Turvallisuus|Pääministeri Orpo isännöi Eastern Flank -kokousta tiistaina Helsingin Säätytalolla.
Helsinkiin tiistaina saapuneet eurooppalaiset johtajat suhtautuivat maltillisen optimistisesti Berliinissä maanantaina järjestettyjen rauhankeskustelujen tuloksiin. Samalla muistutettiin, että Venäjältä ei ole nähty myönteistä liikettä.
Euroopan, Yhdysvaltojen ja Ukrainan edustajat keskustelivat Berliinissä tiestä kohti rauhaa Ukrainassa.
”Kyllä siinä oli todellista etenemistä”, sanoi pääministeri Petteri Orpo (kok).
Orpo kiitti sitä, että Ukraina, Eurooppa ja Yhdysvallat löysivät yhteisen näkemyksen.
Orpo isännöi tiistaina Helsingin Säätytalolla huippukokousta, johon on kutsuttu Venäjän ja Valko-Venäjän rajanaapureiden johtajat.
Kokouksen tarkoituksena on vahvistaa EU:n puolustuspolitiikkaa unionin itärajalla. Orpo on kertonut, että tavoitteena on ohjata EU:n puolustusrahoja itäisen reunan tueksi.
Kokoukseen osallistuvat pääministerit Ulf Kristersson Ruotsista, Kristen Michal Virosta, Evika Siliņa Latviasta, Donald Tusk Puolasta ja Rossen Jeliazkov Bulgariasta sekä presidentit Nicușor Dan Romaniasta ja Gitanas Nausėda Liettuasta.
Moni Säätytalolle saapunut johtaja kiitteli etenemistä Berliinissä, esille nostettiin muun muassa Yhdysvalloilta kuullut sitoumukset liittyen vahvoihin turvatakuisiin Euroopalle.
”Olemme edenneet merkittävästi turvatakuissa Ukrainalle, siitä ei ole epäilystä”, sanoi Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson, joka oli läsnä Berliinissä.
Turvallisuusjärjestelyt perustuisivat ennen muuta Ukrainan oman vahvan armeijan varaan. Lisäksi Ukrainassa olisi läsnä eurooppalaisia joukkoja. Yhdysvalloilta tulisi vahva ”back stop”.
Kristersson kuvasi Yhdysvaltojen tapaa keskustella turvatakuista maanantaina ”melko vakuuttavaksi.” Hän viittasi yhdysvaltalaisen kenraalin kertomaan asiasta sekä siihen, mitä yhdysvaltalaiset osallistujat olivat sanoneet. Yksityiskohtia ei kuitenkaan kuultu, hän sanoi.
”Joten uskon, että melko paljon työtä on vielä tehtävänä.”
Orpo toisti, ettei Suomi ole valmis osallistumaan niin sanottuihin ”turvatakuihin” eli jonkinlaiseen Naton viidettä artiklaa muistuttamaan ratkaisuun Ukrainan tueksi. Sen sijaan Suomi on valmis osallistumaan erillisiin turvallisuusjärjestelyihin. Niistä päätetään ajallaan.
Aiemmin on puhuttu esimerkiksi koulutus ja huoltotoiminnoista Ukrainalle tai esimerkiksi tiedustelutiedosta.
Puolan pääministeri Donald Tusk sanoi, että Venäjältä tarvitaan nyt hyvää tahtoa.
Hän sanoi olevansa ”hieman pessimistinen”.
”Koska venäläiset ja hyvä tahto – se on oksymoron”, Tusk sanoi.
Viron pääministeri Kristen Michal sanoi toivovansa, että rauha on lähempänä, mutta hän muistutti, että sota jatkuu neljättä vuotta.
”Joulu tulee ja olemme kaikki melko toiveikkaita, mutta meidän täytyy muistaa, että Putinin päämäärät eivät ole vielä muuttuneet.”
Niin Orpo kuin muutkin johtajat painottivat, että EU:n pitäisi nyt saada tehtyä päätös jäädytettyjen varojen käyttämisestä Ukrainan tueksi. EU-huippukokous käsittelee asiaa torstaina. Varojen avulla on määrä myöntää sotakorvauslaina Ukrainalle.
Ainakin Italia ja Tšekki ovat asettuneet Belgian tueksi jarruttamaan ratkaisua. Myös Bulgaria on suhtautunut asiaan epäillen. Helsingissä paikalla oleva Bulgarian pääministeri Jeliazkov ei vastannut median kysymyksiin saapuessaan Säätytalolle.
”Kyllä se näyttää siltä, että kuitenkin suurin osa maista on ratkaisun takana. Italian kanssa tehdään töitä. Tšekkiä täytyy myös niin sanotusti hoitaa”, Orpo sanoi.
”Minä uskon, että ratkaisu löytyy.”
Orpo muistutti, ettei ratkaisu tarvitse kaikkien maiden tukea. Olennaisinta on saada ratkaisua vastustanut Belgia mukaan.
Belgia on keskeinen, koska suuri osa jäädytetyistä varoista sijaitsee Belgiassa arvopaperikeskus Euroclearin tileillä.
HS seuraa kokouksen kulkua tässä päivittyvässä artikkelissa.