Suomen työttömyyskriisi ajaa kunnat yhä ahtaammalle.
Kuntien maksamat sakkomaksut työttömyyden pitkittymisestä ovat nousseet tänä vuonna jo yli 700 miljoonaan euroon, kertovat Kelan tilastot tammi-marraskuulta.
Koko vuoden lasku kunnille voi kohota jopa 800 miljoonaan euroon, arvioi Kuntaliiton kehittämispäällikkö Mikko Mehtonen.
”Sakkomaksuissa” on kyse siitä, että kuntien pitää korvata osa työttömyysetuuksista Kelalle, jos työttömyys pitkittyy. Vuoden alussa näitä sakkoja kiristettiin tuntuvasti.
Siksi kuntien valtionosuuksia kasvatettiin, mutta perusteena oli liian pieni arvio. Kuntien sakkomaksut ovat kasvaneet ennakoitua enemmän.
TE-uudistuksen yhteydessä arvioitiin, että kuntien osuus työmarkkinatuesta kasvaisi tänä vuonna 216 miljoonaa euroa eli 46 prosenttia viime vuodesta.
Tänä vuonna kasvua oli jo tammi-marraskuussa 64 prosenttia verrattuna samaan aikaan viime vuonna.
Sakkorahalla voisi rakentaa stadionin
Esimerkiksi Tampereelle on kertynyt sakkoja noin 83 prosenttia enemmän kuin samaan aikaan viime vuonna. Kasvu on ollut rajuinta isoista kaupungeista.
Tampereellakin ennakoitiin, että sakkomaksut kasvavat. Siksi niihin budjetoitiin tälle vuodelle 40 miljoonaa euroa, mutta sekin oli liian vähän.
Tampere on maksanut sakkomaksuja tänä vuonna noin 44 miljoonaa euroa. Saman verran maksoi esimerkiksi Tammelan stadionin rakentaminen.
Tänä vuonna sakkomaksun verran on budjetoitu Tampereen koulujen ja päiväkotien rakentamiseen ja vanhojen remontteihin.
Sakkomaksujen suuruus vaihtelee eri kunnissa, ja yleensä työttömiä on eniten kasvukeskuksissa. Pienemmissä kunnissa hajontaa on enemmän.
Yli sadassa kunnassa sakkomaksut ovat kasvaneet jo yli kaksinkertaisiksi verrattuna viime vuoteen.
Näin on käynyt esimerkiksi reilun 2 000 asukkaan Ypäjällä Kanta-Hämeessä. Etelä-Pohjanmaalla 1 800 asukkaan Soinin kunnassa sakkomaksu on taas noussut lähes kuusinkertaiseksi.
Ainoastaan yhdessä kunnassa sakkomaksu on pienentynyt. Pohjois-Savon 2 600 asukkaan Kaavin sakkomaksu on laskenut noin 6 000 eurolla viime vuodesta.
Pitkäaikaistyöttömyys kurittaa kuntia
Sakkomaksujen kasvu johtuu siitä, että kuntien rahoitusvastuu työttömyysetuuksista on kasvanut ja aikaistunut.
Nyt kunta joutuu rahoittamaan työttömyysetuuksia jo 100 päivän työttömyyden jälkeen, kun ennen raja oli 300 päivää.
Kuntien sakkomaksuista noin 80 prosenttia tulee pitkäaikaistyöttömistä, joiden työttömyys on kestänyt vähintään vuoden.
Lokakuussa heitä oli yli 30 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.
– On iso haaste, onko kunnilla oikeasti mahdollisuuksia vastata pitkäaikaistyöttömyyteen, sanoo Kuntaliiton Mikko Mehtonen.
Kannustin on kääntynyt kuntia vastaan
Ankarien sakkomaksujen olisi tarkoitus kannustaa kuntia nopeuttamaan työllistymistä.
Mehtosen mukaan nyt malli on kääntynyt kuntia vastaan huonon talous- ja työllisyystilanteen takia.
Tällä hetkellä yhtälö vaikuttaa mahdottomalta. Kunnat eivät voi taikoa työllisyyttä tyhjästä.
Avoimia työpaikkoja on monta kertaa vähemmän kuin työttömiä työnhakijoita. Moni työpaikka on piilossa, koska yritykset pelkäävät hakemustulvaa.
Samaan aikaa kuntien sakkomaksut juoksevat.
Avaa kuvien katselu
Tilastokeskuksen mukaan lokakuussa Suomen työttömyysaste kohosi synkimpään lukemaan 15 vuoteen. Kuva: Matias Väänänen / Yle, kuvankäsittely: Miikka Varila / Yle
Puhe kannustimesta näyttää nurinkuriselta myös siksi, että kuntien sakot juoksevat samaan aikaan, kun ihminen on kunnan järjestämässä työllisyyspalveluissa.
Ennen TE-uudistusta kunnat vapautettiin sakkomaksuista, jos pitkäaikaistyötön oli työllisyyspalveluissa. Nyt kunnat maksavat sakkoa myös heistä eli palveluun ohjaaminen tarkoittaa kunnille tuplakustannusta.
Kuntien maksuvastuu loppuu ainoastaan silloin, jos työtön pääsee töihin, opiskelemaan tai eläkkeelle.
Korona-aika oli vasta esimakua
Kuntien sakkomaksut nousivat edelliseen ennätykseensä vuonna 2021, kun koronapandemian kuritti työmarkkinoita ja rajoitusten takia moni työllisyystoimi oli jäissä.
Koronan jälkeen sakkomaksut tasoittuivat nopeasti, mutta tällä kertaa maksujen nousu johtuu myös sakkojen kiristyksestä.
Korona-aikana kuntien sakot pomppasivat reilulla 50 miljoonalla, kun nyt kasvua on jo yli 270 miljoonaa euroa verrattuna viime vuoteen.
Asiantuntijoiden mielestä rahoitusmalli on epäonnistunut. Myös Kuntaliiton mukaan rahoitusmallia pitäisi arvioida uudelleen, koska työttömyyden kasvua ei osattu ennakoida.
– Kannustinmallien ongelma on, miten niistä erotetaan taloudelliset suhdanteet, etteivät ne rankaise liikaa yksittäistä kuntaa tai kaupunkia, Mikko Mehtonen toteaa.
Jos mikään ei muutu, kuntien sakkomaksut pysyvät korkeina. Työllisyyspalveluissa rahat palavat ilmaan, kun työnhakijoille on tarjolla lähinnä turhaa hakemusrallia.
Vaikka suhdanne paranisi huomenna, pitkäaikaistyöttömyyden taittuminen kestää pitkään.
Työttömyyskriisin keskellä kasvavat sakkomaksut kannustavat kuntia käytännössä ainoastaan nipistämään rahat muualta. Heikennetäänkö palveluita vai nostetaanko veroja?
Työelämäprofessori Minna Kivipelto Jyväskylän yliopistosta on esittänyt MTV:llä, että kuntien sakkomaksut pitäisi jopa lopettaa kokonaan ja ohjata rahat työllisydyen edistämiseen.