- Sosiaalialan järjestöt syyttävät hyvinvointialueita laittomista säästöistä lastensuojelussa.
- Järjestöjen mukaan alueet rikkovat lakia, kun palvelut valitaan hinnan perusteella eikä lapsen yksilölliseen tarpeen mukaan.
- Hyvinvointialueiden mukaan tarkoituksena on muun muassa sosiaalityöntekijöiden työn helpottaminen ja hankintalain noudattaminen.
- Aluehallintovirasto on valvonut kolmea hyvinvointialuetta. Järjestöt peräänkuuluttavat tiukempaa valvontaa.
Sosiaalialan ammattijärjestöjen mukaan hyvinvointialueet säästävät rahaa lastensuojelusta laittomasti.
Järjestöt väittävät, että hyvinvointialueet rikkovat lakia, kun ne valitsevat yksityisiltä tahoilta ostamansa lastensuojelupalvelut halvimman hinnan perusteella.
Lain mukaan arvion palveluiden tarpeesta tekee lapsen tilanteeseen perehtynyt sosiaalityöntekijä. Järjestöjen mukaan tämä ei toteudu, jos palvelu valitaan hinnan perusteella.
Sosiaalityöntekijäin liiton teettämän kyselyn mukaan ongelma koskee lähes kaikkia hyvinvointialueita.
Lastensuojelun ostopalveluiden kilpailutuksesta vastaavat asiakasohjausyksiköt. Hyvinvointialueiden mukaan ne noudattavat niin lastensuojelu- kuin hankintalakia ja auttavat sopivien palveluiden löytämisessä.
Sosiaalityöntekijäin liiton puheenjohtaja Kaisa Huttunen osallistui aiemmassa työpaikassaan asiakasohjausryhmän kokouksiin:
Videon kuvaus: Kare Lehtonen ja editointi: Esa Huuhko / Yle
Aluehallintovirasto (avi) on saanut asiakasohjausyksiköihin liittyviä epäkohtailmoituksia kolmelta hyvinvointialueelta: Pohjois-Pohjanmaalta, Kymenlaaksosta ja Etelä-Savosta.
Ne kaikki ovat saaneet avilta hallinnollista ohjausta. Marraskuussa se kehotti Etelä-Savon hyvinvointialuetta varmistamaan, että lastensuojelupalveluiden järjestämisessä noudatetaan lakia.
Etelä-Savon hyvinvointialueen (Eloisa) palvelualuepäällikkö Johanna Will-Oravan mukaan asiakasohjausryhmien tavoitteena on helpottaa sosiaalityöntekijöiden työtä, ei viedä heidän määräysvaltaansa.
Hän kuitenkin myöntää, että tavoitteena on säästää rahaa ohjauksen avulla.
– Esimerkiksi tehostetun perhetyön tuntihinnoissa on aikamoisia eroja. Lasten asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle esitetään edullisinta vaihtoehtoa.
Mitä lastensuojelun palvelut ovat?
Avohuollon tarkoituksena on tukea perhettä niin, että lapsi voi asua kotona.
Tukitoimia ovat esimerkiksi kotipalvelu, perhetyö, kuntoutus ja tukiperhetoiminta.
Sijaishuolto tarkoittaa, että lapsen hoito ja kasvatus järjestetään kodin ulkopuolella.
Lapsi voi asua esimerkiksi sijaisperheessä, lastenkodissa tai ammattimaisen perhehoitajan luona.
Etelä-Savossa rajoitettiin rahankäyttöä
Asiakasohjaus- tai palveluohjausyksiköt eivät ole uusi keksintö. Hyvinvointialueuudistuksen myötä malli rantautui suurimmista kaupungeista koko Suomeen.
Etelä-Savon lastensuojelussa yksikkö perustettiin keväällä 2024.
Jo seuraavana syksynä avi sai epäkohtailmoituksen, jonka mukaan kaikki yli 500 euron hintaiset palvelut piti perustella erikseen ja hyväksyttää palvelualuepäälliköllä. Asiakasperhe joutui odottamaan palvelua jopa useita kuukausia.
Sosiaalityöntekijäin liiton puheenjohtaja Kaisa Huttusen mukaan palveluiden viivästyminen tai niiden evääminen kokonaan aiheuttaa perheille suurta epävarmuutta.
– Olen ollut niissä tilanteissa. Asiakkaat ovat hätääntyneitä, he varmistelevat ja kyselevät, että onko tätä palvelua vielä vaikka joulun jälkeen.
Palvelualuepäällikkö Johanna Will-Oravan mukaan hintakatto koski kaikkia Eloisan sosiaalipalveluita. Viivästykset johtuivat siitä, että sopimuksia ei ollut vielä saatu laadittua keväällä tehdyn kilpailutuksen jäljiltä.
Will-Oravan mukaan palveluiden järjestäminen sujui pääosin ilman viiveitä.
Avaa kuvien katselu
Itä-Suomen aluehallintoviraston päätöksessä kerrotaan Etelä-Savon hyvinvointialuetta koskevan epäkohtailmoituksen sisällöstä. Kuva: Itä-Suomen aluehallintovirasto / Derrick Frilund / Yle
Eloisasta tehtiin toinen epäkohtailmoitus toukokuussa.
Sen mukaan sosiaalityöntekijä saattoi myöntää esimerkiksi kotipalvelua tai tehostettua perhetyötä korkeintaan kolmen kuukauden ajaksi. Sitä pidemmät sopimukset tuli viedä esihenkilötiimin käsittelyyn.
Will-Oravan mukaan käytäntö poistui kesän jälkeen. Hän kertoo, että nykyisin sosiaalityöntekijän tulee keskustella esihenkilön johdolla omassa tiimissään, jos samaa palvelua halutaan jatkaa yli puoli vuotta.
Sosionomeja ja sosiaalityöntekijöitä edustavan ammattijärjestö Talentian erityisasiantuntija Alpo Heikkinen pitää Eloisan tapausta vakavana.
– Perheellä tulee olla mahdollisuus saada sosiaalityöntekijän harkinnan perusteella myös palveluita, jotka ovat hintansa puolesta kalliimpia kuin mitä kilpailutuksessa on määritelty.
”Pohde yritti vaientaa”
Ammattijärjestöjen mukaan nykyinen valvonta ei riitä ongelmallisten käytäntöjen kitkemiseen.
Aluehallintovirasto valvoo hyvinvointialuetta vain epäkohtailmoitusten perusteella. Niitä voivat tehdä työntekijät ja asiakkaat.
Päätösten noudattaminen jää hyvinvointialueiden vastuulle, koska jälkivalvontaa tai seuraamuksia ei ole.
Hyvinvointialueiden mukaan ne ovat täsmentäneet toimintaansa avin päätöksen jälkeen.
– Valvontaprosessi on hidas ja seuraamukset löysät. Sillä ei ole paljon pelotevaikutusta, sanoo Talentian erityisasiantuntija Alpo Heikkinen.
Heikkisen mukaan viranomaisten pitäisi selvittää, millaisia ohjattuja ostopalvelukäytäntöjä hyvinvointialueilla on.
Avaa kuvien katselu
Kaisa Huttunen työskentelee nykyisin Etelä-Karjalassa. Hän valitsi alueen sen perusteella, ettei siellä ole käytössä asiakasohjausta. Kuva: Kare Lehtonen / Yle
Kaisa Huttusen mukaan työntekijöillä on korkea kynnys epäkohtailmoituksen tekemiseen, koska siitä voi seurata erilaisia vaientamisyrityksiä, kuten varoituksilla ja irtisanomisilla uhkailua.
Hän kertoo kokeneensa niitä itsekin. Huttunen työskenteli aiemmin Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella (Pohde), ja puhui säästöihin liittyvistä ongelmista julkisesti jo syksyllä 2023.
– Jouduin puhutteluun, kun annoin Ylelle haastattelun. Tein epäkohtailmoituksen asiaohjausryhmäkäytännöistä, ja jouduin puhutteluun siitäkin.
Huttunen toivoo, että viranomaiset jalkautuisivat hyvinvointialueille ja haastattelisivat työntekijöitä, eivät vain johtoporrasta.
Kaisa Huttunen kertoo, mitä seurauksia hänelle on tullut julkisen kritiikin esittämisestä:
Videon kuvaus: Kare Lehtonen ja editointi: Esa Huuhko / Yle
Huttusen entinen työnantaja Pohde ei kommentoi yksittäisen työntekijän tilannetta.
Toimialuejohtaja Leena Mämmi-Laukan mukaan työntekijän lojaliteettivelvollisuus tarkoittaa yleisellä tasolla sitä, että työntekijän tulee välttää toimintaa, joka vahingoittaa työnantajaa.
– Kunnioitamme jokaisen sananvapautta ja kannustamme työntekijöitä myös kriittisen palautteen antamiseen, hän kirjoittaa sähköpostivastauksessaan.
Onko sinulla meille uutiskuva, -video tai juttuvinkki?
Voit lähestyä toimitusta luottamuksella ja lähettää alla olevalla lomakkeella vinkkisi, uutisvideosi tai -kuvasi meille.