Koulut|Monissa kouluissa oppilailla saattaa olla kirjojen sijasta paljon monisteita.
Lue tiivistelmä
Yli 50:stä Helsingin koulusta puuttuu oppikirjoja, erityisesti työkirjoja, kertoo tuore rehtorikysely.
Useimmissa kouluissa kirjat ovat joko hyvässä tai kohtalaisessa kunnossa. Seitsemässä koulussa yli puolet käytössä olevista kirjoista on huonokuntoisia.
Helsinki lisäsi ensi vuoden budjettiin 1,5 miljoonaa euroa peruskoulun oppikirjoihin, mutta oppilasta kohden käytetään silti vähemmän kuin Suomessa keskimäärin.
Helsingin koulujen rehtoreista merkittävä osa kertoo, että kouluissa on vajetta oppikirjoista. Tämä tarkoittaa varsinkin tehtäväkirjoja.
Kelvottomassa kunnossa olevia kirjoja on koko kaupungissa vähän, mutta muutamassa yksittäisessä koulussa paljon.
Tämä käy ilmi tuoreesta kyselystä, jota poliitikot kävivät kahden valtuustoaloitteen yhteydessä läpi kasvatus- ja koulutuslautakunnassa tiistaina.
HS kirjoitti kertoi aiemmin syksyllä, miten joissain kouluissa oppilailla on ollut jo kirjoja, joista irtoilevat kannet. On myös vanhempia, jotka ostavat omalle lapselleen työkirjoja, kun koulu ei niitä tarjoa. Nyt joulukuun alussa rehtoreille tehty kysely antaa kuitenkin tuoreen ja kattavamman kuvan tilanteesta.
Kummastakaan aloitteesta ei tehty vielä erikseen päätöksiä. Siinä mielessä asiasta on jo tehty isoja linjauksia, että ensi vuoden budjettiin lisättiin 1,5 miljoonaa euroa määrärahaa peruskoulun oppikirjoihin.
Koko Suomessa oppilasta kohden käytetään keskimäärin 145 euroa. Helsinkiläisoppilasta kohden sama luku on korotuksen jälkeenkin ensi vuonna 133 euroa suomenkielisissä ja 140 euroa ruotsinkielisissä kouluissa. Ero kielten välillä johtuu siitä, että ruotsinkieliset kirjat ovat kalliimpia.
Miltei kaikissa kouluissa on käytössä painettu oppikirja suomen kielessä ja kirjallisuudessa, matematiikassa, englannin ja ruotsin kielissä sekä biologiassa ja maantiedossa.
Kyselyyn vastasivat suomenkielisten koulujen rehtorit, tai siis 74 rehtoria, kun kyselyitä oli lähetetty 86.
Muissa lukuaineissa painettu kirja on käytössä suurimmassa osassa. Tätä lukua vetävät jonkin verran alaspäin erityiskoulujen vastaukset, koska niille sopivia valmiita kirjoja ei kaikkiin aineisiin ole olemassa.
Vain reilut 60 prosenttia kouluista vastaa, että painettua kirjaa käytetään elämänkatsomustiedossa, ortodoksisessa uskonnossa tai islamissa.
Digitaalisia oppimateriaalia käytetään suurimmassa osassa kouluja, mutta kuitenkin painettuja vähemmän. Eniten niitä käytetään englannin sekä Suomen kielen ja kirjallisuuden opetuksessa.
Vastanneista rehtoreista 78 prosenttia arvioi, että oppikirjoista on vajetta. Tässä on tosiaan enimmäkseen kyse siitä, että erillisiä tehtäväkirjoja ei ole kaikissa aineissa. Niitä puuttuu eniten ympäristöopista, englannista, elämänkatsomustiedosta sekä suomen kielestä ja kirjallisuudesta.
Oppilailla saattaa siis olla paljon monisteita tai he katsovat tehtävät digitaalisesta materiaalista ja vastaavat vihkoon.
Rehtorit arvioivat, että suurin osa kierrätetyistä kirjoista oli hyvässä tai kohtalaisessa kunnossa. Sekä erinomaisessa kunnossa olevia että huonokuntoisia kirjoja oli rehtorien enemmistön mielestä vähän.
Seitsemästä koulusta vastattiin kuitenkin, että huonokuntoisia kirjoja on yli puolet käytössä olevista kirjoista. Näitä kouluja ei nimetä tarkemmin.
Kouluille on ensi vuonna tulossa myös uusi ohjeistus kirjojen kierrätyksestä.
Budjettiin lisättiin määrärahaa, joka on tarkoitettu nimenomaan oppikirjoihin.
Yleisemmin jokaisessa koulussa joudutaan joka vuosi miettimään, missä suhteessa koulun saamia euroja käytetään oppimateriaaleihin ja missä muuhun tärkeään kuten esimerkiksi opettajien palkkaamisen.