On luotu työnhakupalvelu, jossa luotetaan ilmoittajien rehellisyyteen. Mutta läheskään kaikki eivät noudata sääntöjä, kirjoittaa tutkiva toimittaja Anne Ali-Hokka.
Avaa kuvien katselu
MOT kertoi maanantaina, miten Työmarkkinatorille keksitään työpaikkahakuja ja mainostetaan samalla yrityksen toimintaa. Yksi haastateltavista oli aiemmin omaakin vuokratyöfirmaa pyörittänyt Heikki Kinnari. Kuva: Juha Kivioja / Yle
Voiko työnhakija luottaa siihen, että virallisella työnhakufoorumilla julkaistut ilmoitukset ovat aina aitoja?
Tällä hetkellä ei. Työpaikkailmoituksia keksitään omasta päästä ja monistetaan muiden ilmoituksia, kertoivat henkilöstöpalvelualaa tuntevat tuoreessa MOT-ohjelmassa:
Julkisin varoin ylläpidetyllä Työmarkkinatorilla on yleistä julkaista samoja ilmoituksia kuukaudesta toiseen. Lisäksi siellä esiintyy rinnakkaisia ilmoituksia, kun useat vuokratyöyritykset pyrkivät täyttämään samaa paikkaa yhtä aikaa.
Ylen MOT sai selville, että tällaiset ”ylimääräiset haut” todellakin lasketaan mukaan työnvälitystilastojen avoimiin työpaikkoihin. Tietoja käytetään kuukausittain julkaistavissa työllisyyskatsauksissa. Ne vaikuttavat siihen, millainen käsitys muun muassa kohtaanto-ongelmasta syntyy.
Esimerkiksi työministeri Matias Marttinen (kok.) viittaa yhtenä talouden käänteen mittarina avoimien työpaikkojen määriin. Nyt osoittautui, että näissä luvuissa on paljon ilmaa.
Tiheästi toistuvat haut paisuttivat MOT:n analyysin mukaan työnvälitystilastoja avoimista työpaikoista vähintään 80 000:lla. Tutkittu aineisto käsitti kaikkiaan puoli miljoonaa työpaikkailmoitusta lähes kahden vuoden ajalta. Aiheesta kerrotaan tarkemmin tässä artikkelissa.
Haimme selitystä oudolle ilmiölle – miksi samoja työpaikkailmoituksia on tarve julkaista Työmarkkinatorilla jopa viikon välein?
Järjestelmä luottaa ilmoittajien rehellisyyteen
Ongelmien synnyn ymmärtää, kun tutustuu tarkemmin Työmarkkinatorin toimintaan.
Työmarkkinatori eroaa kaupallisista työnhakufoorumeista siinä, että se on ilmoittajille ilmainen. Pienikin toimija voi helposti julkaista siellä isoja määriä hakuja.
Ilmoitukset päätyvät alustalle kolmea reittiä, joista viimeinen on vuokratyöfirmojen suosima:
Vuokratyöfirmojen perustelu tietojen piilottamiselle on heidän asiakkaidensa toive pysyä anonyyminä.
Järjestelmän on ajateltu toimivan niin, että vuokratyöyrityksen on pakko ilmoittaa asiakkaan nimi työvoimapalveluille, mutta sitä ei tarvitse kertoa työnhakijoille.
On siis luotu järjestelmä, joka ei ole työnhakijalle läpinäkyvä ja jossa luotetaan yritysten rehellisyyteen.
MOT:n tutkimasta aineistosta kävi ilmi, että osa yrityksistä rikkoo sääntöjä. Pakolliseksi asiakastiedoksi saatettiin vetää vain viiva tai kirjoittaa siihen esimerkiksi firman oma nimi. Onko näiden hakujen taustalla oikea työpaikka?
Avaa kuvien katselu
MOT-ohjelmassa Alex Krogars hakee vuokratyöyrityksen välittämään kokin paikkaan. Piilotetun asiakastiedon takaa paljastuu ravintola, johon hän ei olisi edes halunnut töihin. Kuva: Juha Kivioja / Yle
Toinen ongelma koskee jatkuvasti toistuvia ilmoituksia, jotka oikeasti liittyvät yhteen ja samaan työpaikkaan.
Vuokratyöfirmat haluavat hauilleen näkyvyyttä maksullisilla työnhakufoorumeilla. Ilmoituksia julkaistaan, arkistoidaan ja julkaistaan uudelleen. Kun näin tehdään, oma ilmoitus nousee hakutuloksissa kärkeen.
Monet yritykset julkaisevat ilmoituksensa samalla tahdilla myös ilmaisella Työmarkkinatorilla. Siitä seuraa, että alustalta kerättävät tiedot avoimien työpaikkojen määristä ovat todellista suurempia.
Kuvion kruunaa huono valvonta. Alustaa ylläpitää Ely-keskusten kehittämis- ja hallintokeskus KEHA. Se kylläkin julkaisee tietoja, mutta ei puutu epäkohtiin kuin ilmiantojen perusteella.
Paikallisten työvoimaviranomaisten täytyisi pitää huoli siitä, että oman alueen ilmoitukset ovat kunnossa. Resurssit eivät näytä siihen kaikkialla riittävän.
Onko järkeä esittää epäluotettavia tietoja?
MOT:n varovainenkin arvio ylimääräisistä työpaikoista työnvälitystilastoissa vastasi keskimäärin kahdeksaa prosenttia joka kuukausi. Se tarkoittaa tuhansia työpaikkoja. Laskentatapaa avataan tarkemmin tässä artikkelissa.
Määrä olisi tätäkin isompi, jos mukaan olisi laskettu työpaikat kaikista vähintään kaksi kertaa täysin samoina julkaistuista ilmoituksista. Silloin ylimääräisiä työpaikkoja olisi ollut jopa 20 prosenttia. Toisinaan samoin sanoin toistunut ilmoitus on kuitenkin voinut tarkoittaa, että on haettu toistakin henkilöä aivan samaan tehtävään.
Toisaalta arviossa eivät ole mukana eri vuokratyöfirmojen rinnakkaiset haut samaan työpaikkaan. Dataa tutkimalla saimme todennäköisesti esiin vain jäävuoren huipun.
Monista Työmarkkinatoriin liittyvistä ongelmista seuraa, että sieltä kerätyt tiedot avoimista työpaikoista ovat epäluotettavia. Onko niiden julkaisu tällaisenaan edes järkevää?
Työnhaun sekavuuteen pitäisi saada tolkkua. MOT:n analyysi osoitti, että tuplailmoituksia olisi mahdollista koneellisin menetelmin seuloa pois, jos ongelmaan on halua tarttua.