Luonnonmetsät Sápmi -työryhmän mukaan Jasper Pääkkösen hotellihanketta suunnitellaan luonnontilaiseen metsään. Hotellihankkeen suunnittelussa mukana olevan tahon mukaan hanke ja luontoarvot eivät ole ristiriidassa.
Jasper Pääkkönen omistaa Helsingin Hernesaaren Löyly-saunan, josta on tullut matkailijoiden suosima vierailukohde. Hänen Inarinjärven matkailuhankkeensa edistyminen on kuitenkin ollut hidasta. OUTI JÄRVINEN
- Luonnonmetsät Sápmi -työryhmä kyseenalaistaa Metsähallituksen kaksoisroolin Jasper Pääkkösen Nanguniemen hotellihankkeessa, jossa se sekä vuokraa maata että arvioi metsien suojelukriteerejä.
- Nanguniemi, jonka rakennuskaava on hovioikeuden päätöksellä lainvoimainen, on työryhmän mukaan luonnontilaista metsää.
- Hotellihankkeen suunnittelussa mukana olevan tahon mukaan hanke ja luontoarvot eivät ole ristiriidassa.
Inarijärvelle suunniteltu Jasper Pääkkösen hotellihanke sijaitsee Saamenmaan metsiä kartoittaneen työryhmän mukaan alueella, jonka metsät pitäisi suojella. Luonnonmetsät Sápmi -työryhmän vetäjä Jan Saijetsin mukaan alueella täyttyvät myös hallituksen laatimat metsiensuojelukriteerit.
Saijets avasi loppusuoralla olevan kartoitushankkeen tuloksia Koneen Säätiön, Greenpeacen ja Luonnonmetsät Sápmi -työryhmän järjestämässä esittelytilaisuudessa. Työryhmä on kartoittanut metsien luonnontilaisuutta saamelaisten kotiseutualueella vuodesta 2023 alkaen. Tätä ennen kartoitusta tehtiin vapaaehtoisvoimin.
Ei tule massaturismikohdetta
Reissussa oleva Pääkkönen ohjaa kysymykset valmistelevaa suunnittelutyötä tekevälle kiinteistökehitysyhtiö Evergreen Capitalille, joka tuli hankkeeseen mukaan vuonna 2023. Yhtiön perustajaosakas Konsta Pikkujämsä kertoo olevansa tietoinen luonnontilaisten metsien selvityskartoituksista.
– Se ei missään nimessä ole meidän hankkeemme kannalta ristiriidassa. Puhdas luonto on, haluan korostaa, se on matkailun edellytys eikä niinkään mikään raaka-aine.
Hotellihanke perustuu ympäristöarvoihin ja pyrkii tarjoamaan kestävän matkailun mahdollistamia luontoelämyksiä. Suunniteltua hotellia on myös kuvailtu luksushotelliksi. Pääkkönen on itse kuvaillut hotellia korkean laatutason matkailuhankkeeksi.
– Me emme ole tekemässä mitään massaturismikohdetta tänne, Pikkujämsä tarkentaa.
Hän muistuttaa, että Nanguniemen kaava pohjautuu luontoselvityksiin, joiden perusteella arvokkaat luontokohteet on jätetty rakentamisen ulkopuolelle.
Nanguniemi sijaitsee Inarijärven etelärannalla. Jasper Pääkkösen hotellihanketta suunnitellaan niemen pohjoiskärkeen, jossa on pienvenesatama. Niemen lounais- ja länsiranta on osin rakennettua. Sieltä löytyy muun muassa hotelli, satama ja mökkejä. Retkikartta/Metsähallitus
Pääkkönen ja Korpi Capital oy solmivat Metsähallituksen kanssa esisopimuksen maan vuokraamisesta matkailukäyttöön vuonna 2019. Nanguniemeä koskevasta kaavasta tehtiin valituksia, mutta korkein hallinto-oikeus hylkäsi ne. Kaava tuli lainvoimaiseksi vuonna 2023.
Kaavan mukaan rakentamisen mittakaava tulee olemaan pientä ja muun muassa rakennusten korkeutta on rajoitettu, jotta ne sulautuvat ympäristöön. Myös rakennuspaikan rakentamattomat osat on säilytettävä luonnontilaisina. Nanguniemen pohjoiskärjessä on asukkaiden ja mökkeilijöiden käyttämä pienvenesatama, jonne johtaa päällystämätön tie, mutta muuta infrastruktuuria suunnitellulla hotellialueella ei vielä ole.
Pikkujämsän mukaan suunnittelutyö edistyy, mutta hän ei anna tarkempaa aikataulua sen etenemisestä. Hän ei halua kommentoida kartoituskriteereitä ja esitettyjä ristiriitaisuuksia kaavan kanssa, mutta huomauttaa, että sidosryhmien kanssa on käyty vuoropuhelua alusta alkaen.
– Aina on tarvetta keskustelulle, ja me mielellämme käymme keskustelua sidosryhmien kanssa.
Saamelaisten kotiseutualueen metsäkeskusteluun liittyy myös poronhoito, sillä porot saavat laiduntaa poronhoitoalueen metsissä vapaasti. Antti Raatikainen
Eturistiriita
Työryhmä pitää Pääkkösen hotellihanketta akuuttina uhkana metsiensuojelulle. Vaikka hanke on saanut lainvoimaisen kaavan, myös osa asukkaista suhtautuu siihen kriittisesti alueen läpi kulkevan porojen siirtoreitin takia.
– Tämä hotellihanke tulee alueille, jotka ovat kriittisiä poronhoidolle, Saijets sanoo.
Toteutunut hotelliprojekti estää hänen mukaansa alueen laidunkäytön.
Metsähallituksen toistaiseksi voimassa olevan linjauksen mukaan saamelaisten kotiseutualueella ei hakata metsiä ilman paliskuntien suostumusta. Rakentamista tämä linjaus ei kuitenkaan koske.
Luonnonmetsät Sápmi -työryhmä kyseenalaistaa sen, että Nanguniemen kaava-alueen vuokraamisesta on sopinut sama taho, joka nyt tutkii, täyttävätkö metsät suojelukriteerit. Metsähallituksella on siis asiassa kaksoisrooli.
Metsähallituksen tämänhetkisen arvion mukaan Inarijärven rantametsät ovat virkistysmetsiä. Työryhmän mukaan Nanguniemen rakentamiselle kartoitetut metsät kuitenkin täyttävät hallituksen suojelukriteerit, sillä valtapuuston ikä on yli 200 vuotta.
– Alueet ovat parempia koskemattomina. Jos joku haluaa retkeillä koskemattomassa luonnossa, kannattaa tehdä se teltan kanssa, Saijets sanoo.
Luonnonmetsät Sápmi on kartoittanut saamelaisten kotiseudun metsät, jotka täyttävät työryhmän kriteerit luonnontilaisista metsistä. Koneen Säätiö on hakkeen rahoittaja. Kuvituskuva. OUTI JÄRVINEN
Nyt neuvotellaan
Saamelaiskäräjät ja Metsähallitus kokoontuvat neuvottelemaan saamelaisten kotiseutualueen vanhojen ja luonnontilaisten metsien kartoituksesta alkavalla viikolla. Kartoitus ja suojelupäätökset on tarkoitus tehdä ensi vuoden aikana, mutta kriteereistä on erimielisyyksiä.
Hallitus hyväksyi keväällä kansalliset kriteerit vanhojen ja luonnontilaisten metsien määrittämiseksi. Tutkijayhteisö on kritisoinut niitä useaan otteeseen liian tiukoiksi.
Luonnonmetsät Sápmi -työryhmä on jo kartoittanut saamelaisten kotiseutualueen suojelun tarpeessa olevia metsiä eri kriteereitä käyttäen. Työryhmän kartoitus ei kuitenkaan yksinään riitä suojelupäätöksiin, sillä Metsähallitus tarvitsee hyväksyttyihin mittauksiin perustuvaa tietoa. Tämän takia kartoitus tehdään kahdesti.
Saamelaisten totuus- ja sovintokomissio luovutti joulukuun alussa hallitukselle alkuperäiskansan kulttuuria ja oikeusloukkauksia koskevan loppuraporttinsa. Metsien osalta raportissa suositetaan, että alueella olevat valtion vanhat metsät suojellaan hakkuilta. Tämän lisäksi saamelaiskäräjät on osoittanut tukensa Luonnonmetsät Sápmi -työryhmän käyttämille kriteereille.
Näin kriteerit poikkeavat
Sekä hallituksen että Luonnonmetsät Sápmi -työryhmän kriteerit pohjautuvat EU:n ohjeistukseen. Suurin ero liittyy valtapuuston iän määrittämiseen, joka on kansallisten kriteerien toinen pääkriteeri, mutta jota työryhmä ei ole ottanut kriteeriksi lainkaan. Valtapuuston korkea ikä ei ole EU:n ohjeistuksessa merkittävä tekijä.
Luonnonmetsät Sápmi -työryhmän mukaan saamelaisten kotiseutualueen luonnonmetsät ovat tyypillisesti eri-ikäisrakenteisia, eli niissä kasvaa sekä nuorta että hyvin vanhaa puuta, toisin kuin istutetuissa teollisuusmetsissä. Selvityksen mukaan monet alueen metsät eivät keski-ikäluokituksessa yllä hallituksen asettamiin kriteereihin, vaikka ne ovat olleet metsinä jääkaudesta lähtien.
”Kolonialismin tiellä?”
Saamelaisten kotiseutualueesta 90 prosenttia on valtion maita. Pinta-alasta 15 prosenttia on metsätalouden hallinnassa.
Luonnonmetsätyöryhmän kartoituksen mukaan 40 prosenttia alueen luonnonmetsistä on tällä hetkellä vailla pysyvän suojelun turvaa. Osa näistä on asetettu metsätalouden ulkopuolelle toistaiseksi. Yhteensä suojelemattomia luonnonmetsiä on noin 330 000 hehtaaria, josta puolet on kasvullista metsää ja puolet kitumaata.
Suomen ympäristökeskuksen projektipäällikkö Kimmo Syrjänen painotti kartoituksen esittelytilaisuudessa pitämässään puheenvuorossa, että Ylä-Lapin metsien suojelu on tarpeellista, sillä pohjoisen metsämannerta ei voi suojella missään muualla. Metsät Ruotsin, Norjan, Suomen ja Venäjän pohjoisosissa linkittyvät toisiinsa ja muodostavat elinalueen pohjoisen lajistolle.
– Metsähallitus Metsätalous Oy inventoi Ylä-Lapin metsiä poliittisin kriteerein, joiden keskeisin tavoite lienee saada aikaan mahdollisimman vähän suojeltavaa pinta-alaa, hän sanoo.
– Ollaanko vanhalla kolonialismin tiellä, jossa kävellään maan tavan mukaisesti saamelaisten yli?