Kiinalaisen Zhejiangin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan tutkijat raportoivat, että raskauden aikaiset korkeammat äidin plasman 25-hydroksivitamiini d -tasot liittyvät pienempään varhaislapsuuden karieksen todennäköisyyteen lapsilla. Asiasta uutisoi Medical Xpress.
Varhaislapsuuden hampaiden reikiintyminen on merkittävä lasten terveysongelma. Määritelmällisesti se tarkoittaa yhtä tai useampaa reikää tai alkavaa vauriota, karieksen vuoksi menetettyjä hampaan pintoja tai paikattuja hampaan pintoja enintään 71 kuukauden ikäisillä lapsilla.
Kivuliaat hampaat voivat haitata pureskelua, altistaa hampaan ytimen ja juuren kärjen sairauksille, muuttaa ulkonäköä ja heijastua koulunmenestykseen sekä aiheuttaa lisääntyneitä kustannuksia perheille ja yhteiskunnalle.
193 YK:n jäsenmaata kattaneessa arviossa vuosilta 2007–2017 varhaislapsuuden karieksen keskimääräinen esiintyvyys oli 23,8 prosenttia alle kolmevuotiailla ja 57,3 prosenttia 3–6-vuotiailla lapsilla. Kiinassa vuoden 2015 neljännen kansallisen suun terveyden tutkimuksen mukaan karieksen esiintyvyys oli viisivuotiailla 71,9 prosenttia.
Hampaiden mineralisaatio alkaa jo raskauden aikana. Osa tutkimuksista on viitannut raskausviikkoihin 13–17 yläleuan etuhampaiden mineralisaation kriittisenä ajanjaksona. Useimmat maitohampaat alkavat mineralisoitua toisen ja kolmannen raskauskolmanneksen aikana.
D-vitamiini tukee kalsiumin ja fosfaatin tasapainoa kiilteen muodostumisen aikana ja myöhemmin kiilteen uudelleenmineralisaatiota hampaan puhkeamisen jälkeen. Toiminnallisia d-vitamiinireseptoreita esiintyy hammaskiillettä muodostavissa ameloblasteissa ja hammasluuta tuottavissa odontoblasteissa.
Nykyiset suositukset kehottavat pitämään äidin 25-hydroksivitamiini d -tason raskauden aikana yli 30 nanogrammassa millilitraa kohti, vaikka d-vitamiinin puutos on edelleen yleistä.
JAMA Network Open -tiedelehdessä julkaistussa tutkimuksessa tutkijat seurasivat äidin 25-hydroksivitamiini d -tasoa koko raskauden ajan ja arvioivat yhteyksiä lasten varhaislapsuuden kariekseen.
Zhoushanissa Kiinassa tehdyissä neuvolakäynneissä otettiin verikokeet, jotka yhdistettiin myöhempiin hammaslääkärintarkastuksiin varhaislapsuudessa. Tutkimusasetelmassa ei ollut hoito- ja verrokkiryhmiä.
Raskaana olevien naisten kohorttiin kuului 4 109 äiti–lapsiparia. Viimeisessä hammaslääkärintarkastuksessa varhaislapsuuden karies todettiin 960 lapsella, kun taas 3 149 lapsella sitä ei havaittu.
Äidin plasman 25-hydroksivitamiini D -pitoisuudet mitattiin ensimmäisen, toisen ja kolmannen raskauskolmanneksen aikana. D-vitamiinin puutos määriteltiin alle 20 nanogrammaksi millilitraa kohti.
Lasten hammastarkastuksissa kirjattiin maitohampaiden reikiintyneet, puuttuvat tai paikatut hampaat. Varhaislapsuuden karies määriteltiin tilanteeksi, jossa pistemäärä oli vähintään yksi. Havainnoivassa epidemiologisessa mallinnuksessa yhdistettiin raskauskolmanneskohtaiset d-vitamiinitasot karieksen esiintymiseen, ensimmäiseen diagnoosiajankohtaan 1–6 vuoden iässä sekä toistuviin hammastarkastuksiin varhaislapsuudessa.
Äidin 25-hydroksivitamiini D -tasot olivat usealla tavalla yhteydessä varhaislapsuuden kariekseen. Viimeisessä hammastarkastuksessa korkeammat raskauskolmanneskohtaiset tasot liittyivät pienempään karieksen todennäköisyyteen. Vetosuhde eli odds ratio oli 0,98 ensimmäisellä, 0,98 toisella ja 0,99 kolmannella kolmanneksella, kun pitoisuuksia tarkasteltiin jatkuvana muuttujana.
Ryhmävertailuissa toisen ja kolmannen raskauskolmanneksen äidin 25-hydroksivitamiini d -tasot olivat matalammat niiden lasten äideillä, joilla todettiin varhaislapsuuden karies. Ensimmäisen raskauskolmanneksen tasoissa ei havaittu eroa.
Seurantatulokset 1–6 vuoden iässä kertoivat samansuuntaisesta ajallisesta yhteydestä. Vaarasuhteet olivat 0,99 ensimmäisellä, 0,98 toisella ja 0,99 kolmannella raskauskolmanneksella, kun äidin 25-hydroksivitamiini d -tasoa käsiteltiin jatkuvana muuttujana.
Korkeammat äidin d-vitamiinitasot koko raskauden ajan liittyivät pienempään varhaislapsuuden karieksen todennäköisyyteen lapsilla. Tämä viittaa siihen, että lisäravinteiden käyttö ennen raskautta tai raskauden aikana voisi olla keino vähentää lasten hampaiden reikiintymisen riskiä ja vakavuutta.
Erityisesti raskauden keskivaiheesta loppupuolelle ajoittuva ajanjakso erottui vaiheena, jolloin korkeammat d-vitamiinitasot korreloivat voimakkaimmin vähäisempään kariekseen sekä pienempään reikiintyneiden, puuttuvien tai paikattujen maitohampaiden määrään.
Tilaa Tekniikan Maailman uutiskirjeet
Tilaa TM-uutiskirje, niin pysyt ajan tasalla autoalan, teknologian ja tieteen uutisista!