Kanadalaisen Emily St. John Mandelin menestysromaani Asema 11 (2014) oli post­apokalyptinen kuvaus pandemiasta selvinneestä ihmisjoukosta.

Virukset hallitsevat myös Mandelin uudessa romaanissa. Se on kirjoitettu koronapandemian aikana.

Globaaleja katastrofeja ei voi estää, mutta voiko yksittäisten ihmisten kohtaloa muuttaa? Tässä on Mandelin tieteisfiktion suuri kysymys.

Kirjassa liikutaan neljällä aikatasolla, joita ovat 1912, 2020, 2203 ja 2401. Mukana on hahmoja Mandelin aiemmista kirjoista. Yksi heistä selvittää ystävänsä katoamista vuonna 2020. Ystävä oli yksi päähahmoista Mandelin romaanissa Lasihotelli.

Eräs Rauhallisuuden meren keskeinen juonne tapahtuu vuonna 2203. Kirjailijanainen kiertää planeetta Maassa mainostamassa romaaniaan. Hän asuu Kuun siirtokunnassa.

Naisen romaanissa käsitellään, niinpä niin, pandemioiden historiaa. Samaan aikaan Australiassa havaitaan merkkejä uudesta viruksesta. Tutkijaryhmät sekä Maassa että siirtokunnissa ovat kehitelleet vuosikymmeniä aikakonetta.

Vuonna 2401 Kuun johtavalla tutkimusyliopistolla Aikainstituutilla on aikakone. Instituutin työntekijä Gaspery lähtee menneisyyteen selvittämään erästä mysteeriä. Ensimmäisen kerran sitä todistaa nuori Edwin Vancouverinsaaren metsässä vuonna 1912.

Aikamatkailua voi pitää teoksen pääaiheena, ja se onkin kirjan hedelmällisintä materiaalia. Sen kautta voi käsitellä niin syiden ja seurausten yhteyttä kuin tapahtumien korjaamisen mahdollisuutta. Instituutin sääntöjen mukaan ketään ei saa pelastaa menneisyydessä, koska se horjuttaisi tulevaisuutta. Aikamatkailijan täytyy kylmettää itsensä, mutta pystyykö Gaspery siihen?

Asetelma tuo mieleen Terry Gilliamin tieteiselokuvan 12 apinaa, jossa myös aikamatkailtiin ja virus tuhosi populaatioita. Elokuva on Mandelin romaania synkempi.

Lasihotellissa annettiin lohtua vaihtoehtotodellisuuksien kautta, päälle liimatun tuntuisesti.

Rauhallisuuden meressä toivoa ruokkii aikamatkailu. Romaanin lopussa köllitään jo liiankin rauhallisissa merissä.

Mandel kuljettaa tekstiä vaivattomasti, mutta ei vaivaa lukijan päätä tai moraalia.

Kirjailija sanoi Suomen Kuvalehden haastattelussa heinäkuussa 2025, että tuleva romaani Exit Party on Rauhallisuuden merta parempi, kiinnostavampi ja kunnianhimoisempi. Se jää nähtäväksi, mutta tämä teos voisi kyllä kurottaa korkeammalle. 

Emily St. John Mandel: Rauhallisuuden meri. Suomentanut Aleksi Milonoff. 261 sivua. Tammi, 2025.