50-vuotias|Suomen Atlantti-seuran pääsihteeri Terhi Suominen luottaa Natoon myös, kun suhteet Yhdysvaltoihin ovat myllerryksessä.
Suomen Atlantti-seuran pääsihteeri Terhi Suominen on eräällä tavalla selkeään vähemmistöön kuuluva suomalainen: hän intoili sotilasliitto Natosta jo opiskeluaikoina, kun se oli Suomessa varsin epäsuosittua.
”Ystävätkin kantoivat huolta, että sinä et pääse mihinkään kunnon töihin, kun olet tällaisessa päättömässä hankkeessa, joka ei johda mihinkään. Pilaat maineesi”, Suominen muistelee kymmenien vuosien takaista tilannetta.
Jo opiskeluaikoina Turun yliopistossa hän oli perustamassa Natoon läheisesti kytkeytyvän Suomen Atlantti-seuran nuorisojärjestöä Suomeen.
Sille tielle Suominen myös jäi, vaikka työkokemusta kertyi muun muassa yliopistomaailmasta.
Nyt hän on istunut seuran pääsihteerinä vuodesta 2008 alkaen ja on myös 37 kansallisen Atlantti-seuran kattojärjestön Atlantic Treaty Associationin varapresidentti.
Kommentit, joita hän nyt kuulee, ovat hyvin toisenlaisia. Suomisen mukaan hänelle tullaan kertomaan pikemminkin, kuinka oikeassa hän oli ja kuinka hän jaksoi taistella tuulimyllyjä vastaan.
”Olen toiminut aina intohimon ja aatteen mukaan. Atlantismi on suurin intohimoni edelleen”, Suominen sanoo Helsingin Sanomien 50-vuotishaastattelussa.
Suomen Atlantti-seura perustettiin vuonna 1999 ministeri Jaakko Iloniemen johdolla. Se on poliittisesti riippumaton kansalaisjärjestö, joka edistää transatlanttista ulko- ja turvallisuuspoliittista keskustelua, tutkimusta ja koulutusta Suomessa.
Kytkökset Natoon eivät ole viralliset, mutta tiiviit ne ovat. Vastaava järjestö on kaikissa Nato-maissa ja monissa Naton kumppanimaissa.
Kun Suomi ei vielä ollut jäsen, seuran toimintaan suhtauduttiin Suomisen mukaan varsin toisin kuin nykyisin.
”Oli esimerkiksi jäsenyydestä kiinnostuneita henkilöitä, jotka kantoivat huolta siitä, että voiko jäsenyys seurassa haitata heidän elämäänsä ja urakehitystä.”
Tämä luonnollisesti muuttui, kun kansalaismielipide Suomessa kallistui nopeasti ja vahvasti Naton kannalle Venäjän aloitettua hyökkäyssotansa Ukrainassa talvella 2022.
Suominen muistelee, ettei lainkaan heti ymmärtänyt, että hyökkäys veisi Suomen Natoon.
Ensimmäinen Ylen julkaisema mielipidemittaus yllätti, hän kertoo. Siinä suomalaisten enemmistö kääntyi ensimmäistä kertaa kannattamaan Natoa.
Tieto oli looginen, mutta Suomisesta sitä oli vaikeaa uskoa, koska suomalaisten Nato-kanta oli pysynyt selkeän kielteisenä ja suurin piirtein samoissa lukemissa vuosikymmeniä. Näin oli myös Venäjän hyökättyä Georgiaan 2008 ja miehitettyä Krimin 2014.
”Ajattelin, että ei tämäkään sitä muuta. Se on pientä väreilyä, mutta ei mitään dramaattista. Mielessäni kävi myös se, että vaikka Suomi haluaisi liittyä Natoon, onnistuisiko se sodan aikana ja muutenkin turvallisuuspoliittisesti jännittyneessä tilanteessa.”
Atlantti-seuran pääsihteeri Terhi Suominen kuvattuna ravintola Palacen terassilla. Kuva: Sami Kero / HS
Suomen tie vei kuitenkin nopeasti liittokuntaan.
Se tarkoitti parempaa suojaa Venäjältä. Samalla Suomen ja koko Naton on nyt kuitenkin arvailtava, kuinka pitkälle Naton mahtimaahan Yhdysvaltoihin voi luottaa. Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin kausi on ollut odotetun turbulentti liittokunnassa.
Haastatteluhetkenä ollaan tilanteessa, jossa Yhdysvallat, Venäjä ja Ukraina käyvät rauhantunnusteluja. Eurooppa sai lukea Yhdysvaltojen ensimmäisestä 28-kohtaisesta sopimusluonnoksesta lehdistä. Se oli kuin Venäjän toivomuslista.
Siitä päästiin eteenpäin, mutta Euroopassa ollaan varuillaan sen suhteen, missä määrin Yhdysvallat laulaa Venäjän lauluja ja on taipuvainen sen vaatimuksiin.
Suhteita painaa myös Yhdysvaltojen uusi kansallinen turvallisuusstrategia, jossa Venäjää ei käsitellä uhkana toisin kuin Naton strategiassa. Sen sijaan Eurooppa saa kovaa kritiikkiä.
Mitä kaikki tämä Suomisen mielestä kertoo transatlanttisen suhteen tilasta?
Nyt ollaan tilanteessa, jossa transatlanttiset suhteet ovat jännittyneet, Suominen sanoo. Näin on kuitenkin ollut ennenkin: Nato on 76-vuotisen historiansa aikana kokenut monia vaikeita tilanteita ja selvinnyt niistä entistä vahvempana.
”Liittokunta perustettiin aikoinaan yhteisten intressien ja yhteisten etujen varaan. Luotan, että liittokunta, jonka perustana ovat jäsenten yhteiset intressit, kestää jännitteitä.”
Eurooppalaisten liittolaisten olisi nyt kyettävä artikuloimaan selkeämmin liittokunnan hyödyistä Yhdysvalloille. Suomella on Naton jäsenenä tärkeä rooli osallistua tähän ”valistustehtävään”, Suominen toteaa.
Mitä Suominen sanoisi sellaiselle suomalaiselle, joka alkaa jo ajatella, että oliko turvallisuuden laskeminen Yhdysvaltojen varaan sittenkään viisasta?
Ensinnäkin hän sanoisi, ettei sitä ole laskettu Yhdysvaltojen varaan. Kyse on liittokunnasta, jossa on 32 jäsenmaata.
”Numero kaksi on tämä, minkä jo sanoin: jännitteitä kestetään, kun pohjana on yhteiset intressit ja yhteiset edut. Ja numero kolme: mitkä olisivat olleet meidän vaihtoehtomme?”
”Olisiko ollut parempi todella jäädä Naton ulkopuolelle, yksin ja ilman turvatakuita tässä maailmanpoliittisessa tilanteessa?”
”Mitä sanoisit 20-vuotiaalle itsellesi?”
”Siitä tulee upea matka, joten kiinnitä turvavyösi.”
-
Syntyi 1975 Loimaalla.
-
Valtiotieteiden maisteri.
-
Suomen Atlantti-seuran pääsihteerinä vuodesta 2008.
-
37 kansallisen Atlantti-seuran kattojärjestön Atlantic Treaty Associationin (ATA) varapresidentti.
-
Työskennellyt mm. tutkijana Turun yliopistossa ja Nato Defence Collegessa Roomassa sekä projektipäällikkönä Elinkeinoelämän valtuuskunta Evassa.
-
Täyttää 50 vuotta torstaina 18. joulukuuta.