stubbin työkalu, eli arvokas ulkopolitiikka, taas on Stubbin mukaan sitä, että Suomi ja länsi yrittäisi ”johdonmukaisesti toteuttaa myös käytännössä poliittisen vapauden, ihmisoikeuksien ja eettisen sodankäynnin periaatteita – itsemme ja liittolaistemme vuoksi, silloinkin kun se on hankalaa.”
HenkilökohtaiSISSA osuuksissa Stubb kertoo muun muassa kohtaamisistaan suurvaltajohtajien ja muiden merkkihenkilöiden kanssa.
Lukija saa tietää muun muassa, mitä Stubb sanoi Kiinan presidentille Xi Jinpingille Ukrainasta ja kuinka Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump herätti Stubbin puhelullaan Azerbaidžanissa.
Golfistakin puhutaan. Trump on Stubbin mukaan ”maailmassa yksi harvoista pelaajista, joka jatkuvasti saa ikänsä alittavia tuloksia”.
Samalla ilmi ei käy mitään kovin uutta esimerkiksi Stubbin ja Trumpin suhteesta. Se on paljon julkisuutta saaneen golf-kierroksen jälkeen poikinut Stubbille ja Suomelle keskeisen roolin myös Ukrainan sodan yhtenä eurooppalaisena ratkojana.
Kaikkia päiväkirjamerkintöjä tuskin voi tai kannattaa tyhjentää nyt, molempien presidenttien yhä istuessa vallassa.
Tasavallan presidentti Alexander Stubb tapasi Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin Mar-a-Lagossa, Floridassa, lauantaina 29. maaliskuuta 2025. Vierailu oli luonteeltaan epävirallinen. Presidentit pelasivat kierroksen golfia. Kuva: Alexander Stubb / X
Stubbin suhde Venäjän Lavroviin esiintyy kirjassa myös kohdassa, jossa ”väsynyt eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri” Stubb on laskeutunut osana presidentti Sauli Niinistön johtamaan liikemiesvaltuuskuntaa Siperiaan.
”Tehtäväni on näyttää hyvältä”, Stubb kuvaa. Lisäksi hänen tehtävänään oli osoittaa, että Suomi ottaa kaupankäynnin Venäjän kanssa vakavasti. Ensimmäinen oli hänestä jälkimmäistä vaikeampaa.
Kotimatkalla lentokenttäviranomaiset eivät meinaa päästää lentoa lähtemään joidenkin puuttuvien dokumenttien takia. Stubb menettää malttinsa ja näyttää heille puhelimestaan Lavrovin numeron. Lento saa lähteä.
Stubbin kirjaa ei ollut alun perin tarkoitettu julkaistavaksi juuri presidenttikauden alussa. Hän kertoo aloittaneensa teoksen työstämisen jo vuonna 2020, siis selvästi ennen vaaleja ja virkaan astumista.
Stubb toimi tuolloin vielä Firenzen Eurooppa-yliopiston professorina ja hänen vapautensa ottaa kantaa maailman tapahtumiin oli toisenlainen.
Niin hänen roolinsa kuin kirjan fokuskin on muuttunut matkalla.
Teos on alun perin kirjoitettu englanniksi ja suomenkielinen teos on Kyösti Karvosen käännös.