- Erittäin uhanalaisen amurintiikerin kanta on elpynyt Venäjän ja Kiinan suojelutoimien ansiosta.
- Samaan aikaan Venäjä on ajanut alas vuosikymmeniä kestäneen yhteistyön lännen kanssa, kertoo tiikerin suojeluhankkeeseen osallistunut yhdysvaltalainen biologi Jonathan Slaght.
- Venäjä jatkaa lajin suojelua Kiinan kanssa, ja maat ovat perustaneet yhteisen suojelualueen.
Viime vuonna näihin aikoihin villi amurintiikeri havaittiin Changbai-vuoren luonnonsuojelualueella, Koillis-Kiinassa sijaitsevassa Jilinin maakunnassa.
Luonnonsuojelualueen henkilökunta sai tallennettua maailman suurimman kissapedon autotien varrella. Kiinalaisviranomaisten mukaan laji oli palannut alueelle kolmenkymmenen vuoden tauon jälkeen.
Avaa kuvien katselu
Kartassa näkyy keltaisella amurintiikerin historiallinen esiintymisalue, oranssilla nykyinen. Kuva: Leena Luotio / Yle, Mapcreator, OpenStreetMap
Erittäin uhanalaiseksi luokitellun amurintiikerin luonnonkanta on elpynyt, kun Kiina ja Venäjä ovat kiinnittäneet huomiota lähes sukupuuttoon kuolleen lajin suojeluun. Toisaalta kissapedon hyväksi tehtävä työ on vaikeutunut sen jälkeen, kun Venäjä on estänyt luonnonsuojeluyhteistyötä lännen kanssa.
USA tarjosi apua amurintiikereiden suojelemiseksi
Kansainväliset ponnistelut amurintiikerin suojelemiseksi alkoivat toden teolla vuonna 1992.
Silloin yhdysvaltalainen villieläinten suojeluyhdistys WCS tarjosi rahoitusta ja teknologiaa tukeakseen venäläisiä luonnonsuojelijoita.
Syntyi maailman pisimpään jatkunut tiikerin tutkimusohjelma, jonka aikana pyydystettiin yli sata tiikeriä. Niihin asennettiin seurantapanta ja ne päästettiin takaisin luontoon tutkimustiedon keräämiseksi.
Avaa kuvien katselu
Siperiantiikerit leikkivät lumessa Kiinan Heilongjiangin maakunnassa sijaitsevassa tiikeripuistossa tammikuussa 2025. Kuva: Chi Shiyong / Getty Images
Venäjän Kaukoidässä työskennellyt ja hankkeeseen osallistunut yhdysvaltalainen luonnonsuojelubiologi Jonathan Slaght kertoo, että tiikereistä tuli tutkijoille paljon enemmän kuin vain anonyymejä, numeroituja tutkimuseläimiä. He seurasivat yksittäisiä tiikereitä aina ensimmäisestä elinvuodesta kuolemaan asti.
– Niistä tuli nopeasti yksilöitä, Slaght kertoo mediayhtiö CNN:n haastattelussa.
Slaghtin hiljattain ilmestynyt kirja Tigers Between Empires kertoo 30 vuotta kestäneestä yhdysvaltalais-venäläisestä yhteistyöstä amurintiikerin pelastamiseksi.
Stalin ja Putin ottivat amurintiikerin omakseen
Amurintiikeri on kamppaillut hengestään kauan. Laji oli kuolla sukupuuttoon 1930-luvulla, kun niitä arvioitiin Venäjällä olevan vain kolmisenkymmentä yksilöä.
Metsästysrajoitukset ja suojelualueet pelastivat kissapedon sukupuutolta, mutta vuonna 1991 lajin salametsästys taas kiihtyi. Neuvostoliiton hajoaminen ajoi Venäjän Kaukoidän pitkittyneeseen talouskriisiin, joka sai ihmiset kaatamaan arvokkaita kissapetoja.
Vuonna 1992 käynnistynyt kansainvälinen tutkimusohjelma selvitti ensimmäisen vuosikymmenensä aikana, että 75 prosenttia tiikerin kuolemista johtui salametsästyksestä. 1990-luvulla siperiantiikereitä arvioitiin olevan korkeintaan 250 yksilöä.
Avaa kuvien katselu
Amurin- eli siperian tiikeri on maailman suurin kissapeto. Uros voi saavutta jopa 300 kilon painon. Kuva: Chi Shiyong / Getty Images
Amurintiikereitä salametsästetään yhä. Luonnonsuojelubiologi Slaght kertoo, että koronapandemian aikana salakuljettajat alkoivat myydä tiikerin ruumiinosia ennaltaehkäiseväksi lääkkeeksi virusta vastaan.
Toisaalta tutkija sanoo, että presidentti Vladimir Putinin aikana salakaatoa on saatu kuriin, kun Venäjällä on säädetty lakeja, jotka edesauttavat uhanalaisten lajien suojelua.
– Villieläimet voivat yleensä hyvin itsevaltaisen hallinnon alaisuudessa. Tiikerit palautettiin Stalinin vallan aikana, Slaght sanoo The Observer -sanomalehden haastattelussa.
Luonnonsuojeluyhteistyö lännen kanssa tyrehtyi
Venäjä on vaikeuttanut 2010-luvulta lähtien järjestelmällisesti maassa toimivien ulkomaalaisten järjestöjen sekä ulkomaalaista rahoitusta saavien venäläisten järjestöjen toimintaa.
Venäjän niin kutsuttujen agenttilakien kohteena ovat olleet usein ympäristö- ja luonnonsuojelujärjestöt.
Slaghtin mukaan venäläisviranomaiset häiritsivät myös siperiantiikerin tutkimushanketta. Kansainvälisen hankkeen rooli alkoi supistua, ja lopulta se päättyi hiljaisesti. Yhdysvaltalaistutkija kertoo, etteivät hankkeen parissa työskennelleet venäläiset vastanneet enää hänen yhteydenottoihinsa.
– Luulen, että he pelkäävät nykyään olla yhteydessä ulkomaalaisten kanssa, Slaght sanoo The Observerille.
Samaan aikaan Putin oli alkanut näyttävästi ajaa amurintiikerin suojelua. Esimerkiksi vuonna 2014 Venäjän presidentti vapautti kolme kissapetoa luontoon Amurin alueella. Siperiantiikereistä tuli pikemminkin Venäjän nationalismin kuin lännen sekaantumisen symboli.
Alla oleva CCN:n X-julkaisu kertoo, että yhtä Putinin vapauttamaa amurintiikeriä syytettiin vuohilauman kimppuun hyökkäämisestä Kiinassa.
Kansainvälisten suojeluhankkeiden toiminta on vaikeutunut entisestään Venäjällä sen jälkeen, kun maa aloitti hyökkäyssodan Ukrainaan vuonna 2022. Venäjä on kieltänyt kansainvälisten luonnonsuojelujärjestöjen WWF:n ja Greenpeacen toiminnan maassa.
Venäjä ja Kiina perustivat yhteisen suojelualueen
Amurintiikereiden kanta on elpynyt viime vuosina.
Presidentti Putin väitti vuonna 2022, että maan tiikerikanta lähes kaksinkertaistui vuodesta 2010 vajaasta neljästä sadasta aikuisesta yksilöstä 750 yksilöön. Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN taas arvioi vuonna 2022, että aikuisten tiikerien populaatio olisi korkeintaan 486 yksilöä.
Tutkija Jonathan Slaght kiinnittää huomiota läpinäkyvyyden puutteeseen Venäjän luonnonsuojelutyössä ja pelkää sen uhkaavan jo saavutettua edistystä. Toisaalta yhdysvaltalaistutkija kiittää Venäjää ja Kiinaa rajat ylittävästä yhteistyöstä.
Viime vuonna maat päättivät rajat ylittävän suojelualueen perustamisesta, kun Putin vieraili Pekingissä tapaamassa Kiinan johtajaa Xi Jinpingiä. Uusi suojelualue yhdistää molempien maiden kansallispuistot, jotka toimivat amurintiikereiden elinalueina.