Suomen kannalta olisi sitä parempi, mitä myöhemmin Euroopan keskuspankki muuttaa ohjauskorkoa.
Euroalueella odotetaan, mitä Euroopan keskuspankki päättää ohjauskorostaan torstaina. Markkinoilla koronlaskuihin ei enää uskota. Suomessa liikepankit ennakoivat seuraavaksi koronnostoja, mutta aikataulu on vielä epäselvä: EKP nostaa ohjauskorkoja joko ensi vuonna tai viimeistään vuonna 2027. Kuten aina, korkojen nousu on Suomen ontuvalle taloudelle myrkkyä.
Meille on parempi, jos EKP muuttaa ohjauskorkoa mahdollisimman kaukana tulevaisuudessa, jotta talous ehtisi edes vähän elpyä. Suomessa inflaatio on vieläkin reilusti alle euroalueen tason.
Yleisin asuntolainojen viitekorko eli 12 kuukauden markkinakoko on kääntynyt taas loivaan nousuun noin 2,3 prosentin kieppeille. Kuluttajan kannalta se tarkoittaa, että tätä halvemmalla ei rahaa enää saa.
Torstaina kuullaan Suomessa myös valtiovarainministeriön talousennuste, jota on ruuvattu alemmaksi edellisestä. Nyt saataneen myös arviota siitä, mikä on talouden ”tuntematon jarru”, josta ministeriön ylijohtaja Mikko Spolander marraskuussa puhui Helsingin Sanomissa.
Spolanderin haastattelun jälkeen Suomen on ollut pakko ottaa Euroopan komissiolta suosituksia siitä, miten päästä pois tarkkailuluokalta. Viime viikolla kerrottiin myös, että valtio joutuu ottamaan tänä vuonna velkaa 3,5 miljardia enemmän kuin on budjetoitu. Velan tarve nousee 17,8 miljardiin euroon. Enemmän on tarvittu vain koronavuonna 2020. Toistuvat huonot uutiset eivät voi olla vaikuttamatta kuluttajien odotuksiin siitä, millaisia omaan talouteen ulottuvia päätöksiä valtiolta on lähivuosina tiedossa.
”Tuntematon jarru” on yhdistelmä suomalaista pessimismiä ja aitoa rahapulaa. Akava Worksin pääekonomisti Pasi Sorjonen kertoi viime viikolla, miten keskituloisen, 4 200 euroa ansaitsevan on viime vuosina käynyt. Vuosien 2022–2025 aikana reaalisista bruttotuloista on kadonnut yhteensä 9 350 euroa ja verojen jälkeisistä nettotuloista 5 900 euroa. Se on myös arvio menetetystä kulutusmahdollisuudesta. Vielä huonommin on käynyt työttömiksi joutuneille.
Suomessa rahasta on pulaa, mutta pahimmillaan se loppuu. EU:n huippukokouksesta pitäisi tulla selkoa siitä, miten parissa kuukaudessa tyhjilleen menevää Ukrainan kassaa tuetaan. Mikäli Venäjän jäädytettyjen varojen käytöstä sotakorvauslainan myöntämiseksi ei päästä sopuun, on EU:lla edessä joko yhteisvelka tai toistuvien, lyhytaikaisesti Ukrainaa auttavien pienempien raha-apujen myöntäminen. Vaikka iso potti päätettäisiin ottaa käyttöön, Ukraina tarvitsee joka tapauksessa kevättalvella noin kymmenen miljardin euroa siltarahoituksena.