Ukrainan sodan ratkaisusta neuvoteltiin kahden päivän ajan Berliinissä.
Myöhään maanantai-iltana kymmenen maata allekirjoitti julkilausuman, jossa sekä eurooppalaiset että Yhdysvallat sitoutuvat työskentelemään tarjotakseen Ukrainalle vankat turvatakuut ja taloudellista tukea. Presidentti Alexander Stubb oli yksi julkilausuman allekirjoittajista.
Yhdysvallat, Ukraina ja Eurooppa ovat nyt aiempaa lähempänä yhteistä linjaa Ukrainan rauhan kysymyksissä, Stubb arvioi neuvotteluiden jälkeen.
Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen analysoi Ylelle neuvottelujen tuloksia.
Katso tästä neljä kysymystä ja vastausta.
1. Eurooppalaiset johtajat ja Yhdysvallat sitoutuvat vahvoihin turvatakuisiin Ukrainalle. Nähdäänkö Ukrainassa sittenkin eurooppalaisia joukkoja?
– Se on aika epäselvää. Nyt koetetaan rakentaa järjestelyä, joka antaisi Ukrainalle samanlaisen turvallisuudentunteen kuin Naton turvatakuut mutta ilman, että Venäjä kokisi Ukrainan saavuttaneen Nato-jäsenyyttä vastaavan aseman, Teivainen sanoo.
Avaa kuvien katselu
Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen Kuva: Susanna Pesonen / Yle
Teivaisen mukaan neuvottelustrategiana on tarjota Ukrainalle niin vahvoja takuita, että Ukraina olisi valmis suostumaan joihinkin Venäjän vaatimuksista nimenomaan alueluovutusten osalta.
Tämä on kannustanut eurooppalaisia Naton jäsenmaita, mukaan lukien Suomea, ehkä panostamaan hieman enemmän turvajärjestelyihin ja turvatakuisiin, jotta saadaan sellainen paketti, joka kelpaa Yhdysvalloille – ja sitä kautta ehkä myös Venäjälle, Teivainen sanoo.
2. Joulukuun alussa pääministeri Petteri Orpo totesi, ettei Suomi lupaa Ukrainalle turvatakuita, vaan osallistuu ”turvallisuusjärjestelyihin”. Mikä on muuttunut?
Teivaisen mukaan Suomen halukkuus osallistua turvajärjestelyihin on kenties hieman kasvanut.
– Suomessahan korostetaan, että Suomi on Venäjän naapurimaa, Teivainen sanoo.
Siksi sitoutuminen turvatakuujärjestelyyn tavalla, joka voisi ajaa Suomen osaksi aseellista konfliktia, olisi Suomelle Venäjän rajanaapurina hyvin erilainen tilanne kuin jos turvatakuun antaisi jokin kauempana sijaitseva valtio.
Teivaisen mukaan presidentti Stubbin näkyvä aktiivisuus ja niin sanottu sukkuladiplomatia liittyy juuri tähän.
– Se ehkä osittain hiukan paikkaa sitä, että Suomi ei Venäjän rajamaana ihan samalla tavalla osallistuisi turvatakuisiin kuin jokin Venäjästä kauempana oleva maa, Teivainen sanoo.
Katso, kuinka Teivainen arvioi Suomen halukkuutta taata Ukrainan turvallisuutta:
Eurooppalaisista maista Ranskalla ja Britannialla on merkittävä rooli turvatakuissa. Se liittyy osittain myös ydinasepelotteeseen, Teivainen sanoo.
Toisaalta on korostettu, että Yhdysvallat on se, joka toimii viime kädessä pelotteena ja takaajana. Muiden maiden roolista on ollut paljon vähemmän puhetta.
3. Voivatko eurooppalaisten maiden johtajat luottaa, että Yhdysvallat tosipaikan tullen takaa Ukrainan turvallisuuden?
Yhdysvaltojen halu tulla Euroopan avuksi mahdollisissa sotilaallisissa konflikteissa on ollut monin tavoin koetuksella. Se näkyy myös siinä, minkälaista tukea Ukraina voi saada, Teivainen sanoo.
– Uskon, että tällainen huoli ja epävarmuus on eurooppalaisten neuvottelijoiden mielessä. Mutta toisaalta neuvottelutaktiikkana on koettaa saada nyt [Yhdysvaltain presidenttiä] Donald Trumpia miellyttävä sopimus aikaan.
– Sellaisen saamiseksi on ehkä aika turha esittää huolta siitä, että tuleeko Yhdysvallat viime kädessä tukemaan.
4. Julkilausuman mukaan Yhdysvallat johtaisi tulitauon ”seurannan ja varmentamisen mekanismia”. Mitä tämä tarkoittaisi käytännössä, onko odotettavissa Yhdysvaltain joukkoja Ukrainan maaperälle?
– Tämäkin on vielä ilmassa, miten yksityiskohdat mahdollisen sopimuksen valvonnasta muotoutuvat, professori Teivainen sanoo.
– Yhdysvalloilla on ollut aika nihkeä suhtautuminen siihen, että etenkään maajoukkoja Yhdysvalloista tulisi Ukrainaan mitään sopimusta valvomaan. Ilmatilan valvonta ja muut toimet ovat olleet enemmän esillä.
Yhdysvaltalaisten joukkojen lähettäminen Ukrainan maaperälle voisi herättää vastustusta jo Trumpin omissa tukijoukoissa, Maga-porukassa, Teivainen huomauttaa.
Katso videolta, kuinka Yhdysvaltain presidentti Donald Trump kommentoi Berliinin rauhanneuvottelujen edistymistä: