Vähennystarvetta pyritään kattamaan ensisijaisesti eläköitymisten kautta, mutta pelkästään tällä keinolla tavoitteeseen ei ylletä.
Avaa kuvien katselu
Pohjanmaan hyvinvointialue suunnittelee yhteistoimintaneuvotteluita. Kuva: Antti Haavisto / Yle
20.8. 16:22•Päivitetty 20.8. 16:24
Juttu tiivistettynä
- Pohjanmaan hyvinvointialueen aluehallitus suunnittelee yhteistoimintaneuvottelujen aloittamista.
- Vuoteen 2026 mennessä henkilöstökustannuksia on tarkoitus vähentää noin 10 miljoonaa euroa lakkauttamalla lähes 300 vakanssia.
- Rekrytointilupamenettely on käytössä, ja uusiin rekrytointeihin tarvitaan perustellut syyt.
- Aluejohtaja Marina Kinnunen toivoo rahoitusmallin muutosta ja uskoo säästöpaineiden helpottuvan tulevaisuudessa.
Tämä on tekoälyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelmä.
Pohjanmaan hyvinvointialueen aluehallitus käsittelee ensi maanantain kokouksessaan yhteistoimintaneuvottelujen käynnistämistä koskevaa esitystä. Taustalla ovat hyvinvointialueen tiukat taloudelliset tavoitteet.
Niiden saavuttamiseksi henkilöstökustannuksia joudutaan merkittävästi karsimaan.
Talousarvion mukaan kustannuksia on vähennettävä vuoden 2026 loppuun mennessä noin 57 miljoonaa euroa. Tästä henkilöstökustannusten osuus on noin 10 miljoonaa euroa.
Suunnitelmissa on lakkauttaa lähes 300 vakanssia kesään 2026 mennessä. Tämä on määritelty tarkasti toimialoittain ja kuukausikohtaisesti. Tavoitteena on karsia noin 30 vakanssia kuukaudessa.
Vähennystarve yritetään saada kasaan esimerkiksi eläköitymisten kautta, mutta pelkästään tällä keinolla tavoitteeseen ei ylletä.
Henkilöstövähennykset jatkuvat
Pohjanmaan hyvinvointialueen johtaja Marina Kinnusen mukaan jatkuva epävarmuus ja uhka yt-neuvotteluista ovat raskasta henkilöstölle.
– Toivon, että kun olemme sopeuttaneet toimintaamme alusta saakka tosissaan, lähestymme pian tilannetta, jossa henkilöstömäärä on tasolla, joka vastaa tulevaisuuden rahoitusta, Kinnunen kertoo.
Hyvinvointialueella on käytössä täyttölupamenettely, eli jokainen avoimeksi jäävä paikka harkitaan tarkkaan.
Säästöjen saavuttaminen ei ole ollut helppoa. Kinnusen mukaan se on vaatinut merkittäviä arkeen vaikuttavia muutoksia.
– Palveluverkkoa on muutettu, henkilöstömäärä on vähentynyt ja joitakin palveluja on järjestetty uudella tavalla. Kaikki kustannukset on käyty läpi, ja erityisesti ostopalveluista sekä omista yhtiöistä on etsitty säästöjä.
Yhteinen asiakas- ja potilastietojärjestelmä sekä digitaaliset palvelut tuovat pitkällä aikavälillä lisää tehoa ja säästöjä.
Toiveissa vakaampi rahoitusmalli
Kinnunen suhtautuu tulevaisuuteen varovaisen toiveikkaasti, vaikka hyvinvointialueiden taloustilanne on koko maassa vaikea.
– Monet muutokset ovat olleet välttämättömiä myös muista kuin taloudellisista syistä. Henkilöstö ei olisi riittänyt nykyisen kaltaisella palveluverkolla.
Suurimpana epäkohtana Kinnunen pitää nykyistä rahoitusmallia, johon hän toivoo muutosta.
– Nykyinen malli on liian ailahteleva. Nollasummamalli, jossa rahoitus siirtyy alueelta toiselle esimerkiksi sairastavuuden perusteella, on ongelmallinen, Kinnunen sanoo.
Aluejohtaja Marina Kinnunen näkee tilanteessa myös valoa. Hänen mukaansa hyvinvointialueen tämän vuoden talousarvion tavoite oli 28 miljoonan euron ylijäämä, mutta kesäkuun ennusteen mukaan plussalle päästään noin 20 miljoonaa.
– Olemme siitä tyytyväisiä. Tämä on ensimmäinen vuosi, kun pärjäämme niillä rahoilla, jotka meille on osoitettu, summaa Kinnunen.