Suomen Salibandyliitto haki paluuta kultakantaan 24 vuoden jälkeen ruotsalaisopein. Kotimaassaan kultaa sekä naisten että miesten liigassa huuhtoneen Andreas Harneskin piti olla sateentekijä, joka syöksee Ruotsin valtaistuimelta yhdeksän peräkkäisen maailmanmestaruuden ja lähes 20 vuoden tauon jälkeen.
Suomella oli kaikkien aikojen sauma palata maailmanmestariksi, sillä näin heikkoa Ruotsia ei ole MM-kisoissa nähty naismuistiin.
Ruotsi syöstiin valtaistuimelta, mutta Suomen sijaan siinä onnistui Sveitsi – ruotsalaiskomennossa sekin.
Sveitsi palasi maailmanmestariksi 20 vuoden tauon jälkeen kukistettuaan ensin välierässä Ruotsin 6–3 ja finaalissa kisaemäntä Tšekin 2–0 lähes 6 900 katsojan edessä.
Tšekin valmennustiimiin kuuluva Kati Eteläpää totesi jo finaalipaikan olevan joukkueelle voitto. Tšekki pelasi MM-finaalissa ensimmäistä kertaa historiassa.
Sveitsin ja Tšekin lisäksi voittajia olivat myös kisajärjestäjät: monessa alkusarjankin ottelussa riitti tunnelmaa, ja Tšekin MM-kisat rikkoivat komeasti naisten kisojen yleisöennätyksen. Yhdeksän päivän aikana kisoissa vieraili 67 736 katsojaa.
Kisoihin panostettiin ennalta: niitä mainostettiin pääkaupunki Prahan kaduilla jo toukokuussa. Kisojen aikana salibandysarjat olivat Tšekissä tauolla, jotta lajiväki voisi keskittyä kotikisoihin. Suomella riittää seuraavissa kotikisoissa työsarkaa päästä vastaaviin lukemiin ja tunnelmiin.
Avaa kuvien katselu
Tšekki on viime vuosina osoittanut, että se osaa järjestää arvokisoja. Keväällä jääkiekon naisten MM-kisat rikkoivat ennätyksiä, ja nyt salibandyn naisten MM-kisat panivat yleisöennätykset uusiksi. Kuva: © 2025 Jiri Uchytil, all rights reserved.
Loppuottelussa kohtasivat ansaitusti kaksi turnauksen parasta joukkuetta. Salibandyjätit Suomi ja Ruotsi jäivät nuolemaan näppejään, vaikka pelaajamateriaaliltaan molempien joukkueiden piti olla finalisteja huomattavasti edellä.
MM-turnaus jätti paljon kysymyksiä
Jo viimeisin EFT-turnaus antoi viitteitä siitä, että odotettavissa olisi kaikkien aikojen tasaisin MM-turnaus.
Suomi hävisi lokakuussa katastrofaalisesti kaikki kolme otteluaan, eivätkä pelilliset ongelmat kadonneet parissa kuukaudessa minnekään. Suomi valitsi puolustaa pelaajamerkillä, jotta se voisi haastaa loppuottelussa nimenomaan Ruotsin. Vain harva seurajoukkue luottaa pelaajavartiointiin, ja liian usein omat pelaajat hukkuivat.
Andreas Harnesk peräänkuulutti pelaajavalinnoissaan pallollista taitoa ja nopeutta. Suomen piti olla joukkue, joka puolustaa hyökkäämällä ja ottaa kentällä aloitteen. Harnesk halusi kaikkien kolmen kentän tekevän tulosta.
Pallollinen peli ei kuitenkaan missään vaiheessa turnausta ollut toivotulla tasolla. Ensimmäisessä maajoukkuepestissään oleva Harnesk ei kyennyt reagoimaan riittävästi otteluiden sisällä. Tšekki voitti Suomen fyysisyydessä mennen tullen välierässä.
Sveitsin ylivoima Ruotsia vastaan oli vieläkin selvempi. Sveitsi iski armotta Ruotsin heikkouksiin ja purki puolustavan maailmanmestarin näennäisen prässin kerta toisensa jälkeen hyökäten tehokkaasti vastaan.
Avaa kuvien katselu
Ruotsin turnaus oli katastrofaalinen. Kuva: © 2025 Matyas Klapa, all rights reserved.
Suomen Salibandyliiton huippu-urheilujohtaja Petri Kettunen ei vielä pronssiottelun erätauolla ollut vaihtamassa valmennusta. Kettusen mukaan naisten maajoukkue on murrosvaiheessa ja Harnesk on siihen oiva kehitysvalmentaja.
Kettusen mukaan Harneskin tehtävänä on auttaa myös suomalaisia seurajoukkueita, joissa maajoukkuepelaajat tehdään.
Harneskilla riittää siinä työsarkaa, jos ruotsalaisvalmentaja saa jatkaa tehtävässään vielä MM-kisojen pettymyksen jälkeen.
Avaa kuvien katselu
Andreas Harneskin jatko Suomen päävalmentajana on vaakalaudalla. Kuva: Salibandyliitto
Tšekin MM-turnaus jätti paljon kysymyksiä, joista yksi suurimmista kuuluu, miten Suomen F-liiga pysyy kehityksessä mukana. Riittääkö sarjan taso ja vauhti kehittämään pelaajia kansainväliselle huipulle?
Kun Suomi jäi Sveitsin MM-kisoissa kuusi vuotta sitten pronssille, suuntasi moni pelaajista hakemaan oppia ulkomailta.
MM-kultaa voittaneesta Sveitsin joukkueesta liki puolet tulee kotimaansa sarjasta ja puolet Ruotsin liigasta. Suunnilleen samanlainen suhde oli Tšekin joukkueella, joskin pari pelaajaa pelaa myös Sveitsin liigaa.
Salibandyjättiläisillä pohdinnan paikka
Avaa kuvien katselu
Sveitsi uusi maailmanmestaruuden 20 vuoden tauon jälkeen. Suomen edellisestä MM-kullasta on 24 vuotta. Kuva: © 2025 Barbora Reichova, all rights reserved.
Toisiinsa viime vuosina keskittyneet Ruotsi ja Suomi ovat nyt uuden tilanteen edessä: kahden vuoden päästä Turussa ne jahtaavat Tšekkiä ja Sveitsiä. Salibandyjättiläisten joutuminen pronssiotteluun tekee lajille hyvää, mutta Suomessa ja Ruotsissa on iso pohdinnan paikka.
Varsinkin Ruotsissa on usein syyllistytty ylimielisyyteen, kun ylivertaisen pelaajamateriaalin on katsottu tuovan maailmanmestaruus automaatiolla. Tšekin MM-turnaus osoitti, ettei se enää riitä.
Maailmanmestaruuden vieneen Sveitsin valmennustiimiin kuuluva Kari Koskelainen peräänkuulutti haastattelussa pelaajien ja valmennuksen välistä luottamusta. Pelaajat ovat ostaneet valitun pelitavan ja luottavat siihen.
Samaa ei voi sanoa Suomen ja Ruotsin joukkueista. Ruotsin tähtipelaaja Maja Viström myönsi SVT:n haastattelussa kesken välierän, ettei tiedä, mitä joukkue kentällä tekee.
Avaa kuvien katselu
Suomi ja Ruotsi joutuivat tyytymään himmeämpiin mitaleihin. Kuva: © 2025 Matyas Klapa, all rights reserved.
Ruotsin mestaruusputken katkeaminen tekee lajille hyvää, mutta huomionarvoista on, että neljän kärkimaan takana ero on vain kasvanut. Slovakian piti olla maailman viidenneksi paras maa, mutta Tšekin MM-kisoissa nähtiin umpisurkea Slovakia, josta Neuchatelin vuoden 2019 MM-kisojen puolivälierässä Suomea vastaan kamppaillut joukkue oli kaukainen muisto vain.
Suomi pelaa kotikisoissaan kahden vuoden päästä siis varmuudella vähintään pronssista.
Finaalipaikka ei kuitenkaan ole enää selviö, ja hyvä niin.