ICC paheksui pakotteita ja kutsui niitä räikeäksi hyökkäykseksi puolueettoman oikeuslaitoksen riippumattomuutta vastaan.

Kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC) päämaja Haagissa, Alankomaissa.

Avaa kuvien katselu

Kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC) päämaja Haagissa, Alankomaissa. Kuva: Aleksei Gorovoi / AOP

Yhdysvallat määräsi keskiviikkona pakotteita kahta Kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC) tuomaria ja kahta syyttäjää vastaan. Kaikki neljä ovat olleet työskennelleet sellaisten tapausten parissa, jotka liittyvät Israeliin ja Yhdysvaltoihin.

Yhdysvaltain ulkoministeri Marco Rubio väitti lausunnossa, että ICC:stä on tullut laillisen sodankäynnin väline Yhdysvaltoja ja Israelia vastaan.

– Yhdysvallat on ollut selkeä ja järkkymätön vastustaessaan ICC:n politisoitumista, vallan väärinkäyttöä, kansallisen suvereniteettimme huomiotta jättämistä ja laitonta oikeudellista ylimielisyyttä, Rubio lateli.

ICC paheksui pakotteita ja kutsui niitä räikeäksi hyökkäykseksi puolueettoman oikeuslaitoksen riippumattomuutta vastaan. Kyseessä on jo toinen Yhdysvaltain pakotekierros ICC:tä vastaan tänä vuonna.

Myös Ranska tuomitsi pakotteet ja ilmaisi tyrmistyksensä niistä, sillä Yhdysvaltain pakotteiden kohteena oli ranskalainen tuomari Nicolas Guillou.

Kolme muuta olivat tuomari Kimberly Prost Kanadasta sekä apulaissyyttäjät Nazhat Shameem Khan Fidžiltä ja Mame Mandiaye Niang Senegalista.

Pakotteita jo kesäkuussa

Kyseessä ei ollut ensimmäinen kerta, kun Yhdysvallat asettaa pakotteita ICC:tä vastaan. Ensimmäinen kierros kesäkuun alussa kohdistui neljään tuomariin.

Se oli vastatoimi oikeudenkäynneistä, joissa yhdysvaltalaisia sotilaita syytetään sotarikoksista Afganistanissa sekä vastalause ICC:n Israelin pääministeri Benjamin Netanjahusta antamasta pidätysmääräyksestä.

ICC:n tuomarit antoivat pidätysmääräykset Netanjahusta, Israelin entisestä puolustusministeristä Yoav Gallantilsta ja Hamas-johtajasta Ibrahim al-Masrista viime marraskuussa. Perusteina olivat epäillyt sotarikokset ja rikokset ihmisyyttä vastaan Gazan sodan aikana.

ICC aloitti toimintansa vuonna 2002, ja tähän mennessä 125 maata on ratifioinut perustamissopimuksen. Yhdysvallat, Kiina, Venäjä ja Israel eivät ole ratifioineet ICC:n perustamissopimusta, eivätkä ne tunnusta sen toimivaltaa.

ICC:llä on käynnissä sotarikostutkimuksia Gazan sodasta sekä Sudanissa, Myanmarissa, Filippiineillä ja Venezuelassa.

Lähteet: Reuters, AP