Suurten ikäluokkien ikääntyessä rappeuttavista aivosairauksista kärsivien määrä haastaa terveydenhuoltojärjestelmän kestokyvyn ja läheisten jaksamisen. Suomalaisen FINGER-tutkimuksen ansioista tiedetään, että hyvillä elintavoilla (terveellinen ravitsemus, säännöllinen liikunta, kognitiivinen harjoittelu, verisuoniriskien hallinta ja sosiaalinen aktiivisuus) voidaan muistisairauksien riskiä vähentää.
Lääkkeellisillä keinoilla saadaan myös pientä lisähyötyä. Silti dementoivien aivosairauksien ehkäisyyn tarvitaan kipeästi lisäkeinoja.
On ajateltu, että hermosoluihin hakeutuvat herpesvirukset, kuten vesirokkoa ja sen jälkitautina esiintyvää vyöruusua aiheuttava varicella-zostervirus, voivat myötävaikuttaa dementian kehittymiseen.
”Kutkuttavaa on, että Suomessa käytettävä vyöruusurokote vaikuttaa olevan vielä tehokkaampi dementian ehkäisyssä kuin Walesissa käytetty rokote.”
Asian havainnoiminen mahdollistui Walesissa, kun siellä annettiin vyöruusurokote osana rokotusohjelmaa 2. syyskuuta 1933 tai sen jälkeen syntyneille, mutta ei sitä vanhemmille. Vertaamalla näitä muuten toisiaan vastaavia ryhmiä havaittiin, että rokote vähensi vyöruusun lisäksi myös dementian riskiä. Väheneminen oli selkeä, noin 20 prosenttia. Jatkotutkimuksessa selvisi, että rokote hidasti myös jo olemassa olleen älyllisen suoriutumisen heikkenemistä.
Kutkuttavaa on, että Suomessa käytettävä vyöruusurokote vaikuttaa olevan vielä tehokkaampi dementian ehkäisyssä kuin Walesissa käytetty rokote. Ero rokotteiden välillä havaittiin, kun Yhdysvalloissa siirryttiin Walesissa käytetystä elävästä vyöruusurokotteesta uudempaan, proteiinipohjaiseen rokotteeseen.
Uudempaa rokotetta saaneilla oli 17 prosenttia pidempi aika ilman dementiadiagnoosia verrattuna elävää virusta sisältävää saaneisiin. Tämä tarkoitti keskimäärin 164 ylimääräistä päivää ilman dementiaa niillä, jotka myöhemmin sairastuivat. Myös tässä tutkimuksessa havaittiin dementiariskin väheneminen myös vanhempaa vyöruusurokotetta saaneilla verrattuna influenssarokotetta saaneisiin.
Vyöruusurokote vaikuttaa olevan parempi ja kustannustehokkaampi dementian ehkäisykeino kuin mikään nykyinen lääkehoito. Suomessa todetaan vuosittain yli 20 000 uutta muistisairautta. Kustannukset vaihtelevat taudin vaikeusasteen mukaan, mutta ovat maltillisesti arvioiden ainakin 20 000 euroa vuodessa. Jos elinaika taudin diagnosoimisen jälkeen on viisi vuotta, niin kustannuksia kertyy vuosittain sairastuneista yhteensä kaksi miljardia. 20 prosentin väheneminen laskisi kustannuksia heidän osaltaan siten 400 miljoonalla.
Vyöruusurokotteen hinta (kaksi annosta) on tällä hetkellä apteekista hankittuna noin 500 euroa. Jos rokote annettaisiin 75–84-vuotiaille, olisi kustannus nykyhinnalla 250 miljoonaa. Jos rokote hankitaan osaksi kansallista rokotusohjelmaa, voisi yksikköhinnan arvioida olevan noin puolet tästä. Sadan miljoonan investoinnilla olisi mahdollista saada siis miljardien säästö, koska rokotteen suoja (ainakin vyöruusua vastaan) kestää yli 10 vuotta.
Jo rokotusohjelman päivitystä odottaessa vyöruusurokote on erinomainen lahja ikääntyvälle läheiselle, koska vähintäänkin rokote antaa pitkäkestoisen suojan vyöruusua vastaan.
Mika Rämet
lastentautiopin ja kokeellisen immunologian professori
aluehallituksen varapuheenjohtaja (vihr.), Pohde
kaupunginvaltuutettu (vihr.), Oulu