Ympäristö|Suomi yrittää saada ennallistamisasetukseen muutoksia, jotka vähentäisivät merkittävästi ennallistamisvelvoitteiden piirissä olevia alueita.
Bryssel
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Luonnonvarakeskuksen ja muiden tutkimuslaitosten selvityksen mukaan EU:n ennallistamisasetus voi pahimmillaan vähentää hakkuita Suomessa lähes 17 miljoonaa kuutiometriä vuodessa.
Metsäsektorin arvonlisäys voisi laskea jopa 1,8 miljardia euroa vuodessa, mutta oikein valituilla ennallistamistoimilla vaikutukset jäisivät pienemmiksi.
Suomi yrittää saada asetukseen muutoksia, jotka Jyväskylän yliopiston professori Janne Kotiahon mukaan rajoittaisivat merkittävästi ennallistamisvelvoitteiden piirissä olevia alueita.
Hallituksen vastustama EU:n ennallistamisasetus voi pahimmillaan rajoittaa voimakkaasti hakkuita Suomessa ja heikentää metsäteollisuuden raaka-aineen saatavuutta. Vaikutukset voivat olla tuntuvia koko kansantaloudelle.
Oikein valituilla ennallistamistoimilla ja metsäteollisuuden omilla investoinneilla hakkuurajoituksia ja niiden taloudellisia vaikutuksia voidaan kuitenkin olennaisesti pehmentää.
Näin toteaa Luonnonvarakeskuksen, Itä-Suomen yliopiston, Teknologian tutkimuskeskus VTT:n ja Suomen ympäristökeskuksen yhteinen selvitys, jossa tarkasteltiin ennallistamisasetuksen vaikutuksia Suomen metsäsektorille.
EU:n ennallistamisasetus pyrkii torjumaan luontokadon etenemistä Euroopassa. Se määrää, että 20 prosentilla EU:n maa- ja merialueista täytyy tehdä ennallistamistoimia eli kohentaa luonnon tilaa lähemmäs alkuperäistä. Hallitus on vastustanut asetusta, koska pelkää sen kustannuksia.
Tuore selvitys pyrkii hahmottamaan, millaisia vaikutukset metsäteollisuudelle voisivat olla. Selvityksessä luotiin ennallistamistoimista kolme eri skenaariota, jotka asettavat eritasoista rajoituksia hakkuille. Skenaarioita verrattiin perusuraan, jossa ennallistamistoimia ei tehdä.
Voimakkain ennallistamisskenaario voisi vähentää hakkuita lähes 17 miljoonaa kuutiometriä vuodessa, mikä vastaa 4–5 keskikokoisen sellutehtaan vuotuista puunkäyttöä.
”Se olisi aika synkkä skenaario metsäteollisuuden kannalta”, sanoo Luonnonvarakeskuksen tutkimuspäällikkö Matleena Kniivilä.
Talousvaikutus olisi merkittävä. Metsäsektorin arvonlisäys voisi laskea jopa 1,8 miljardia euroa vuodessa. Viime vuonna sektori loi arvonlisäystä noin 7 miljardia euroa.
Sopivasti valituilla ennallistamistoimilla vaikutukset jäävät pienemmiksi. Vaikutukset riippuvat siitä, kuinka suuria alueita uudet metsänkäytön rajoitukset koskevat.
Lievimmässä skenaariossa hakkuukertymä pienenee enimmillään 3,4 miljoonaa kuutiometriä ja arvonlisäys supistuu 370 miljoonaa euroa vuodessa.
Kniivilän mukaan kaikki selvityksen skenaariot ovat todennäköisesti ennallistamisasetuksen vaatimusten mukaisia. Hän ei kuitenkaan sano, mikä skenaarioista on todennäköisin tai toivottavin.
”Poliittisen keskustelun yksi tehtävä on miettiä, onko ennallistamistoimien taso asetuksen mukainen ja turvaako se luontoarvot riittävästi”, Kniivilä sanoo.
Toimia pohditaan parhaillaan, kun Suomi valmistelee komissiolle toimitettavaa kansallista ennallistamissuunnitelmaa.
Kniivilä korostaa, että ennallistamisen taloudelliset vaikutukset riippuvat myös metsäteollisuuden omista toimista.
Metsäteollisuus voi kompensoida puunkäytön rajoituksista koituvia kustannuksia investoimalla korkeamman jalostusarvon tuotantoon, esimerkiksi tekstiileihin tai joustaviin pakkauksiin. Tällöin sama arvonlisä saavutetaan pienemmällä puunkäytöllä.
”Investoinneilla voidaan kompensoida jopa isoja pudotuksia puunkäytössä, mutta investoinnit pitäisi aloittaa jo nyt ja niiden pitäisi olla melko mittavia ja jatkuvia”, Kniivilä sanoo.
Uusien tuotteiden kysyntään ja hintoihin liittyy epävarmuutta, mikä voi pidätellä yritysten investointeja. Kniivilä sanoo, että julkinen valta voi vauhdittaa investointeja luomalla toimintaympäristön, joka on ennakoitava ja innovaatioita tukeva.
Hallitus on niin huolissaan ennallistamisasetuksen aiheuttamista kustannuksista, että se yritti tänä syksynä saada komission avaamaan uudet neuvottelut asetuksen sisällöstä.
Suomi on kierrättänyt EU-mailla dokumenttia, jossa se ehdottaa muutoksia asetuksen sisältöön.
HS pyysi Jyväskylän yliopiston ekologian professoria ja Suomen luontopaneelin puheenjohtajaa Janne Kotiahoa arvioimaan muutoksia. Kotiahon mukaan osa muutosehdotuksista on varsin merkittäviä.
Jyväskylän yliopiston ekologian professori ja Suomen Luontopaneelin puheenjohtaja Janne Kotiaho. Kuva: Hanna-Kaisa Hämäläinen
Dokumentissa ehdotetaan alueiden heikentämiskiellon väljentämistä. Asetuksen mukaan luonnon tilaa ei saa heikentää paitsi silloin, kun heikentämiselle ei ole vaihtoehtoja, ja tällöin haitta on kompensoitava toisaalla. Suomi ehdottaa, että heikentäminen sallittaisiin myös silloin, kun vaihtoehtoja on.
Suomi ehdottaa myös, että ennallistamisvelvoite rajattaisiin vain luontotyyppeihin, joiden tila ei ole vakaa ja elinkelpoinen. Kotiaho arvioi, että yli 40 prosenttia ennallistamisasetuksen kattamista 68 luontotyypistä Suomessa vapautuisi tällöin ennallistamisvelvoitteista.
”Se on todella merkittävä ehdotus”, hän sanoo.
Suomi haluaisi myös laajentaa laajalle levinneen luontotyypin määritelmää. Laajalle levinneitä luontotyyppejä koskevat kevyemmät ennallistamisvaatimukset. Kotiaho tulkitsee, että esimerkiksi metsätaloudelle tärkeitä harjumetsiä halutaan kevyempien vaatimusten piiriin.
Kotiaho kyseenalaistaakin Suomen valmisteleman asiakirjan väitteen, että ehdotetut muutokset olisivat ainoastaan asetuksen yksinkertaistamista, eivätkä ne heikentäisi asetuksen tavoitteita.
”Käytännössä moni kohta on tavoitetason vesittämistä. Muutokset rajoittaisivat ennallistamisvelvoitteen pinta-alaa ja alentaisivat haittaa aiheuttavan käytön rajoituksia”, Kotiaho sanoo.
Euroopan komissio ilmoitti viime viikolla, ettei se toistaiseksi ehdota ennallistamisasetuksen avaamista. Ympäristökomissaari Jessika Roswall piti kuitenkin oven auki sille, että asetuksen sisältöä voitaisiin arvioida uudelleen myöhemmin.
”Toki jos parin vuoden päästä näemme, että tämä ei toimi, sitten voimme harkita uudestaan”, Roswall sanoi HS:lle.