Puolet vuosien 2019–2023 kuolemaan johtaneiden moottoriajoneuvo-onnettomuuksien aiheuttajista ajoi ylinopeutta, toisaalta rajoituksen mukainenkin vauhti on usein ollut liikaa.
Kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa nopeus on kohtalokas tekijä. Puolet vuosien 2019–2023 kuolemaan johtaneiden moottoriajoneuvo-onnettomuuksien aiheuttajista ajoi ylinopeutta, toisaalta rajoituksen mukainenkin vauhti on usein ollut tilanteeseen nähden liikaa.
Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien tiedoista koostettu raportti osoittaa, että nopeusrajoituksen noudattaminen ei takaa turvallisuutta.
– Myös rajoituksen mukainen vauhti voi olla liikaa, jos tilanteeseen liittyy muita riskitekijöitä tai olosuhteet muuttuvat. Rajoitus on enimmäisnopeus, ei tavoite, Onnettomuustietoinstituutin (OTI) liikenneturvallisuuspäällikkö Esa Räty erittelee.
Mainos (teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy
Monia taustasyitä kolareille
Kuolonkolarien taustalla on usein myös muita riskitekijöitä, kuten päihteiden käyttöä, piittaamattomuutta tai turvavyön laiminlyöntiä. Mitä suurempia ylinopeuksia tarkastellaan, sitä todennäköisimmin onnettomuuksiin liittyy muita riskitekijöitä.
Esimerkiksi ikääntyneille ihmisille aiheutuneet onnettomuudet ovat usein kohtalokkaita, vaikka ajettaisiin nopeusrajoitusten mukaisesti.
Päihteet korostuvat
Päihtymys, aiemmat ylinopeusrikkomukset, turvavyöttömyys ja ajoterveyden ongelmat korostuivat suurilla ylinopeuksilla aiheutetuissa onnettomuuksissa.
Tutkijalautakuntien keräämien tietojen perusteella kaikista moottoriajoneuvo-onnettomuuksien aiheuttajakuljettajista 38 % oli päihtyneitä, mutta vähintään 30 km/h ylinopeutta ajaneista kuljettajista päihtyneiden osuus oli peräti 67 %.
Räty tuo esiin, että suuri osa vakavista ylinopeusonnettomuuksista liittyy kuljettajiin, joilla on päihderiippuvuutta tai psyykkisiä ongelmia.
– Ylinopeus on tyypillisesti osa laajempaa riskikäyttäytymisen kokonaisuutta. Kun siihen yhdistyy päihteitä, turvavyön laiminlyöntiä, vanhahko ajoneuvo tai haasteellinen liikenneympäristö, seuraukset ovat usein vakavia.
Poliisia huutaa paikalle
Tutkijalautakunnilla on yksi harras toive ja vakaa tahto: poliisin tulisi tehostaa nopeus- ja ajotapavalvontaa taajamissa ja taajamien lähialueilla, erityisesti ilta- ja yöaikaan. Valvonnan kohteina tulee olla erityisesti henkilöautoilijat ja moottoripyöräilijät.
Peltipoliisit teiden varsilla eli automaattikamerat eivät valvonnaksi riitä.
– Ylinopeutta ajavien riskikuljettajien ajoon puuttuminen vaatii ihmisten tekemää valvontaa. Näkyvällä valvonnalla voidaan pelastaa henkiä, Räty tähdentää.
Kuljettajan kohtaaminen silmätysten mahdollistaa Rädyn mukaan myös moniin muihin epäkohtiin puuttumisen. Samalla poliisilla olisi mahdollisuus tarkistaa ajoneuvon kunto kuten renkaiden kulutuspinnat.
– Nopeuteen voidaan vaikuttaa valvonnalla ja teknologialla, mutta myös inhimillisiin riskitekijöihin on kyettävä puuttumaan. Lisäksi on arvioitava nykyisen nopeusrajoitusjärjestelmän turvallisuusvaikutukset. Tavoitteena on, että tutkijalautakuntien ehdotukset johtavat laajalla yhteistyöllä konkreettisiin toimenpiteisiin, OTIn liikenneturvallisuusjohtaja Kalle Parkkari kiteyttää.
Mainos (teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy
Ainutlaatuinen raportti
Tutkijalautakuntien tietoihin perustuvassa OTIn nopeusraportissa tarkastellaan vuosina 2019–2023 tapahtuneita kuolemaan johtaneita tieliikenneonnettomuuksia ja niihin osallisten moottoriajoneuvonkuljettajien ajo- ja ylinopeuksia.
Raportti kokoaa nopeuden näkökulmasta ensimmäistä kertaa laajan aineiston 667 kuolemaan johtaneesta onnettomuudesta. Tarkastelu ei sisällä sairauskohtauksia, tasoristeysonnettomuuksia tai itsemurhia.
Keskeiset havainnot kuolemaan johtaneista moottoriajoneuvo-onnettomuuksista 2019–2023:
- Joka toinen onnettomuuden aiheuttajista ajoi ylinopeutta, puolet nopeusrajoitusten mukaan.
- Vähintään 30 km/h ylinopeudet olivat yleisiä, erityisesti moottoripyöräilijöillä ja nuorilla kuljettajilla.
- 38 % aiheuttajista oli päihtyneitä, mutta osuus nousi 67 prosenttiin jos ylinopeus oli yli 30 km/h.
- Myös selvät kuljettajat ajoivat usein riskinopeuksia: 37 % ajoi ylinopeutta.
- 65 % moottoripyöräilijöistä ajoi ylinopeutta, useimmiten taajamissa.
- Jalankulkija- ja pyöräilyonnettomuuksissa moottoriajoneuvon kuljettajan ylinopeus oli harvoin ratkaiseva tekijä.