STT:n tietojen mukaan Belgia ei ole edelleenkään valmiina näyttämään vihreää valoa Ukrainalle annettavalle sotakorvauslainalle.

Korkean EU-virkamiehen mukaan Belgia haluaa edelleen keskustella perusteellisesti myös komission esittämästä toisesta vaihtoehdosta, EU:n budjetista taattavasta lainasta eli käytännössä yhteisvelasta.

Ukrainalle annettavasta rahoituksesta on määrä tehdä päätös alle vuorokauden päästä alkavassa EU:n huippukokouksessa torstaina. Käytännössä EU:n on päätettävä näiden vaihtoehtojen välillä, jos se haluaa saada aikaan sovun Ukrainalle tarjottavasta rahoituksesta. Asia on Ukrainalle hyvin tärkeä, sillä maan budjetti on palamassa loppuun ensi keväänä.

Belgian lisäksi ainakin Italia, Malta, Bulgaria ja Tshekki ovat viestineet, että ne ovat halukkaita etsimään vaihtoehtoja Venäjän jäädytettyihin varoihin perustuvalle sotakorvauslainalle. Unkari ja Slovakia ovat suhtautuneet asiaan jo alun perinkin nihkeästi.

Yleinen ilmapiiri EU:ssa on nyt se, että torstaina alkavaa huippukokousta ei voida päättää ennen kuin Ukrainalle on saatu sovittua jonkinlaisesta rahoituksesta, vaikka se tarkoittaisi kokouksen venymistä perjantaille tai lauantaille.

EU on kaavaillut Ukrainalle 90 miljardin euron rahoitusta, joka perustuisi Venäjältä jäädytettyjen varojen käteistuottoihin. EU lainaisi Ukrainalle rahaa, jonka se maksaisi takaisin vain siinä tapauksessa, että Venäjä maksaa maalle sotakorvauksia.

Huippukokouksen alla huomio on suuntautunut Belgiaan, joka hallinnoi varoista valtaosaa Euroclear-rahoituslaitoksessaan. Sillä on ollut asiaan liittyviä oikeudellisia ja taloudellisia huolia.

Belgian pääministeri Bart De Wever ei ole valmis tukemaan hanketta ennen kuin muut EU-maat tarjoavat merkittävät taloudelliset suojaukset, jotka turvaavat Euroclearin ja Belgian hallituksen Venäjän vastatoimilta.

Belgia haluaa rajattomat takuut

Käytännössä Belgia on pitänyt esillä kolmea vaatimusta. Korkean EU-virkamiehen mukaan Belgian ensimmäinen vaatimus koskee nyt rajattomia takuita. Käytännössä tämä tarkoittaisi, että muiden EU-maiden antamille takuille ei tulisi asettaa ylärajaa, jotta suoja kattaisi kaikki mahdolliset skenaariot eli myös sotakorvauslainan nimellisen arvon ylittävän osuuden.

Takausvastuuta pidetäänkin nyt virkamieslähteiden mukaan keskeisenä kysymyksenä lainan osalta. Käytännössä jäsenmaat takaisivat lainan bruttokansantuotteensa pohjalta.

Epävirallisten tietojen perusteella vaikuttaa siltä, että 15–20 jäsenmaata ovat ilmoittaneet olevansa valmiina takaamaan lainaa. Käytännössä esimerkiksi Ranskan ja Italian kaltaiset suuret jäsenmaat olisi ehdotonta saada tukemaan lainan takaamista. Siksi huolta onkin nostanut, että myös Italia on alkanut viime päivinä pitää esillä yhteisvelkaan pohjautuvaa mallia. Ranska on taas pantannut kantaansa ainakin julkisuudessa.

Lisäksi Belgia haluaa varmistaa, että EU kykenee maksamaan varat heti takaisin Venäjän keskuspankille, jos sellaiseen tilanteeseen ajauduttaisiin. Käytännössä näin voisi käydä, mikäli Venäjä-vastaiset pakotteet syystä tai toisesta raukeaisivat.

Tämä riski on kuitenkin selkeästi pienentynyt viime viikon päätöksen myötä, jolloin jäsenmaat päättivät, että jäädytetyt varat pysyvät EU-alueella toistaiseksi. Tämä on vähentänyt huolta siitä, että esimerkiksi pakotteiden kaatamisella jatkuvasti uhannut Unkari voisi blokata pakotteiden jatkon.

Lisäksi Belgia haluaa, että kaikki jäsenvaltiot, joissa sijaitsee jäädytettyjä venäläisvaroja, ottavat ne käyttöön Ukrainan hyväksi. Vaikka Belgiassa sijaitsee valtaosa varoista, varoja on jäädytettynä muun muassa Ranskassa.

Yhteisvelka hätämekanismin kautta?

Monelta jäsenmaalta löytyy vaikeasta tilanteesta huolimatta ymmärrystä Belgian huolille.

– Jos me olisimme samanlaisessa tilanteessa, toimisimme aivan samalla tavalla, tiivisti eräs korkea EU-virkamies.

Esillä on myös ollut, voitaisiinko päätös tehdä ilman Belgian hyväksyntää. STT:n tietojen mukaan tätä vaihtoehtoa ei kuitenkaan pidetä poliittisesti mahdollisena, vaikka se teknisesti sitä olisikin.

Yhteisvelkaan perustuva vaihtoehto voisi olla yksinkertaisempi, mutta se vaatii jäsenmailta yksimielisen päätöksen, minkä vuoksi sitäkin pidetään hyvin vaikeana vaihtoehtona. Esimerkiksi Unkari ei asiaan välttämättä suostuisi. Monet jäsenmaat, kuten Suomi, eivät myöskään ole vaihtoehdosta innoissaan. Sotakorvauslaina vaatii jäsenmailta taas määräenemmistöpäätöksen.

Tämän kiertämiksi Belgia on esittänyt, että yksimielisyyspäätöksen kiertämiseksi EU:ssa otettaisiin käyttöön EU:n kriisipykälä eli artikla 122, korkea EU-virkamies kertoo. Samaa artiklaa käytettiin myös venäläisvarojen jäädyttämiseen viime viikolla.

Politico-lehden mukaan tämä on kuitenkin torpattu oikeudellisesti mahdottomana ajatuksena, ja asiaa ovat vastustaneet myös esimerkiksi pohjoiset jäsenmaat. Asian nosti ensimmäisen kerran esille Euroopan keskuspankin pääjohtaja Christine Lagarde viime viikolla EU:n valtiovarainministereiden illallisella.

EU:n jäsenmaat ovat käyneet tiivistä keskustelua suurlähettilästasolla Ukrainalle annettavasta 210 miljardin sotakorvauslainasta viime päivinä, ja keskustelu jatkuu edelleen torstai–iltana.

Käytännössä lopputuloksen odotetaan selviävän vasta, kun valtioiden päämiehet ovat marssineet kokoukseen. EU-virkamiehen mukaan myös Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on osallistumassa kokoukseen.

Vaikka valtioiden päämiehet antaisivatkin tukensa asialle huippukokouksessa, vaativat lakitekniset yksityiskohdat vielä joka tapaksessa neuvottelua, kuten myös päätöksien hyväksymistä jäsenmaiden parlamenteissa.