Kremlin uudet työkalut tekevät internetin käytöstä entistä kurjempaa ja riskialttiimpaa. Hallinto näyttää valmistelevan Whatsappin kieltämistä luodakseen kysyntää omalle sovellukselleen.
Isoveli valvoo. Venäläisnainen selailee puhelintaan Moskovassa lentokentällä. Pian hänenkin täytyy asentaa puhelimeensa valtion sovellus. Valery Sharifulin
Venäjä kiristää vähä vähältä kansalaistensa valvontaa ja digitaalista kontrollia. Viime aikoina hyväksytyt lait vahvistavat hallinnon otetta internetistä ja verkkopohjaisesta viestinnästä sekä antavat viranomaisille välineitä mielivaltaan.
Kuun vaihteessa presidentti Vladimir Putin allekirjoitti lain, joka antaa poliisille valtakirjan jäädyttää yksityisiä pankkitilejä ilman oikeuden päätöstä. Pelkkä rikosepäily voi johtaa 10 päivän mittaiseen jäädytykseen, jota voidaan jatkaa oikeuden päätöksellä.
Viranomaiset perustelevat lakia kyberrikollisuuden ja petosten torjunnalla. Kriittiset äänet varoittavat, että sitä voidaan käyttää välineenä poliittisten vastustajien, toimittajien ja aktivistien hiljentämiseen.
Samaan aikaan meni läpi laki, joka tekee ”ekstremistisen” sisällön hakemisesta internetistä rangaistavaa. Ensikertalainen selviää reilun 50 euron sakolla.
Äärisisällön käsite on Venäjän valtiolle erittäin laaja, sillä ekstremistiseksi on luokiteltu tahoja venäläisestä oppositiosta aina ulkomaisiin yliopistoihin ja ihmisoikeusjärjestöihin saakka. Viranomaiset väittävät, että rangaistuksen uhka koskee vain säännöllisesti tällaista tietoa hakevia ihmisiä.
Virallisista asiakirjoista ei käy ilmi, miten poliisi pääsee käsiksi hakutietoihin. Internet-palveluntarjoajat tai some-alustat voivat välittää tietoja viranomaisille, ja poliisi voi myös tehdä tarkastuksia tietokoneiden ja puhelimien hakuhistorioihin.
Viime kuussa Kreml kiristi myös VPN-palveluita koskevaa lainsäädäntöään. VPN-palvelut ovat auttaneet venäläisiä kiertämään internet-sivujen estoja ja parantamaan yksityisyydensuojaansa. Nyt VPN-palveluiden mainostamisesta ryhdytään langettamaan sakkoja, joiden koko mitataan sadoissa tai tuhansissa euroissa.
VPN:t ovat toistaiseksi laillisia Venäjällä. Niiden markkinointilainsäädännön kiristäminen ja muut uudet internet-lait voivat johtaa kansalaisten itsesensuurin kasvuun rangaistusten pelossa.
Valtion ”supersovellus” ottaa mallia Kiinasta
Venäjällä on spekuloitu vahvasti Whatsapp-viestipalvelun kieltämisellä.
Heinäkuussa duuman informaatioteknologiakomitean päämies ja vuosikausia Venäläistä ”internet-suvereeniutta” ajanut Anton Gorelkin ilmoitti, että ”Whatsappin on aika valmistautua jättämään Venäjän markkinat”. Hän muistutti, että Whatsappin omistava Meta on luokiteltu Venäjällä ekstremistiorganisaatioksi. Metan somealustat Facebook ja Instagram menivät pannaan jo vuonna 2022.
Liki 70 prosenttia venäläisistä käyttää Whatsappia päivittäin. Riippumattoman Meduza-uutistoimiston lähde Kremlissä kertoo, että palvelu tullaan tulevaisuudessa kieltämään ”99 prosentin” varmuudella.
Venäjän hallinto on kehittänyt kansalaisille korvikkeen sekä WhatsAppille että Telegramille, jota se sietää mutta valvoo tarkasti.
Hiljattain julkaistu Max-sovellus on saanut inspiraationsa Kiinan valtion WeChat-”supersovelluksesta”. Sovelluksen taustalla on VK-yhtiö, joka on täysin valtion hallinnassa Gazpromin ja muiden osakkeenomistajien kautta.
Heti kärkeen. Max-sovellus kysyy muun muassa puhelinnumeroa. Pogiba Alexandra
Max-sovellus yhdistää pikaviestimen, digitaalisen maksupalvelun ja hallinnon palvelusysteemi Gosuslugin. Sovelluksen käyttö edellyttää venäläistä tai valkovenäläistä puhelinnumeroa, mikä automaattisesti liittää käyttäjän viralliset henkilötiedot järjestelmään. Päästä päähän -salausta ei ole, joten viranomaiset voivat valvoa viestiliikennettä vaivatta.
Kesäkuussa hyväksytyn lain mukaan Max-sovellus tulee olla valmiiksi asennettuna jokaisessa uutena myytävässä älypuhelimessa syyskuusta alkaen. Asiantuntijat arvioivat, että palvelu ei tule hetkessä saavuttamaan suursuosiota, mutta hallinnon painostuskeinot voivat ajaa ihmisiä sen pariin.
Jos ei muuta, niin yhteydet jumiin
Venäläisten internetinkäyttöä on ohjailtu lainsäädännön lisäksi verkkoyhteyksiä manipuloimalla.
Viime kesästä saakka YouTuben tiedonsiirtonopeuksissa on ollut Venäjällä vakavia häiriöitä, mikä on ajanut suuren osan yleisöstä muihin videopalveluihin. Valtio ei ole virallisesti myöntänyt olleensa yhteyksien jumitusten taustalla.
Valtion omistama Rutube on hyötynyt tilanteesta. Kremlin hyppysissä oleva Izvestija-lehti raportoi, että Rutuben käyttäjämäärä oli toukokuussa 2025 jopa 80 miljoonaa, siinä missä vuodentakainen lukema oli 47 miljoonaa. Voittopuolelle ovat jääneet myös VK Video ja Yandex, jotka ovat niin ikään tiiviisti valtion kontrollissa.
Yhdysvaltalainen digi-infrajätti Cloudflare taas joutui kesäkuussa vastaavan hidastushyökkäyksen kohteeksi. Yhtiön mukaan sen toteuttivat venäläiset internet-palveluntarjoajat.
Vahvasta tietoturvastaan tunnettu Cloudflare katsoi toiminnan olevan linjassa Venäjän pitkäaikaisten pyrkimysten kanssa ”eristää internet sen rajojen sisälle ja vähentää riippuvuutta länsimaisesta teknologiasta korvaamalla sen kotimaisilla vaihtoehdoilla”.
Heinäkuun lopussa Venäjän tietoliikenteen valvontavirasto Roskomnadzor ilmoitti estäneensä verkkoyhteyksien tiedonsiirron nopeutta mittaavan Speedtest-palvelun. Virasto suositteli venäläisille kotimaisten vastineiden käyttöä.
Venäjän internet-oikeuksia valvovan Roskomsvobodan perustaja Sarkis Darbinjan katsoo, että Venäjä yrittää pitkällä tähtäimellä eristää internetinsä muusta maailmasta, samaan tapaan kuin Kiina on toiminut ”suuren palomuurinsa” kanssa. Niin pitkällä Venäjä ei vielä ole, mutta sitä kohti otetaan nyt askeleita, Darbinjan kommentoi AP-uutistoimiston haastattelussa.
FaktaNettipoliisilla pitää kiirettä
Venäjän internet-oikeuksia valvovan Roskomsvobodan mukaan valtio on estänyt pääsyn yli 25 000:lle verkkosivulle sitten Venäjän täysmittaisen Ukrainan-invaasion alkamisen vuonna 2022.
Verkkosivujen estoja kiertävät VPN-palvelut ovat nousseet Venäjällä suureen suosioon. Tätä nykyä noin 40 prosenttia venäläisistä netinkäyttäjistä käyttää VPN:ää. Palveluiden käyttö on laillista, mutta lainsäädäntöä niiden ympärillä on ryhdytty kiristämään.
Viime aikoina viranomaiset ovat laajentaneet repertuaariaan laajoihin verkkoyhteyksien katkoihin. Venäläisen Internet Protection Society -yhdistyksen mukaan heinäkuussa Venäjällä oli yli 2 000 mobiiliverkkopalveluiden katkosta. Moni katko ei näytä olevan missään yhteydessä Ukrainan lennokkihyökkäysten luomiin turvallisuusuhkiin, joilla viranomaiset ovat niitä perustelleet. Kreml on vastikään valmistellut ”valkoista listaa” verkkopalveluista, joiden toiminta pyritään varmistamaan katkojen aikana.
Juttu on julkaistu aiemmin Kauppalehdessä.