Valtiontalous|Eduskunta aloitti maanantaina keskustelun ensi vuoden budjetista. Vääntö eteni totutusti: hallitus puolusti toimiaan, oppositio kritisoi niitä.
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Eduskunta aloitti maanantaina keskustelun ensi vuoden budjetista. Siinä oppositio kritisoi hallitusta leikkauksista ja työttömyydestä.
Valtiovarainministeri Riikka Purra puolusti hallituksen sopeutustoimia ja totesi, että Suomen velan suhde bruttokansantuotteeseen ylittää pian 90 prosenttia.
Opposition mukaan hallitus on epäonnistunut talouden kääntämisessä, kun taas hallituspuolueet korostivat, että leikkaukset ovat välttämättömiä Suomen talouden korjaamiseksi.
Oppositiopuolueet kritisoivat maanantaina eduskunnan täysistunnossa kovin sanoin hallitusta, kun eduskunta aloitti keskustelun ensi vuoden budjetista.
Opposition ryhmäpuheenvuorot ryöpyttivät hallitusta muun muassa veronkevennyksistä, työttömyystilanteesta ja siitä, että se on leikkauksillaan kolhinut suomalaisten luottamusta tulevaisuuteen.
Vastaavasti hallituksen ryhmäpuheenvuorot puolustivat hallituksen toimia ja kutsuivat niitä välttämättömiksi, jotta Suomen talouden suunta saadaan käännettyä.
Niin teki myös omassa puheenvuorossaan valtiovarainministeri Riikka Purra (ps). Hän kertasi, kuinka Suomen velan suhde bruttokansantuotteeseen rikkoo pian 90 prosentin rajapyykin. Siksi Purran mukaan on varmaa, että Suomi on pulassa, ellei se saa aikaan talouskasvua.
Hän myönsi, että hallituksen tekemät leikkaukset hidastavat talouskasvua, mutta Purran mukaan olisi ”täydellisen vastuutonta” talouspolitiikkaa olla tekemättä sopeutuksia väärään suhdannetilanteeseen vedoten.
”Eikä sellaista suhdannetta ole, että sosialisti sopeuttaisi”, hän totesi.
Purran mukaan ensi vaalikaudellakin tulee sopeuttaa. Hänen mukaansa niin sanottu velkajarru pakottaa puolueet tunnustamaan tosiasiat, mutta ”päätöksiä mikään jarru ei tee”.
Purran mukaan Suomella on pian 200 miljardia euroa velkaa, ja hän syytti edellistä hallitusta ”euforisesta tuhlaamisesta”. Nykyinen hallitus korjaa tehtyjä vahinkoja, Purra sanoi.
”Saamme kyllä rakkaan maamme kuntoon, kunhan jatkamme johdonmukaisesti työtä emmekä luota petollisiin seireeneihin.”
Purran puheenvuoroa edeltäneet eduskuntaryhmien ryhmäpuheenvuorot noudattivat tuttua kaavaa: hallituksen edustajat kehuivat toimiaan, opposition edustajat kritisoivat niitä.
Kokoomuksen Janne Jukkola totesi ryhmäpuheenvuorossaan, että suomalaisten luottamus talouteen on palautettava.
Päätöksenteon lähtökohtana tulee Jukkolan mukaan olla fakta, että Suomen talous on kehittynyt huonosti ja että työttömyys on liian korkealla. Merkkejä Suomen suunnan parantumisesta on kuitenkin näkyvissä, hän sanoi: esimerkiksi yhä useampi pk-yritys on päättänyt rekrytoida työntekijöitä ja asuntomarkkinat ovat alkaneet elpyä.
”Tavallinen suomalainen pärjää hieman paremmin arjessaan”, Jukkola totesi.
Perussuomalaisten Ville Vähämäki totesi ryhmäpuheenvuorossaan, että hallitus on sopeuttanut sieltä, mistä vaikutus on tavalliseen suomalaiseen on kaikkein pienin. Vaikeitakin leikkauksia on tehty ja joihinkin suomalaisiin osuu päällekkäisiä leikkauksia, mutta samalla hallitus on parantanut kansalaisten ostovoimaa, Vähämäki totesi.
Linja on Vähämäen mukaan selvä: velkasuhteen tulee taittua, työnteko on tehtävä kannattavaksi ja säästöt tehtävä sieltä, missä ne tuntuvat vähiten tavalliselle suomalaiselle.
”Tämä budjetti on oikea askel siihen suuntaan”, Vähämäki sanoi.
Oppositiopuolue Sdp:n Joona Räsänen totesi ryhmäpuheessaan, että muissa Venäjän rajamaissa työllisyys on kääntynyt kasvuun.
”Täällä on kyselty, onko Suomi enää pohjoismaa, mutta nyt on syytä kysyä, olemmeko me edes osa Eurooppaa?” Räsänen kysyi. Hän totesi, että Suomi on OECD:n ennusteessa ainut kehittynyt maa, jonka talous ei kuluvana vuonna kasva.
”Hallituksen saldo on paljon puhetta, mutta vähän villoja”, Räsänen sanoi. Hänen mukaansa talouden parasta valuuttaa on luottamus.
”Ja juuri luottamuksen vahvistamisen hallitus on laiminlyönyt.”
Räsäsen mukaan veronkevennykset on kohdistettava tavallisille suomalaisille, pienten yritysten tilannetta on helpotettava ja investoinnit on saatava liikkeelle.
Räsänen toisti Sdp:n usein kuullun teesin: talouden tasapainottaminen on mahdollista tehdä reilummin kuin hallitus on tehnyt.
Keskustan ryhmäpuheenvuoron pitänyt Mauri Kontu totesi, että Suomen suunta olisi yhdessä mahdollista muuttaa, kunhan ”jätetään joutavanpäiväinen vastakkainasettelu pois”.
”Nyt pitää luoda vakaa näkymä eteenpäin yli vaalikauden. Luottamus, että Suomi nousee”, Kontu sanoi.
Hallitus on Kontun mukaan onnistunutkin, mutta käännettä parempaan ei silti ole tullut.
Hänen mukaansa työllistämisen kynnystä pienimmissä yrityksissä pitää madaltaa esimerkiksi palauttamalla kotitalousvähennyksen ehdot ennalleen.
”Turha byrokratia pois, yritys pitää pystyä perustamaan päivässä”, Kontu sanoi.
Suomen talous on vajonnut uudestaan taantumaan, Kontu sanoi. Hänen mukaansa hallitus on epäonnistumassa taloustavoitteidensa saavuttamisessa.
Vihreiden Krista Mikkonen puolestaan totesi ryhmäpuheenvuorossaan, että Suomen talous on suurten haasteiden edessä.
”Siksi on kestämätöntä, että hallitus omilla toimillaan kylvää entistä suurempaa epävarmuutta talouteen ja ihmisten arkeen”, hän sanoi
”Ei ole mitään järkeä säästää satasta tänään, jos se johtaa tonnin laskuun muutaman vuoden päästä.”
Hänen mukaansa Suomella ”ei kerta kaikkiaan ole varaa Orpon hallitukseen”.