Kalifornian yliopiston tutkimus sai hiljattain selville laboratoriohiirille tehdyissä kokeissa, että amerikkalaisten eniten käyttämä ruokaöljy, eli soijaöljy, lihottaa toden teolla.
Uutisoimme tutkimuksesta aiemmin joulukuussa.
Journal of Lipid Research -tiedelehdessä julkaistu tutkimus pani merkille, että hiiriä lihottivat rasvahappojohdannaiset oksilipiiniyhdisteet, jotka muodostuvat öljyn sisältämän linolihapon hajotessa elimistössä.
Kokeessa suurin osa hiiristä, jotka saivat runsasrasvaista soijaöljypitoista ruokaa, lihoivat huomattavasti.
”Liiallinen linolihapon kulutus voi nostaa oksilipiinipitoisuuksia, jotka liittyvät tulehduksiin ja rasvan kertymiseen”, tutkijat kuvailevat tiedotteessa.
Geneettisesti muunneltu verrokkihiiriryhmä sen sijaan säilyi hoikkana täsmälleen samalla ruokavaliolla.
”Soijaöljyn kulutus on viisinkertaistunut Yhdysvalloissa viimeisen vuosisadan aikana noin kahdesta prosentista lähes kymmeneen prosenttiin kokonaiskaloreiden määrästä. Vaikka soijapavut tarjoavat runsaasti kasvipohjaista proteiinia ja niiden öljy on kolesterolitonta, liiallinen linolihapon saanti erityisesti ultraprosessoiduista elintarvikkeista saattaa edistää kroonisia aineenvaihduntaongelmia”, tutkijat varoittavat tiedotteessa.
Kalifornian yliopiston tutkijat selvittävät nyt, miten hiirien elimistössä syntyvät oksilipiiniyhdisteet saavat painonnousun aikaan tarkalleen ottaen, ja voiko muilla runsaasti linolihappoa sisältävillä ruokaöljyillä olla samanlaisia vaikutuksia.
Myös rypsiöljyssä ja oliiviöljyssä on linolihappoa, mutta huomattavasti vähemmän kuin soijaöljyssä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n elintarviketietokannassa lukee, että soijaöljyssä on sataa grammaa kohden 51,8 grammaa linolihappoa ja rypsiöljyssä vastaavasti 22 grammaa sekä oliiviöljyssä 10,3 grammaa.
Auringonkukkaöljystä linolihappoa löytyy peräti 62,2 grammaa sataa grammaa kohden.
Rasvasisällöltään 60-prosenttinen margariini sisältää 12,4 grammaa linolihappoa sataa grammaa kohden.
Suomessa hyvin laajasti käytetyn rypsiöljyn linolihapposisältö on kohtuullinen verrattuna soijaöljyyn ja auringonkukkaöljyyn.
Piileekö siinä silti nyt hiirikokeissa havaitun kaltainen painonnousuriski kehossa syntyvien oksilipiiniyhdisteiden pitoisuuksien kautta?
Itä-Suomen yliopiston professori, ravitsemusterapian ammattilainen Ursula Schwab ei näe tutkimustulosten valossa suoranaista riskiä suomalaisnäkökulmasta.
”Eläinkokeet on tärkeää erottaa ihmistutkimuksista. Niistä saadaan tietoa mahdollisista mekanismeista, mutta varsinaiset vaikutukset on tutkittava ihmisillä”, Schwab korostaa.
Suomessa on hänen tietojensa mukaan tutkittu oksilipiinitasojen ja painon yhteyttä myös ihmisillä, mutta ei niinkään ruoka-ainekohtaisesti.
”Mikä tahansa runsaasti rasvaa sisältävä elintarvike altistaa painonnousulle. On tärkeää huomioida, että kasviöljyjä pitää sisällyttää ruokavalioon, jotta saamme riittävästi välttämättömiä rasvahappoja. Saamme niitä vain kasvikunnan tuotteista”, hän muistuttaa.
Schwab ei ole niinkään huolissaan juuri linolihaposta tai runsaista oksilipiinipitoisuuksista, vaan enemmänkin siitä, että alfalinoleenihappoa saataisiin ruoasta nykyisin liian vähän.
Suomessa käytetyistä ruokaöljyistä alfalinoleenihappoa löytyy eniten rypsiöljystä, 10,8 grammaa sataa grammaa kohden, eli noin puolet rypsiöljyn linolihapposisällön määrästä.
Soijaöljyssä alfalinoleenihappoa on puolestaan 7,3 grammaa sataa grammaa kohden.
”Alfalinoleenihapon liian vähäisen saannin riski on suurempi kuin linolihapon. Siksi sitä korostetaan suosituksissa. Käytännössä linolihappoa suositellaan vähintään kaksi prosenttia energiasta ja alfalinoleenihappoa vähintään 0,5 prosenttia energiasta”, Schwab kertoo.
”Aikuisen tulisi käyttää vähintään 25 grammaa kasviöljyä päivässä n-3-sarjan alfalinoleenihappoa sisältäviä kasviöljyjä suosien”, Schwab lisää.