Tanska on ollut Yhdysvaltain tärkeimpiä liittolaisia Euroopassa, mutta nyt tanskalaiset alkavat kypsyä Trumpiin. Asiantuntijan mukaan Euroopan ongelmat Yhdysvaltojen kanssa ovat syvemmällä.
Trump on vain ilmentymä Yhdysvaltojen muutoksesta, sanoo asiantuntija. EPA / AOP
On hyvin todennäköistä, että muut Euroopan tiedustelupalvelut seuraavat Tanskan esimerkkiä ja listaavat Yhdysvallat mahdolliseksi turvallisuusriskiksi, sanoo tanskalainen politiikan asiantuntija Noa Redington.
Tanskan sotilastiedustelu nimesi viime viikolla Yhdysvallat mahdolliseksi uhaksi maan turvallisuudelle. On poikkeuksellista, että Nato-maan tiedustelupalvelu mainitsee uhka-arviossaan sotilasliittoa johtavan Yhdysvallat.
– Tämä arvio oli vähintä mitä tehdä. Muuten sotilastiedustelu olisi riskeerannut uskottavuutensa, Redington sanoo.
– Varmastikaan Tanskan tiedustelu ei haluaisi puhua asiasta, mutta arviota olisi ollut mahdoton tehdä ilman, että huomioi Yhdysvaltain halun saada Grönlanti ja jännitteet Naton kanssa.
Tanska perusteli päätöstä sillä, että Yhdysvaltain hallinto painostaa jopa omia liittolaisiaan. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on toistuvasti vaatinut Tanskaa luovuttamaan Grönlannin ja vihjasi keväällä olevansa valmis sotilaalliseen operaatioon saadakseen saaren haltuunsa.
Grönlantia pidetään strategisesti tärkeänä esimerkiksi siksi, että arktisen alueen läpi kulkee lyhyin lentoreitti Yhdysvaltain ja Venäjän välillä. Google Earth
Noa Redingtonin mukaan Tanskan ja Yhdysvaltain suhteen heikentyminen on valtava ulkopoliittinen muutos. Tanska on Britannian ohella ollut Yhdysvaltain läheisin liittolainen Euroopassa.
– Tanskan ulkopolitiikan kulmakivenä on ollut pysyä niin lähellä Yhdysvaltoja kuin mahdollista. Lähetimme joukkoja Irakin sotaan ja Afganistaniin.
– Olemme periaatteesta olleet kiinni Yhdysvalloissa. Tämän takia Tanska on Pohjoismaista huonoiten varautunut tähän totaaliseen ulko- ja turvallisuuspolitiikan muutokseen.
Tanska osallistui Yhdysvaltain ”terrorisminvastaiseen sotaan” Irakissa ja Afganistanissa. Kuvassa Tanskan pääministeri Anders Fogh Rasmussen (oikealla) ja USA:n presidentti George W. Bush vuonna 2005. EPA / AOP
Yhdysvaltain ja Tanskan suhteen kiristymisen huomaa keskustellessaan tavallisten tanskalaisten kanssa. Kun puheenaiheeksi vaihtuu Yhdysvallat, tunnelma hyytyy nopeasti.
– Totta kai sen huomaa ihmisistä, kööpenhaminalainen Rikke sanoo.
Rohkeammin asiaa kommentoidaan Iltalehdelle nimettömästi. Puoliksi yhdysvaltalainen Kööpenhaminan asukas sanoo, että ihmiset reagoivat hänen taustaansa eri tavalla kuin aiemmin.
– Ennen sanottiin, että vau, olet Amerikasta. Nyt toivotetaan vain voimia.
Tanskassa kahdeksan vuotta asunut ruotsalainen kertoo seuranneensa tilanteen kehittymistä kiinnostuneensa. Hänen mukaansa useimmat tanskalaiset purkavat ärtymystä nimenomaan Trumpiin.
– Suhde Yhdysvaltoihin on muuttunut Trumpin takia, sanoo kööpenhaminalainen Renee.
– Ihmiset ovat peloissaan, mutta myös ehkä hiukan provosoituneita.
Reneen mukaan tanskalaisten suhtautuminen näkyy myös yhdysvaltalaisten tuotteiden suosiossa.
Trump haluaa edelleen Grönlannin haltuunsa, varoitti Tanskan pääministeri Mette Frederiksen lokakuussa. Frederiksen on saanut pääministerikaudellaan todistaa maansa USA-suhteiden heikentymistä. EPA / AOP
Trumpin palattua presidentiksi Euroopan luottamus Yhdysvaltoihin ja Natoon näyttää tosiaan muuttuneen. Noa Redingtonin mukaan Trumpilla on suuri vaikutus, mutta hän ei ole ainoa ongelma.
– Tanskan ulkopoliittisella johdolla ja poliittisella eliitillä on kasvava yhteisymmärrys siitä, että vaikka Trump vaihtuisi toiseen presidenttiin, emme voi olla enää riippuvaisia Yhdysvalloista.
– Trumpin hallinto ilmentää sitä perustavanlaatuista muutosta, joka Yhdysvalloissa on käynnissä ja joka jatkuu presidentistä huolimatta.
Noa Redington on tanskalainen politiikan asiantuntija ja kommentaattori. Redington toimi sosiaalidemokraatteja edustaneen pääministeri Helle Thorning-Schmidtin neuvonantajana 2008–2015.