Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin tapaamiset Venäjän Vladimir Putinin ja Ukrainan ja Euroopan johtajien kanssa ovat käynnistäneet kiihkeän prosessin Ukrainan sodan päättämiseksi. Trump uskoo Putinin ja Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin mahdollisen huippukokouksen johtavan nopeaan rauhaan.
Konfliktinratkaisujärjestö CMI – Martti Ahtisaari Peace Foundation toimitusjohtaja Janne Taalas ei ole optimistinen sen suhteen, että Ukrainaan saataisiin pian rauha. Presidentti Martti Ahtisaaren perustama CMI on ollut mukana ratkomassa kymmeniä sotilaallisia konflikteja.
Avaa kuvien katselu
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi Valkoisessa talossa maanantaina 18.8. Kuva: Aaron Schwartz / AOP
– Lähtökohta on se, että mitä pitempään sota kestää, sitä vaikeampi se on lopettaa, Taalas kertoo.
Ukrainan sota on jatkunut jo yli kolme vuotta, kuolonuhreja, tuhoja ja katkeruutta on valtavasti.
Onko Trump ulkoinen tsunami, joka tuo rauhan?
Taalaksen mukaan rauhanprosessi alkaa yleensä kahdella tavalla. Joko rintamalla tapahtuu jotakin ratkaisevaa, tai jokin ulkoinen tekijä muuttaa dramaattisesti asetelmaa.
Ensimmäisessä vaihtoehdossa sodan osapuoli voi joutua sotilaallisesti niin vaikeaan asemaan, että sen on pakko hakea rauhaa. Suomen omat kokemukset viime sodista ja niiden rauhoista ovat tämän tyyppisiä, Taalas muistuttaa.
Avaa kuvien katselu
CMI:n toimitusjohtaja Janne Taalas osallistui Kultaranta-keskusteluihin Presidentinlinnassa Helsingissä 14. kesäkuuta 2024. Kuva: Tiina Jutila / Yle
– Toinen vaihtoehto on, että tulee joku ulkopuolinen tekijä, joka muuttaa tilanteen niin, että osapuolet yhtäkkiä haluavat neuvotella.
Tällainen tekijä oli tsunamin iskeminen Indonesian Acehiin 2004. Yli 100 000 kuolonuhria vaatinut luonnonkatastrofi loi edellytykset alueen pitkän sisällissodan päättäneille rauhanneuvotteluille, joissa Martti Ahtisaarella oli iso rooli.
Avaa kuvien katselu
Mies seisoo tsunamin tuhoaman talonsa edustalla Banda Acehissa 2.1.2005. Kuva: EPA
Tällainen tsunami, ulkoinen tekijä Ukrainan sodassa on nyt presidentti Trump.
Trump ei ole kuitenkaan mikään tavanomainen rauhanvälittäjä.
– Trump ei ole välittäjä siinä mielessä, että hän ystävällismielisenä keskustelisi ja pyrkisi löytämään molemmille sopivia ratkaisuja. Hänen keskeinen keinonsa on pakottaa osapuolet hyväksymään ratkaisuja.
– Onko sitten Yhdysvaltojen paine erityisesti Venäjää kohtaan riittävä siihen, että Venäjä tulisi rauhanneuvotteluihin vakavasti ja olisi valmis tekemään rauhan? Minun on vaikea uskoa, että oltaisiin vielä siinä vaiheessa vielä, Taalas arvioi.
Katso videokooste viime aikojen neuvotteluista:
Aselepo vai suorat rauhanneuvottelut?
Vielä ennen viime perjantain tapaamistaan Venäjän Putinin kanssa Trump vaati aselepoa Ukrainaan.
Sen jälkeen hän on puhunut rauhan tavoittelemisesta suoraan, ilman sitä edeltävää aselepoa. Eurooppalaiset johtajat haluaisivat ensin aselevon.
– Venäjä etenee rintamalla, hitaasti, mutta etenee kuitenkin. On selvää, että osapuolella, joka etenee rintamalla, on vähemmän halua lähteä tekemään aselepoa, Taalas kuvaa.
Aikaisemmin historiassa oli tavallisempaa, että rauhasta neuvoteltiin sodan jatkuessa. Nykyisin on tavallisempaa, että ensin tulee aselepo ja rintamalinja jäädytetään.
Taalaksen mukaan esimerkiksi aluevaihdoksia on mahdotonta toteuttaa ennen aselepoa.
– Siellä on joukot poteroissaan. Ei poteroista nousta, ellei ole varmuutta, ettei toinen osapuolia ala ampua, kun lähdet vetäytymään.
Kaksi ydinkysymystä rauhan esteenä
Taalaksen mielestä rauhan teon kannalta kaksi kysymystä on ylivoimaisen tärkeitä.
Ensinnäkin kyse on mahdollista alueluovutuksista.
Osa Ukrainasta on joka tapauksessa tällä hetkellä tosiasiallisesti Venäjän hallussa, ja Ukrainan voi olla vaikea saada niitä kokonaan takaisin.
Sen sijaan Taalas ei usko, että Venäjä pystyisi saamaan näitä alueita myös juridisesti, kansainvälisoikeudellisesti hyväksytyiksi osiksi Venäjää.
Taalaksen mukaan vaikeampi ongelma on kysymys Ukrainan suvereniteetista.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Venäjä haluaa vaikuttaa siihen, millainen hallinto Ukrainassa on ja millaisia päätöksiä se tekee. Venäjä haluaa rajoittaa Ukrainan aseellisia kykyjä ja mahdollisuuksia liittoutua.
– Kysymyksessä ei ole tavallinen sota, jossa yksi valtio haluaa toiselta alueita. Venäjän tarkoitus on heikentää ja kaventaa Ukrainan suvereniteettia, Taalas avaa.
Hänen mukaansa tämä on se Venäjän todellinen tavoite, jota se on ajanut koko ajan.
– Meillä on enemmän kokemusta siitä, miten aluekysymyksiä ratkotaan. Suvereenisuuskysymys on huomattavasti vaikeampi.
Toisaalta Taalas arvioi, että Venäjä ei voi jatkossa vaikuttaa Ukrainaan samalla tavoin kuin ennen sotimista.
Avaa kuvien katselu
Venäjän iskun aiheuttamia tuhoja Harkovassa maanantailtana. Kuva: Sergey Kozlov / EPA
– Tämä monen vuoden sota on aiheuttanut sellaista katkeruutta, että Venäjän vaikutusvalta Ukrainassa on pienentynyt. Minun mielestäni Venäjä on jo menettänyt Ukrainan. Nyt Venäjän pyrkimys on jollakin tavalla estää ja hidastaa Ukrainan liukumista Venäjän vaikutuspiiristä.
Turvatakuut ovat ytimessä juuri siinä, että Ukraina pystyisi säilyttämään suvereenisuutensa.
Siksi Taalaksen mielestä on äärimmäisen tärkeää, että eurooppalaisilla ja Yhdysvalloilla on selvyys siitä, mitä turvatakuut todella ovat, ennen kuin venäläisten kanssa neuvotellaan.
Ennen pysyvää rauhaa eteen tulee valtava määrä ratkaistavia ongelmia
Ukrainan sotaan liittyy valtava määrä kipeitä asioita, joiden ratkaiseminen on vaikeaa.
– Siellä on sotarikoksia, siellä on törkeä lasten varastaminen Ukrainasta. Siellä on Putinin kansanväliseen rikosoikeuteen liittyvät kysymykset. Luulen, että ainakin osa näistä kysymyksistä täytyy jollakin periaatteellisella tavalla käsitellä osana sopimusta, Taalas toteaa.
Avaa kuvien katselu
Presidentit Vladimir Putin ja Donald Trump tapasivat perjantaina, 15. elokuuta Anchoragessa, Alaskassa. Kuva: Benjamin Applebaum / AOP
Silti Taalas uskoo, että poliittisesti vaikeimmat ydinkysymykset ovat nimenomaan aluekysymykset ja Ukrainan suvereniteetin muoto.
– Jos niitä ei ratkaista, niin en näe, että muiden asioiden ratkaisu on mahdollista.
Eurooppalaisille Ukrainan tukeminen on ollut pitkälti myös periaatteellinen kysymys, Venäjän ei voida sallia hyötyvän hyökkäyssodasta.
Trumpin hallinto sen sijaan näkee nyt, että molempien osapuolien on tehtävä myönnytyksiä, jota tappaminen loppuu.
Yhdysvaltain ulkoministeri Marco Rubio puhui tästä sunnuntaina:
Taalas muistuttaa, että rauhanteko on aina vaihtokauppa. Rauha ei koskaan tyydytä kaikkia, mutta Ukrainan sota vaatii koko ajan valtavasti ihmishenkiä.
Vaikka Ukrainan tukeminen on meille ollut pitkälti tunnekysymys, niin rauhanneuvotteluissa pitää olla pää kylmänä, pitkän linjan rauhanvälittäjä arvioi.